Erik Poppen Kongens nei (2016) sijoittuu samaan ajanjaksoon kuin 9. april eli vuoden 1940 huhtikuuhun, jolloin natsi-Saksa hyökkäsi Skandinaviaan ja valloitti Tanskan ja Norjan melko nopeasti. Norjassa taistelut jatkuivat kauemmin, eikä Norjan kuningas Haakon VII suostunut tunnustamaan V. Quislingin piraattihallitusta. Kongens nei selostaa kronikanomaisesti huhtikuun 8.–10. päivän tapahtumia ensisijassa kuninkaan (Jesper Christensen) näkökulmasta. Valtionjohto joutuu pakenemaan Oslosta, ja prinsessa Märtha (Tuna Novotny) lapsineen lähetetään Ruotsiin. Kruununprinssi Olav (Anders Baasmo Christiansen) seuraa isäänsä eikä suinkaan ole kaikesta yhtä mieltä. Taistelu- ja pommituskohtauksia on mukana, ja sotatilanteiden kaoottisuus käy havainnolliseksi, kun majesteetin täytyy alamaistensa seassa paeta pommikoneita metsän suojaan. Hankalaan välikäteen joutuu Saksan suurlähettiläs Curt Bräuer (Karl Markovics), jonka on A. Hitlerin henkilökohtaisena käskyläisenä painostettava kuningasta ”neuvotteluissa”. Hitler ei arvostanut neuvotteluja vaan toimekasta väkivaltaa. Syntyy absurdi tilanne, kun monarkki puolustaa demokratiaa ja diplomaatti tuputtaa suojelusopimusta, jonka oikeudelliseen kestävyyteen ei itsekään usko — Norjaa ei de facto tarvinnut suojella Ison-Britannian hyökkäykseltä. Kongens nei vedonnee vahvimmin norjalaiseen yleisöön, joka voi kerrata elokuvan mukana maansa kohtalonhetkiä, samoin kuin Sodan ja rauhan miehet kiinnostaa ennen kaikkea suomalaisia. Toisaalta elokuvaa voi suositella kaikille sotahistorian ja valtiosääntöoikeuden harrastajille. Norjan kuningashuonetta kuvataan myönteisesti, koska suoraselkäinen kuningas ajattelee Norjan parasta eikä omaa etuaan ja toimii yhteisymmärryksessä hallituksen kanssa. Tämä elokuva on nähtävyys ennen kaikkea Jesper Christensenin vakaan roolityön ansiosta. Iäkäs monarkki, isä ja isoisä hallitsee useimpia kohtauksia. Kongens nei ei ole yhtä dramaattinen kuin 9. april tai Kuninkaan puhe, ja elokuvan keskivaiheilla on hiukan tyhjäkäyntiä. Silti kyseessä on 2010-luvun historiallisten sotaelokuvien keskeinen teos, huolellisesti toteudettu draama, joskin esimerkiksi Blücherin upotuksessa on tietokonetehosteen makua ja käsivarakamera tuntuu välillä putoavan kuvaajan otteesta. 3/5 Ensi-ilta Norjassa: 23.9.2018. Norjassa Kongens nei oli vuoden katsotuin elokuva teattereissa (713 000 katsojaa). 8 Amanda-palkintoa ja Norjan Oscar-ehdokkuus. Teräväpiirtovideona Kongens nei on julkaistu ilmeisesti vain Norjassa ja Saksassa. Norjalaisessa blu-ray-julkaisussa (BD-50) on tekstitys ainoastaan norjaksi (elokuvassa puhutaan norjaa ja saksaa) sekä niukalti lisämateriaaleja. Videoformaatti on 1080i50. Muutama kuvanäyte: Spoiler Traileri (SD) — tekstitetty ruotsiksi.
Kovasti on kiinnostanut jo pidemmän aikaa ja olen odotellut jotain uusia julkaisuja. Tästä mitään julkaisuja enkku teksteillä? Suomiteksteillä ei uskalla edes unelmoida.