Aika vaikea kai olisi norjalaisen tuomariston jäsenen lukea suomenkielistä kirjaa tai suomalaisen lukea grönlanninkielistä.
Ihan oikeansuuntainen on argumenttisi, mutta käytännön ongelmia syntyy myös käännöksistä aina. Esim. saamenkielessä on yli kaksikymmentä sanaa, jotka kuvaavat lunta. Voiko käännetty teksti olla niin rikas, kuin alkuperäinen jossa on käytetty rikasta kieltä. Vertaa vaikka tapausta Tuntematon sotilas (Väinö Linna): kuinka kääntää tämä kirja vaikkapa englanniksi niin, ettei sen rikas murre katoa??? Ainakin Tuntemattoman englannin käännöksen lukeneet pitävät sitä torsona.
Ajattelin lähinnä juuri sitä(kuten Niiles yllä),että eikö teokset olisi parasta lukea alkuperäiskielellä? Mistä tietää käännöksen tason? Vastaako se alkuperäistä riittävästi? Pitäisikö teokset lähettää valmiiksi jollain kolmesta hyväksytystä kielestä,vai pitäisikö tuomarit valita niin,että kaikki ymmärtävät kilpailun kieliä?Suomeahan puhutaan Pohjoismaissa suunnilleen yhtä paljon kuin tanskaa tai norjaa. Halusin tällaisen näkökulman tuoda esille. Voipihan se olla käytännöllisin ratkaisu, mitä nyt noudatetaan.
Eikös ruotsalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset kuitenkin ymmärrä suht hyvin toistensa kieltä ettei niitä voi verrata suomeen. Tuosta alkuperäiskielellä lukemisesta: voisin kuvitella ettei ihan helppoa olisi löytää tuomaristoa joka hallitsisi todella hyvin nämä kaikki mainitut kielet.
no tätähän suomenruotsalaiset ovat koittaneet ruotsinsuomalaisten puolesta/ avuksi yrittäneet, että tälläiset kulttuurii-imperialistiset enemmistöt eivät ryhdy ihmisiä pakottamaan. eli kun tuollaisia hölmöjä onn, niin niitä pitää opettaa ymmärtämään ettei normaalia sosiaalista kanssakäymistä tule sorsia. onko sulle muuten tuntemattoman toimesta yleisellä paikalla kehotettu jossain puhumaan muuta kiletä kun puhut kaverisi kanssa? kyllä sitä helsingissäkin. ei tarvi mennä uppsalan sosiaalitoimistoon. joo. tää andersson on syvältä. eipä ole. kuulostaa ihan paikallisten suur-ugrien jutuilta. pöh. Suomeea hallitiin 600 vuotta ruotsin hallintokielellä, mutta mitään pakkokäännyttämistä ei ollut. ihan eri juttu oli, että jos halusi hallintoon, opetteli kieliä. samahan se on tänään. kaikki muut kuin matti vanhanen ovat opetelleet kieliä, päästäkseen kunnon hommiiin. ootsä saanut turpaan joltain ruotsinkieliseltä, vai mistä tulee tällainen kielikauna? kantasuomalaisia? tuo sisältää ajatuksen että on joku "kantasuomalainen" rotu olemassa. selvitä hieman tämän maan väestön genetiikka. eivät amerikan mustat tule englannista vaikka englantia puhuvatkin. muista että kaikkein sekopäisimmän aatteen, eli nationalismin vaikutuksesta sadatuhannet ruotsinkieliset vaihtoivat nimensä ja kielnsä suomeski kun heitä oli kiihotettu tällaiseen huurupääaatteeseen, kun päästään kansallisvaltioista saatetaan päästä sodista, sen on vaan mentävä ensin monikansallisten valtioden hajoamisen kautta (jugoslavia, neuvostoliitto, eri näköiset kehitysmaat jne) enen kuin päästään postmoderneihin rakenteisin, kuten EU. tosi hyvä joke. osoittaa sinusta .... aivan, kun muutaman kymmenen eroavan sanan osaa, kielet ovat sen jälkeen eri murteita. tanska vaatii hieman toteuttelua ja keskittymistä, mutta kylle se ruotsinkieliseltä onnistuu (ei sen takia että äly olisi jotenkin erilainen, vaan yksinkertaisesti sen takia että ovat läheisiä sukulaisikieliä ja jos puhut ruotsia äidinkielenäsi, ei tarvi paljoa harjoitella). tämä ei aiona avaudu ummikkosuomenkieliselle. niin, tuomaristo olisi suomesta. tosin ei tanska ja norjaa tarvitse kovin hyvin hallita ymmärtääkseen saadakseen fiiliksen kirjailisjasta. Norjaksihan on kaksi kirjakieltä. Bokmål perustuu tanskankielen kirjakieleen (Norja oli Tanskan kanssa personaaliunionissa ennen kuin Ruotsi sai Norjan [personaaliunioniin] korvauksena Suomen menettämisestä 1800 luvun alussa). Nynorsk taas perustuu puhuttuun kieleen eikä kirjoitusasua ole tiukasti normatisoitu, toisin kuin useimmissa muissa kirjakielissä. ----------- voi teitä änkyröitä kun on nii paljon kielikatkeruutta ruotsinkieltä kohtaan. maailma on täynnä kieliä. mitä enemmän niitä oppii sen helpompaa on oppia uusia. tosin tällaine repliikki on ihan turha kun saan 20 - 100 affektipohjaista 15-vuotiaiden tai sille tasolle jääneiden punaniskojen fleimejä vastaukseksi hyvää loppuelämää!
Jag är inte bitter, men den är otrevligt om man blir diskriminerad för sin språk, liksom man kan bli diskriminerad för sin hudfärgen. Den här är också min åsikt.
Ovat näköjään saaneet hommattua uuden puuhamiehen aatteensa levittämiseen. Ihan järkevillä kommenteilla ajavat ruotsia englannin tilalle A1 kieleksi.
Naurettavaa pelleilyä. Mikä ihmeen fetissi sillä Paavolla on tuohon ruotsin kieleen? Suomessa (lähes) jokainen kansalainen edelleen joutuu opettelemaan ruotsia ainakin sen kolmen vuoden ajan, ja yhä useammat kuuden vuoden ajan. Eihän tällainen kieli voi olla mikään kilpailuvaltti, jota kaikki opiskelevat! Todellisia kilpailuvaltteja olisivat esimerkiksi kiina ja venäjä, joita todella harvat suomalaiset opiskelevat. Sinänsä tuossa Paavon toitotuksessa minua ei häiritse ruotsin tuputtaminen, vaan englannin väheksyminen. Maailman tärkein kieli, jota useimmat suomalaiset puhuvat tönkösti ja virheellisesti. Itse asiassa kolmas todellinen kilpailuvaltti olisi hyvä englannin osaaminen!
Itsekkin olen huomannut että kun olen koulussa joutunut opiskelemaan pakkoruotsia n.7 vuotta ettei sitä ole kertaakaan koulun ulkopuolella tarvinnut käyttää.
Minullapa on paperi jossa sanotaan, että olen suorittanut virkamiesruotsitutkinnon, eli voin hakea sellaisia virkoja joissa vaaditaan kyseisen kielen hallintaa. Eli jos kukaan ei testaa käytännön osaamista ja pokka pitää, niin siltä osin homma on hoidossa Osaanko sitten ruotsia? No, sanotaan nyt vaikka niin, että pakollisten kouluaineiden inhokkilistan kärkipaikka on ja pysyy uskonnonopetuksella, mutta hyvänä kakkosena tulee ruotsinkieli. Aika monta vuotta sitä piti lukea yläasteella ja amiksessa, sitten suurena järkytyksenä vielä AMK:ssa. Lopputulos on se, että osaamiseni on luokkaa hevonen on häst ja Jag heter Money well spent. Pari kesää sitten kolmen sepän patsaalla yrittivät tyrkyttää sanomalehden muodossa kielikylpyä. En muista enää mitä nasevaa siihen sanoin kielipolitiikasta tms, mutta jotain ihme piipitystä sieltä rupesi kuulumaan. Kaverin ilmeestä päättelin, että ei tainnut kohteliaisuus, mutta kun ei tajunnut mitä se sanoi, niin ihan sama Yläasteen luokkaretkellä (Porvooseen :hitme törmäsimme jäätelömyyjään, joka heittäytyi ihan tolloksi. Suomenkielinen tilaus sai aikaiseksi vain silmien pyörittelyä. Tämä täysin suomea osaamaton jäätelömyyjä muuttui silmänräpäyksessä kaksikieliseksi, kun kaveri selitti seteli kädessään, että: "Jos ei kerran suomenkieli toimi, niin meidän pitää valitettavasti etsiä joku toinen myyjä, jolle raha kelpaa"
tuotan sulle pettymyksen. tuo on ns. pieni kielikoe, jonka pääsee läpi suunnilleen tällaisella dialogilla: "hur mår du?" "jag hur bra!" "jag brar också!" kunnan ja valtion hommissa ei kysytä. oikeissa töissä usein testataan. jos asenteesi on kertomasi, ei ole ihme että tulos on tuo. voin kyllä kertoa ihmisten suhtaustumista äidinkieleeni. en kuitenaan välitä junteista (tällainen junttius siis ei ole kotipaikasta kiinni) kun suurin osa ihmisistä kuitenkin on asiallisia onko paavon mielipiteet kielletty?
Penskat kyllä kiittää vanhempiaan myöhemmin siitä, kun ne asetetaan ehdoin tahdoin heikompaan asemaan, kun englannin A1:senä aloittavat. Juu, en ole minäkään ruattia tarvinnut. Ei pohjois-karjalassa hurreja ollut, eikä niitä täällä nykyiselläkään asuinpaikkakunnalla näe/kuule. Enemmän olisi tarvetta venäjälle, sitä hospotusta kuulee paikallisissa isoimissa marketeissa joka kerta kun niissä käy.
Eipä tarvitse kertoa muuta itsestäni kuin, että olen virkamiesruotsin tentin suoritusta vajaa diplomi-insinööri. Olen ollut tässä tilassa jo yli 2 vuotta. Kertonee kaiken tarpeellisen omasta mielipiteestäni.
Ai sä olit paikalla, kun muka tiedät miten se oikein meni? Ja ei, en ole pettynyt miten laaja/suppea se testi oli, koska en aio sitä todistusta koskaan työnhaussa esitellä. Tarkoitus oli vaan osoittaa, että pakolla hyvin harvoin saa tuloksia. Juu, ruvetaanko seuraavaksi väittelemään jeesuslapsen vaiheista? Se osasto mulla vasta hyvässä hallinnassa onkin. Osaan kyllä kieliä, kiitos kysymästä, sekä puhuttavia, että tietokoneiden ymmärtämiä. Minua ei haittaa jos kutsut minua juntiksi. Sinua ei varmaankaan vastavuoroisesti haittaa, jos kutsun sinua tiukkapipoiseksi hurriksi? Ei tietenkään, mistä sinä tuollaista sait päähäsi? Paavo vain nyt sattui puhumaan ihan höpöjä, joten sitä saa mitä tilaa.
Niinpä, eihän erinomainen englanninkielentaito ole millään tavalla kilpailuvaltti esimerkiksi valitsemallani alalla, kauppatieteissä, jossa tänä vuonna varmaan 1/4 kursseista on ollut englanniksi ja olen joutunut lukemaan kymmeniä englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita. Ruotsia ei täällä Pohjois-Savossa kuulu koskaan ja vaikka itselläni ei ole ruotsin kieltä vastaan mitään negatiivista, tuntuu aivan järkyttävän turhauttavalta uhrata omia resursseja sellaisen kielen opiskeluun, jota hyvin epätodennäköisesti joutuu käyttämään koko loppuelämän aikana. Kilpailuvalteista puheenollen, luulisi nykypäivänä olevan huomattavasti fiksumpaa lukea vaikka sitä venäjää tai vaikkapa kiinaa ruotsin sijaan, siellähän tulevaisuudessa (ja nykyäänkin) bisnestä tehdään ja isot rahat liikkuu. Englanninkieltä ei MISSÄÄN NIMESSÄ tulisi pudottaa A1-kielen asemasta, onhan suomalaisten nuortenkin englanninkielentaito sen verran vaihtelevaa. Mielestäni fiksuinta olisi pudottaa koko pakkoruotsi ja antaa jokaiselle valinnanvapaus valita mieleisensä B-kieli, myös ruotsi. Itsellänikin valitettavasti tilanne on se, että johtuen pakollisesta toisesta kotimaisesta kielestä, oma kielitaitoni on: erinomainen englanti, heikko ruotsi, heikko saksa. Itse en ainakaan pystynyt tehokkaasti keskittymään kahteen germaaniseen kieleen lukioaikana, jolloin minun oli tehtävä päätös ja jättää saksankieli kirjoittamatta ja keskittyä pakollisiin aineisiin. Kuka tietää ilman pakkoruotsia oma kielitaitoni olisi huomattavasti vahvempi, sekä kansainvälisesti kilpailukykyisempi kuin nykyään, joka siis perustuu lähinnä vain vahvaan englannin hallintaan... Mielestäni ruotsin kieli on muinaisjäänne, jolla on turha sekoittaa nykypäivänä nuorten päitä Suomessa ja keskittyä käytännön ja globaalin maailmantilanteen kannalta järkevämpiin kieliin opetuksessa. Ajatelkaa nyt, ruotsia puhuu äidinkielenään Suomessa reilu 5% väestöstä ja sekin vähä jakaantuu lähinnä (rannikko)alueille, jossa asuu arviona heitettynä maksimissaan 1/4 KOKO MAAN väestöstä. Siten voisi karrikoiden sanoa että 3/4 Suomen väestöstä ei joudu ruotsin kielen kanssa tekemisiin käytännössä ollenkaan normaaleissa elämäntilanteissa. Onko tämä nyt sitten millään tavalla järkevää? :hitme:
Ruotsin kielen asema on todellakin muinaisjäänne, josta pitäisi päästä pikku hiljaa eroon. Globaalisaatio jyllää ja suomalaiset poliitikot jauhavat viime vuosisadan alun mantroja. Perustuslaki uusiksi ruotsinkielen osalta. Ruotsinkielen opiskelu vapaaehtoiseksi. Lisää panostusta venäjän, kiinan, saksan ja ranskan kielten opiskeluun.
Aivan, siinä se tuli tiivistetysti. Kaikki joutuisivat lukemaan kaksi pakollista vierasta kieltä, mutta itse saisi valita, että mitkä kaksi. Näitä (pakko)ruotsin puolustajia taitaa pelottaa, miten siinä loppupelissä kävisi. Eivät vaan uskalla myöntää, vaan lyövät historialla ja jollain ihmeen pohjoismaisella yhteistyöllä. Kaveri on ericssonilla duunissa, huonoa enklantia sielläkin kuulemma puhutaan.
Kauppoja voitetaan puhumalla asiakkaan kieltä eli opiskelkaa nyt vain kiltisti kaikkia kieliä senkin laiskamadot! OT: Globalisaatiostapelleilystä olisi päästävä nopeasti yli koska kohta olemme, konfliktin sattuessa, pulassa koska emme tuota mitään syömäkelpoista... :weep: Ihmisten hyvinvoinnille töitä olisi tehtävä ei talouskavulle! :grr: Typerää sopililaumaa vaan on mahdoton pysäyttää. :weep: