Blu-ray vs. muu maailma... Kuka voittaa?

Täh? Miten niin nopeampia yhteyksiä ei ole edes näköpiirissä? Esimerkiksi OPOY on tarjonnut 100M VDSL yhteyttä jo 2006 syksystä alkaen. Ja tänä päivänä noita 100M yhteyksiä saa jo monilta muiltakin operaattoreilta ympäri suomea.

Mikään muun tulevaisuuden ennustaminen ei ole yhtä helppoa kuin tietotekniikan kehityksen ennustaminen. Jos muistan oikein, kymmenen vuotta sitten 128-256k DSL oli keskiverto yhteyden nopeus. Vai oliko tuo peräti keskivertoa parempi nopeus? Tänä päivänä enemmistöllä on vain 2M yhteys, mutta hyvin monella olisi kuitekin mahdollisuus saada 5-10M yhteys. Nopeudet ovat siis 10-40 kertaistuneet edellisessä 10 vuodessa ja sama kasvu tulee jatkumaan seuraavan 10 vuoden aikana.

 

Tein oman sijoitukseni tulevaisuuteen ja ostin uudeksi soittimeksi Denon 2930-dvd-soittimen. Blu-ray soittimen hankin joskus tulevaisuudessa pelkästää blu-ray käyttöön. Tolla dvd-soittimen hinnalla olisi saanut kyllä bd-soittimen, mutta tämä oli oma valintani.

 

Olet osin oikeassaa. VDSL toimii kuitenkin vain hyvin lyhyillä matkoilla. Ja 100M:ää tarjoaa useampikin operaattori, mutta varsin rajatusti toistaiseksi.

Muitat väärin. Kymmenen vuotta sitten DSL:ää ei kotiliittymissä käytännössä ollut. ISDN:llä saavutettiin 128kbit/s, jos kaksi kanavaa sai yhtä aikaa käyttöön (ja oli siihen varaa...). Käytännössä keskivertoliittymä oli modeemi, joilla 56kbit/s oli teoreettinen maksimi. Käytännössä mentiin jossain 36kbit/s:n tietämillä.

Kehitys on siis ollut hurjaa. Siitä ei kuitenkaan voi suoraan vetää tulevan kymmenen vuoden kehitystä. Kuparin (tai tarkemmin puhelinlinjojen) rajat ovat lähellä (VDSL auttaa, mutta vain lyhyillä matkoilla). Kaapeli taas leviää kohtuullisen hitaasti.

 

Ihan kuin olisin kuullut aikasemminkin väitteen että puhelinlinjojen siirtonopeuden rajat ovat tuleen vastaan. Edellisen kerran se taisi olla 24M kohdalla, mutta silti jostain vaan tuli 100M liittymät. Niin kuin säätäjä sanoi, näissä kehityksen nopeuden aliarvioinneissa ei oteta huomioon sitä että aina voidaan keksiä jotain täysin uuta teknologiaa joka siirtää nykysiä rajoja taas vähän eteenpäin.

Kehitys on ollut vastaavanlaista myös tietokoneiden keskusmuistien, kovalevyjen ja prosessorien nopeuksissa. Esimerkiksi 80-luvulla keskusmuistit oli kilotavuja, 90-luvulla megatavuja ja 2000 luvulla gigatavuja. Tällä hetkellä teratavun keskusmuisti tuntuu aika älyttömältä ajatukselta. Eihän kaikilla ole edes sen kokoisia kovalevyjä. Mutta näin se oli edellisilläkin vuosikymmenillä; seuraavan vuosikymmenen keskusmuistien ja kovalevyjen kapasiteetit kuulostivat aivan naurettavan suurilta.

Usko pois; 2020-luvulla tietokoneissa on teratavujen keskusmuistit ja lähes joka kotiin saa vähintään gigabitin valokuidun. Prosessoreissa on kymmeniä, satoja ja jossain vaiheessa jopa tuhansia ytimiä. Näytöohjaimissa rinnakkaiprosessoinnin rajat tulevat vastaan vasta sitten kun jokaiselle pikselille on oma prosessori. Huomasit varmaan että en puhu tässä enää kovalevyistä. Tämä johtuu siitä että että ne jäävät kehityksen jalkohin aivan kuten korput, lerput ja kasettiasemat. Gigabittien nopeudella yhdistettyjen koneiden välilä tiedonsiirto on nopeampaa kuin nykyisiltä kovaleviltä lukeminen. Kovalevyt kelpaavat korkeitaan varmuuskopioiden tallennuksiin.

Tekoälyn kehittyminen tulee myös mullistamaan tietokoneiden käyttöliittymät siten että se osaa tulkita ihmisen ajatuksia mitä hän haluaa tehdä koneella. Ja nanotekonologia mahdollistaa koko paketin integroimisen suoraan aivoihin. Mutta lopetan tämän tähän ennen kuin menee liian offtopiciksi.

 

Se on kuitenkin hiukka eri asia hakea kaupan hyllyltä uusi prosessori kuin uusia (kerros)talon kaapelointi. Omassakin talossa kaapelit olivat samalta ajalta kuin elektroniset taskulaskimet ilmestyivät markkinoille..kotitietokoneista silloin kuultukaan. No nyt ne on uusittu putkiremontin yhteydessä (cat6 kupari)..kunhan ne kytkettäisiin vielä käyttöön

 

Taisi itseasiassa aikanaan olla rajat modeeminopeuksissa eli tuhansissa. Muistan kun modeemeissa tuli v90 ja luvattiin 56 siirtonopeksia... sehän oli järsityttävää kun soitti kaverin purkkiin ja sai ladattua jonkun yksittäisen pornokuvan alle minuutissa (ja huom, ei miteään preview kuvia)

Sitten tuli ISDN ja tuplakanava. Maksoi paljon, mutta 128 tarjosi jotain todella upeaa. Sitten tuli ADSL ja luvattiin jop 8M nopeuksia. Sitten ADSL+ ja 12M. Sitten ADSL2+ ja 24M. Nopein mitä nyt myydään on VDSL, joka 100M. Tulossa kuitenkin on ADSL3 ja VDSL2, jotka tosin auttavat vain lyhyillä matkoilla. Mä en kuitenkaan usko, että kehitys parikaapelissa pysähtyy dsl tekniikkaa, jotain on kuitenkin vielä tulossa.

Langattomuutta jos taas ajattelee, niin 10v sitten oli pitkillä matkoilla 14 400 taisi jopa onnistua ntm:n yli. GSM tuki ja sitten HSDCD äveriäille, jotka käyttivät montaa kaistaa. Lyhyillä matkoilla oli jo 11M WLAN. Vuosituhannen toisella puolella tuli mullistava mobiili pakettiliikenne eli GPRS. Kaistaa ei ollut juuri lainkaan, mutta DNA:lta sai ostettu muistaakseni 20mk niin paljon dataa kun halusi. Jokusen vuoden päästä tuli EDGE, siirtonopeudet nousi yli 100kilon ja 54m wlan alkoi yleistyä. Kaupallisia sovelluksia WiMax puolelle alkoi tulla jokusen vuoden päästä. Suurin hyppäys langattomuudessa on kuitenkin tapahtunut ihan viimevuosina, kun kotikäytössä on wifi N, mobiilissa HSPA ja WiMax / FlashOFDM ovat ottaneet tuulta purjeisiin. Käytännössä nopeudet ovat sellaisia, että massa ei nopeampaa palvelua tarvitse.

Näitä kun muistelee, niin tekniikoiden kehitys on ollut niin huimaa, että kymmenen vuotta taaksepäin kukaan ei olisi osannut ennustaa, että tällaisia siirtonopeuksia edes tarvitaan saati sitten se, että niitä on saatavilla. Mun on vaikea nähdä syytä, miksi näin ei kävisi myös tulevaisuudessa

 

Jostain syystä olin saanut tästä ketjusta käsityksen että Suomessa ei vielä ADSL:ää parempaa olisi...

Mutta vielä näistä nykyisistä yhteyksistä (lähteenä viestintävirasto, www.ficora.fi), syyskuussa 2007 30% laajakaistaliittymistä oli 2Mb/s tai yli, ja laajakaistaliittymä oli noin 1.6 miljoonassa taloudessa (noin 55% koko väestöstä?), eli 2Mb/s on alle 20%:lla suomalaisista.

Tekniikkaa kehittyy, mutta edelleen olen sitä mieltä että nettiyhteyksien nopeuden kehitys on hidasta jos vertaa esim tietokoneisiin. Kun ottaa huomioon että kuluttajilla ei ole kiinnostusta edes nykytekniikan keskiverto nopeuteen, niin mitä syytä yrityksillä on siirtyä nopeampaan?

Kymmenen vuoden päästä nopeudet voivat kyllä olla kymmenkertaistuneet, ja varmasti jossain vaiheessa netti-tv on massojen käytössä, mutta lähivuosina se ei millään tavoin kilpaile Blu-rayn kanssa. Se että HD ei kiinnosta käyttäjiä on isompi uhka, mutta kun HD:tä nyt aktiivisesti mainostetaan joka mediassa niin uskon että parissa vuodessa saadaan kansa aivopestyä ja Blu-ray -soitin status-symboliksi jonka jokainen haluaa

 

Hehheh, 1994 kun aloitin opiskelut niin kämppään tuli 10Mb/s. Kyllä silloin jo haaveili että koska näitä vedetään normaaleihin asuntoihin. Nyt, reilu 13 vuotta myöhemmin, olen päässyt _lähes_ samalle tasolle. Huimaa kehitystä

 

Mutta toisilla opiskelijoilla ei vaan mennyt yhtä hyvin kun saunalahti duunasi esim hoasin verkkoon 2M putkea jonkun homepna:n yli

 

Puhelinlinjojen siirtonopeuksia on todellakin kasvatettu enemmän kuin jotkut ovat ennustaneet. Lähinnä tämä on perustunut käytettävän taajuuskaistan kasvattamiseen (ensin mentiin vain puhekaistalla). Mitään Shannonin teoreemaa kumoavaa ei kuitenkaan ole keksitty (toki voihan joku senkin tehdä ). Uskon, että taajuuksien ja tehojen kanssa VDSL2 alkaa olla rajoilla (marginaalista parannusta tietenkin tulee). Ja tuollakin siirtomatkat ovat todella lyhyet (luokkaa kerrostalon sisälle jäädään, jos halutaa ADSL2+:aa suurempia nopeuksia).

Tietokonetekniikka ja tietoliikennetekniikka ovat eri asioita, vaikka yhtemäkohtia onkin. Tietoliikenteessä puhtaasti teknisten rajoitusten lisäksi asennettu verkko ja muut maantieteelliset seikat asettavat huomattavasti rajoituksia.

 

Joo, ja siitä seuraa että kehitys vain tapahtuu eri tavalla. Prosessoreista tulee jatkuvasti hieman nopeampia malleja ja niiden pävitäminen on käyttäjille hyvin helppoa. Verkkojen nopeudet kasvavat harvemmin mutta suuremmissa hyppäyksissä, ja niiden päivittäminen ei ole kuluttajien päätettävissä vaan me joudutaan tyytymään siihen mitä on tarjolla.

Tästä voi helposti syntyä sellainen mielikuva että kehitys on hitaanpaa, mutta kun vertaa nykyisiä siirtonopeuksia pidemmällä aikavälillä vaikka 20 vuoden takaisiin, niin nopeudet ovat kasvaneet noin 5 dekadia (300-1200 bps => 1-10 Mbit) eli hyvin samaa luokkaa kuin prosessorien, muistien ja kovalevyjen kehitys (kilotavuista gigatavuihin ja megatavuista teratavuihin).

Ja kehitys tulee jatkumaan samalla nopedella. Siitä ei ole epäilystäkään. Parikaapelin rajat tulevat varmasti vastaan, mutta sitten tulee valokuitu ja taas päästään muutama dekadi eteenpäin siirtonopeuksien kehityksessä.

 

Valokaapeleita hyödyntäminen on vasta alussa ja niitä asennetaan koko ajan. Mutta ainoastaan uusiin taloihin tai isoihin taloyhtiöihin. Kotitietokoneiden vaihto on huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin katujen aukikaivaminen.

 

Valokaapelia tuodaan vanhaankin taloon ainakin pääkaupunkiseudulla ja kiinteistön koko ei tarvitse olla kovin monta kymmentä asuntoa. Ainoa ehto on, että kiinteistön kaikki asunnot liitettään nettiin tämän kuidun kautta. Ja tuleehan tuosta tietysti kustannuksia...

Suurin ongelma on yhteyden saaminen asuntoon.

 

Claude shannonin asettamat rajat on edelleen voimassa. Hopi hopi wikipediaan lukemaan shannon limit artikkeli. ISDN'n jälkeen kaikki parikaapelin nopeutukset ovat vaatineet edellistä sukupolvea lyhyemmän matkan DSLAMiin. Sama tarina langattomissa verkoissa.

 

Juuri viikko sitten tuli itselleni-97 rakennettuun kiinteistöön 10M yhteys. Olisko kiinteistössä noin yhteensä n.50 asuntoa. Kuitu tulee ilmeisesti johonkin asti kiinteistöä,mutta kotiin tulee puhelinpiuhaa pitkin. Jotain asentajien piti kuitenkin käydä kykemässä ennen kun saivat tollasen nopeuden koneelle asti. Hyvin on pelittänyt tähän mennessä. Pitää vielä tässä testailla mihin tuosta yhteydestä todellisuudessa on.. Tyytyväinen ainakin vielä olen, nopeus kasvoi kymmenkertaiseksi ja laskua tuli 8€ vain lisää

 

Tuollaiset rajat ovat voimassa tasan siihen asti kunnes joku keksii miten ne ylitetään...

Siinä onkin se suurin ero tavan tallaajien ja visionäärien välillä; tavallinen sukankuluttaja miettii asioita aina perinteisin näkökulmin, ja on yleensä koko ajan sitä mieltä että juuri nyt ollaan teknisen kehityksen huipulla ja tästä ei enää paremmaksi voida pistää. Visionääri sen sijaan keksii jotain ihan uutta, mitä se viereinen heppu ei koskaan olisi tullut ajatelleeksikaan, ja taas rajat siirtyvät. Vähän ajan päästä siitä se tavallinen kaveri saarnaa taas kaikille, että tämähän onkin nyt sitten se raja jota ei enää koskaan voida ylittää...

Hopi hopi tuonne lukemaan lisää erilaisia aikansa asiantuntijoiden lausuntoja...

 

Ylläolevaan voin sanoa kommenttina että v.2000->tähän päivään on mulla nettiyhteyden hinta pysynyt samana(-inflaatio). Nopeus on samalla kymmenkertaistunut.

Opiskelija-asuntoloiden runkoverkot ovat tietysti luku erikseen, mutta näin "tavallisilla" alueilla.

Eli kyllä tässä jotain tapahtuu...

 

Blu-ray Disc: an Evolving Standard

"Manufacture-on-Demand, in other words downloading complete Blu-ray Disc content packages and writing them to BD-R discs, memory cards or other media, is much more promising. The Blu-ray Disc Association is working on the specs for such a service now."

 

Vaikea nähdä, miksi jengi haluaisi polttaa leffat fyysisesti. Ainoa syy voisi olla riittämätön kaista stream-palveluun, mutta silloinkin kun tämä palvelu yleistyy, jokaiselta löytyy kotoa jo teroittain levytilaa ja leffoja mahtuu siten levylle ihan mukava määrä.

Sinänsä kyllä todella positiivistä, että tällaista puuhataan. Itsellä suurin pelko on siinä, että appelen kaltaiset rajusti pakatut "hd palvelut" nielaisevat markkinaosuudet ja laatutavara jää marginaaliin. Tällaiset palvelut voivat vähentää tätä riskiä.

 

Tuskin sitä 50GB pakettia ihan vähään aikaan striimaillaan perusjampan nettiliittymillä. Mikäli puhutaan vaikkapa edullisesta ja helppokäyttöisestä BD-laatikosta mistä löytyy kaikki tämän Manufacture-on-Demandin vaatimat ominaisuudet, niin palvelulle voi löytyä käyttäjiä myös teknologia-intoilijoiden ulkopuolelta.