Mitäs plazan tuprutteleijoille kuuluu? Nykyään poltan itse enää harvemmin -- kerran pari kahdessa kuussa (sikareita ostin viimeksi varmaan noin vuosi sitten). Oulun ravintoloissa osasta saa vielä kivasta polttaa, mutta kai nykyään vakiintunempana ihmisenä sitä on muutakin tekemistä kuin sikari-iltoja rafloissa harrastaa. Sikarirankingini ykköspaikkaa pitää Nicaragualainen Padron ja sen 1964 Anniversio -linja -- aivan loistavia sikareita. Kuubalaisiakin menee vielä, mutta eivät ne enää iske samalla tavalla -- toki Cohiban Siglo VI on edelleen kova sana.
Tuossa aiemmin mainitsit harrastukselle kuuluvan hyvää (09/07) ja nyt sanot ettet ole yli vuoteen sikaria ostanut? No, voihan olla, että ostelet kerralla reilumman kokosia lootia (näähän on vissiin niin halpojakin). Välineiden, leikkureiden jne. härpäkkäiden hankinta taitaa tässäkin harrasteessa olla melko iso osa koko hommaa, mutta niinhän se aktiivisessa elämäntyylissä taitaa olla muutoinkin...
Heh... Kaipa se on niin, että jos ei ole mitään sanomista, niin voi kai sitten samat jutut tunkea jokaiseen ketjuun. Eikö vaan, CeeLo? :hitme: Aikuista porukkaa täällä, kun joka ketjuun pitää nykyään noista "aktiivinen elämäntyyli" ja "EtP puhuu ristiriitaisia" kommentteja laittaa. No, onneksi en ole epoksista kirjoitellut, niin niiltä kuittailuilta säästyn. Tuo sikareiden ostaminen riippuu ihan harrastelijatyypistä. On harrastajia, jotka keräävät sikareita, ja ostelevat niitä ihan säilömismielessä koko ajan. Sitten on minunlaisia harrastajia, jotka ostelevat sikareita tietyn verran, polttavat ne, ja sitten vasta ostavat lisää. Olen ostanut sikareita 20-30 kappaleen tilauksissa, ja CeeLo fiksuna poikana (muistaen aiemman mainintani siitä, että korkeintaan kolme sikari voi kuukaudessa mennä, ja viimeisimmän mainintani siitä, että jo pitkään, 09/07 jälkeen, on mennyt vähemmän) voi siitä laskea, että kyllä tuollaiset erät kestävät yli vuoden.
Vähän offtopickia, mutta menevätkö tuollaiset sikarit pilalle ajan kuluessa vai paranevatko ne vain kuten viini? Siis jos oletetaan, että niitä säilytetään edes joten kuten oikein.
No nyrkkisääntöhän on, että kun ostat sikareita, niin kyllä niitä kannattaisi humidorissa (oikeilla säädöillä) 6-12 kuukautta säilöä. Käsittääkseni niitä ei voi kuitenkaan loputtomiin säilöä, ja vuosien säilytys ei ole enää hyväksi niille. Onhan se tietenkin välttämättömyys, jos on minunlaiseni harrastaja (joka ostaa sikareita lisää vasta sitten kun varasto on loppunut), että osan tilatuista sikareista polttaa ilman sen kummempaa "kypsyttämisvaihetta". Humissani taitaa olla jäljellä seitsemän sikaria, ja nyt ne taitavat olla siinä "optimaalisessa iässä". Anyway, uskaltaisin kaikeasta huolimatta ottaa vapauden sanoa, että tuo puolesta vuodesta vuoteen säilömisvaihe on muille kuin tosiharrastajille vähän turha asia. Oma suositus olisi, että oston jälkeen voisi sikareita pitää täysin polttovalmiina kahden kuukauden humisäilytyksen jälkeen, ja sitäkin aiemmin voi kohtuullisen huoletta poltella.
Tästä on erilaisia mielipiteitä, mutta sikareja ja punaviinejä voi tosiaankin verrata tässä suhteessa. Osa sikareista kypsyy hyvin, osa ei ainakaan parane pitkässä säilytyksessä. Punaviinissä on tanniinit, sikareissa öljyt... Edellytyksenä "oikeanlaiselle kypsymiselle" on tietysti myös, että sikarit säilytetään oikein. Monien sikariharrastajien mielestä tietyt hyvin ptkään (hyvin pitkään on monien mielestä joko yli 20 tai 30 vuotta) ikäännytetyt sikarit ovat parhaita. Itselläni on lähinnä 90- ja 2000-luvun tuotantoa sekä jonkin verran 80-lukulaisia. Tuo 6kk ei ole varsinaisesti vielä sikarin ikääntymisen kannalta merkittävä aika. Maku toki muuttuu jo tuossa ajassa - varsinkin, jos sikari on matkustanut ennen humidoriin menoa. Kutsun tässä yhteydessä tuollaista n. 3-6kk:n aikaa ennemminkin rauhoittumisajaksi.
Suositelkaa jotain todella makeaa vaniljaista sikaria ja mistä niitä saisi tilattua tai suoraan ostettua Helsingissä. Hinnalla ei niin väliä.
Itse ainakin olen poltellut viime aikoina Al Capone -merkkisiä minisikareita (filtterillä, mutta saa niitä ilmankin). Kyse on suht. tavallisista minisikareista, joita tuppaa saa ainakin vähän isommista marketeista yms. Kovasti on tuttavapiirissä niiden vaniljainen aromi saanut kiitosta. Niin nämähän eivät mitään hienoja minisikareita sinänsä ole, mutta toisaalta me sikariharrastajat tiedämmekin, että minisikareissa esimerkiksi Cohiba on poikkeuksellisesti suhteellisen huono valinta. Ihan varsinaisista sikareista en tiedä vanilja-aromisista; olen kun vain keskittynyt niihin vakavasti otettaviin tötteröihin.
Juu en noita leikkisikareita tarkoittanut vaan ihan niitä oikeita oikeita isompia, jos niistä löytyisi ja löytyy kyllä, mutta kun en itse saa sitä nimeä mieleen. Joskus muuten poltin tuollaisen hyvän sikarin salaa siivotessani yhden maan vaikutusvaltaisimman ihmisen työhuonetta vuonna miekka ja kivi, kun hänen pöydältä löytyi humidori... legendaariset muistot. Istuskelin siivoojana hänen tuolillaan jalat pöydällä. Siinä parinsadan neliön huipputoimistossa kelpasi röyhytellä... hyi minua :king:
Itse en noista vailjapötkylöistä tiedä mitään, mutta selailepas tuolta tai käy Töölön sikarikaupassa (kokolailla sama valikoima).
Saako euroopasta kohtuuhintaisia isoja humeja? Tyyliin tämä tai tämä? Heartfieldistä tilasin aikoinaan sytkärin ja humidity beadseja, ja silloin osui silmiin nuo humit. Jäin vain miettimään että olisiko sittenkin pitänyt.. Cigarworldissa ei taida edes olla tuollaisia 150sikarin laatikkomallisia, vaan menevät kaappimallisiin ja hintaluokkaan 250e+. Nuo heartfieldin humit ovat vieläpä suunnilleen turkasen paljon komeampia kuin cigarworldin räpellykset. Tuollaisen 160dollaria olisin muuten valmis maksamaan mutta kun toimituskuluja tulisi luokkaa 60-90dollaria päälle..
Vilkaiseppas tätä paikkaa. Tuo sijaitsee euroopassa (Saksa), ja on kovin suosittu suomalaisten sikariharrastajien keskuudessa. Minä ja pari ystävääni muun muassa olemme tuolta humimme tilanneet. Väitän, ettet samalla kertaa yhtä luotettavaa, nopeaa ja halpaa paikkaa löydä tältä mantereelta. Esimerkiksi tästä mallista on ollut ihan hyvää sanottavaa harrastajien kesken, jos tuon tyylinen miellyttää -- itselle kelpasi ihan perusboksi, kun en kuitenkaan paljon tilaa tarvi. Adorinihan on se merkki ehdottomasti, johon kannattaa keskittyä. Jos olet samalla hommaamassa kostutinta ja hygrometriä, niin neuvoisin ehkä ne hommaamaan Heartfeltiltä. Tuo Adorinin ristikkomallinen deluxe-kostutin on kyllä hyvä (siihen tosiaan tarvii vain sitä steriiliä vettä), mutta nykyäänhän nuo Beadsit ovat sen verran suosittuja, että varmempi veto se taitaa olla. Sen sijaan tuo Adorinin digitaalinen hygrometri, joskin tyylikäs, on mielestäni vähän kyseenalainen, sillä omani sekosi (kokeilin kyllä vaihtaa nappipariston muttei onnannut). Onhan nuo Heartfeltin vastaavat vähän möhkälemäisiä, mutta kyllähän kyseinen liike ihan laatukamaa huokeaan hintaan kauppaa. Toki muitakin vaihtoehtoja on, mutta tosiaan en tuota Adorinin mittaria oikein suosittele.
Poltan pikkusikareita vain seurassa. Ilman seuraa ne eivät tunnu miltään. Polttaisin tupakkaa mutta en osaa vetää savua keuhkoihin. Aina kun olen polttanut tupakan niin se on ollut täysin mitäänsanomaton kokemus. Hofnarin vaniljasikari kiinnostaisi mutta sitä ei löydy enää mistään. Paras pikkusikari on mielestäni Moods Filter. Kammottavin on Meester Henk.
Sikariharrastus on jäänyt todella vähäiseksi, joskin nykyään poltan Suomesta ostettuja minisikareita viihdeiltoina. Viimeksi kunnon sikarin poltin tänä kesänä festareilla, Partagas Lusitaniaksen. Nyt kun tämä ravintoloiden jatkoaikakin umpeutui, niin oikeastaan muuta tilaisuutta ei näytä vuoden aikana olevan poltella sikareita kuin sitten juuri kesäaikaan ja festareilla. Tällä hetkellä humissa on vain yksi sikari. Kynnys tilata lisää on kasvanut, sillä kun tilaisuuksia polttamiseen on niin harvoin ja toisaalta ei haluaisi postikulujen muodossa ottaa takkiin -> pakotettu tilaamaan suuremmalla summalla, niin ei se oikein houkuta. Toisaalta noita viiden euron minisikareitakin saa suosikkipaikastani n. kolmella eurolla.
Allekirjoittaneella sikarinharrastus on puhjennut kukkaan. Merkki on löytynyt ja se on Virtuoso Sweet. Sweetit ovat paitsi halpoja (4.80 per 20:n aski), mutta myös laadukkaita; etenkin seurassa mukava tapa. Kaikki muut pikkusikarimerkit ovat olleet minulle enemmän tai vähemmän karseita pettymyksiä. Isompia sikareita tulee myös ostettua, poltin juuri vitosen sikarin. Kurkku tuli kipeäksi mikä on ikävä tunne. Ihan kun meinaisi tukehtua. On vaikea vain imaista poskeen (that's what she said).
Ajattelimpa minäkin aloittaa vähän vakavamman sikariharrastuksen. Tähän asti olen erittäin satunnaisesti sikarin polttanut. Nyt kävin töölös sikarikaupasta ostamassa pienen humidorikaapin. Ostin kokeeksi muutamaa eri noin 5/kpl hintaista sikaria. Ja kun kerran harrastuksen alkuun pääsin niin heti seuraavana päivänä tilasin 50 kpl laatikon ihan perusarkisikareita sikarikaupasta. Eivät tosin ole vielä tulleet. Tosin eipä niillä kiire ole kun ei tuolla pihalla oikein 40 min viitsi siggeä pössytellä kun mittari näyttää -20 astetta. Nyt odotellaan sitten lämpimämpiä kelejä että pääsee takapihalle nautiskelemaan konjakkia ja sikaria... Tosin voisihan sitä mennä pössyttelemään sikarikaupan olohuoneeseenkin... Että sellaista.
Onneksi olkoon, olet siis aloittanut karsinogeenisen savun hengittämisen harrastelumielessä. Viisaampaa harrastusta ei ehkä ole edes olemassa. Keuhkosyöpää generoivan savun hengittely saa tottavieköön kokonaan uusia ulottuvuuksia mikäli tähän pystytään vielä yhdistämään harrastusmielessä reipas alkoholin käyttö. 2in1 hobby = happy happy joy joy!
Samalla kannattaa muuten tehdä Maverick sitten itsari, koska ihminenhän on tunnetusti taas maapallon syöpä. Vakavasti puhuen, "valaistuneet" ihmiset ovat tietenkin asia erikseen, mutta eiköhän sitä ihmisenä olemiseen kuulu tietynlainen tietoisesti itsensä altistaminen kehon myrkyille, koska nämä "myrkyt" ovat toisaalta osa kulttuuria ja sen tapaa rentoutua/pitää hauskaa/elää sosiaalisessa ympäristössä. Sikareissa on kuitenkin se hyvä puoli, ettei niitä tulekaan polttaa paljon. Ne ovat kuin konjakki tai viski eli harvinainen herkku, jolla hemmotellaan itseä silloin tällöin. Kumpihan on vaarallisempaa? Polttaa sikari 1-4 kertaa kuussa vai elää koko elämänsä pakokaasuissa?