Isäkysely :-)

Onneksi olkoon Johannesk!

Tännekin tuli tyttö torstaina 10.1.
Painoa 3160g ja pituutta 49,5 cm, joten aika maltillisen kokoinen on.
Synnytys meni hyvin ja tyttö vaikuttaa olevan todella rauhallinen: syö, nukkuu ja paskoo ja ei pahemmin itke. Ensimmäisenä kotiyönä nukkui kahdestatoista puoliyhdeksään siten että vain kerran piti yöllä imettää ja vaipat vaihtaa. :thumbsup:

Ensi yö onkin sitten toinen kotiyö. Saapa nähdä miten menee.

 

Onnittelut Nepalle! :thumbsup:

Meillä mamman maha on jo nyt niin iso että meinaa perusasioiden hoitaminen hankaloittua. Laskettuun aikaan on vielä 3½ kuukautta ja vatsan kasvu on niin hurjaa että hirvittää. Kohta saa jo jännittää synnytystä ja elämää esikoisen kanssa.

 

Onnea sinnekin Täällä meni kans eka kotiyö (viime yö) ihan hyvin. Ei esikoinenkaan heräillyt...

 

Thanks!

Ja on vietetty, sunnutaina oli aikamoinen kanuuna. Tappiin astihan se meni...

 

Meille syntyi 22.01.2008 pikkurinsessa keisarinleikkauksella Kätilöopistolla.

Mitat olivat 48cm ja 3120g.

Tänään kotiuduttiin kaikki sairaalasta, sillä saimme perhehuoneen ja olin myös itsekin koko ajan siellä...
Kyllähän se hieman jänskättää, miten homma lähtee käyntiin, esikoinen kuitenkin kyseessä, ja miten sitten koirat suhtautuvat "pikkusiskoonsa" kun tulevat huomenna "mummolasta" kotiin...

 

Muistaa vain sen että järjen käyttö on sallittua:thumbsup:.
Muistan hyvin sen ekan lapsen kohdalla kun vaimo meni ihan hysteeriseksi,meinaan että kokoajan piti katsoa että hengittääkö se nyt.
Parin päivän päästä piti "pakko" nukuttaa vaimo kun se ei ite raaskinu nukkua,jos ei muksulla olekkaan ok.Piti muistuttaa että meitä on tässä kaksi, minä voin kattoa sillävälin ku sinä nukut.Joillakin naisilla on tapana omia vauva,varsinkin ekan muksun kohdalla.Nyt kun lapsia on jo kolme,niin kaks seuraavaa menikin jo kristillisessä tasajaossa.
Paljon onnea mukelon kanssa,kyllä se hyvin menee.
Ps: Ei ne vauvat rikki mene jos niitä vääntelee ja kääntelee.:thumbsup::thumbsup:

 

Tulet huomaamaan, että se menee ihan luonnostaan. :thumbsup: Onneksi olkoon vaan!

 

Noh, tämä nikkini sitten "virallistui" 19.1.2008, puolilta päivin "pompsahti" pikku-ukko ihmettelemään tätä maailman menoa.
Herkin hetki ehkäpä koko tähän astisessa elämässäni oli, kun sain tämän pienen reilun tunnin vanhan vesselin syliini.
Se ilon ja onnen tunne, joka siinä syttyi oli niin valtava, että "vanhan" ja vahvan (omasta mielestään) miehen silmät täyttyivät kyynelistä...

 

Viime viikolla syntyi terve tytär, 3830g ja 52cm.:thumbsup: Nyt ollaan pari päivää oltu kotona ja harjoiteltu perhe-elämää. Kohtalaisen hyvin tämä on sujunut, pienokainen on herännyt muutaman kerran per yö. Päivisin ollaan kuitenkin ehditty ottaa nokoset.
Ja se katse sulattaa isän sydämen joka kerta....

 

Tänään kello 7.58 tuli 3380g/51cm poika tehden minusta isin.

 

Nonni! Onnea! Ja pitkän yön(?) jälkeen pääset lepäämään :king:

 

Yö oli pitkä... ei meinannut synnytys edetä kunnolla vaan junnasi paikoillaan. Eihän semmosta isiparka kestä, lopputuloksena hallitsematon itkukohtaus lapsen synnyttyä. On se vaan niin hieno tunne. :king:

Sain tänään päivällä nukuttua 2 tuntia. Sitä lukuunottamatta olen ollut hereillä eilis aamusta asti... piti vielä herätä kuudelta kun kuvittelin että saattaisi tulla kiire. Kohta pääsee lopultakin nukkumaan oikeat yöunet.

 

Suosittelen muuten lämpimästi sitä, että ette ikinä ole yöllä molemmat hereillä hoitamassa vauvaa. Aina toisen pitää saada nukkua, ja sitten sopimuksen mukaan vaihdetaan. Näin molemmat ovat virkeämpiä, eikä tarvitse käyttää kunnallisia lataamopalveluita.

 

Kuulostaa tutulta

Onnea!

 

Vaimo ja vauva pääsivät tänään kotiin (oikeastaan minäkin kun perhehuoneessa oltiin). Olo on oikein autuas ja kiireetön. Vauvakin on hyvin rauhallinen joten on voi rauhassa vain olla ja tuijotella nukkuvaa pienokaista.

On se kivaa olla isä. :thumbsup:

 

Joistakin ei vain voi koskaan tulla isää. Siitä on todella pitkä aika kun miehenä itse olen edes koskenut naista. Ja koska musta tuntuu siltä, että tämä on jumalan määräämä asia, että meidän sukumme loppu on tässä. Ja olen viimeisiä sukumme pojista. Tämä on murskaava pala. Olen hyvin lähellä kolmeakymmentä ikävuotta ja sydämeni tekee temppujaan. Ei tee ihmistä soturiksi se, että näyttää muille kuinka elää, vaan saattaa loppuun sen mitä isä joskus olisi halunnut.

 

Sun chattivierailun perusteella varmaan ihan vain hyvä asia. Mies kävi chatissa ja 10 minutin sisällä oli kaikilla ignoressa

 

Jos naista haluaa saada niin yks pikku asia kannattaa aluksi muuttaa,toi sun nimimerkkisi
Millimeterman ei kuulosta kovin houkuttelevalta,meinaan jos meinaat naista joskus saada.
Vaihda se vaikka metrilenkiksi:hitme:

 

Joo alkaa vissiin löytymään, mutta ei kyllä minkään lenkin perusteella. Oon aika hellätunteinen kaveri, haluaisitko tutustua?

 

Meikäläisestä tuli viime keskiviikkona myös isä. Poika-vauvan speksit 3695g ja 48cm. Nyt on jo kotiuduttu Naistenklinikalta ja pari päivää ihmetelty uutta elämää.

Seuraavaksi sitten pleikkarin ja autoradan ostoon..