Juu, samaa mieltä, tottakai UPS antaa puhtaampaa sähköä, mutta ei kunnolliset ylijännitesuojat ihan niin huonoja ole kun tässä topicissa annetaan ymmärtää ja varmaan ihan riittäviä tiettyyn käyttöön.
Varistori = vastus, jonka resistanssi muuttuu jännitteen funktiona. Varistorin resistanssi pienenee äkillisesti kun siihen vaikuttava jännite ylittää määrätason Purkausdiodi = Oikosulkeutuu liian rajun ylikuormituksen seurauksena.
TUKES ohje: Unohda ukkoset. Sisäiset jännitepiikit tuhoavat laitteesi ennenaikaisesti monenkertaisella todennäköisyydellä!!
Riippuu UPS:sta, kaikissa upseissa (Lue:halvemmissa, kotikäytöön tarkoitetuissa), virta ei mene akun läpi, ennen kuin verkkojännite on poikki tai alhainen, jolloin virta otetaan akulta invertterillä.
Tämä ei sitten koske kuin tähän käyttöön epätarkoituksenmukaisia mekaaniseen liikkeeseen perustuvia suojalaitteita l. sulakkeita ja irtikytkeviä releitä.Ja (ehkä) joitakin aataminaikaisimpia kaasupurkausputkia. Ainakin kaikki puolijohteisiin perustuvat suojat kyllä reagoivat niin nopeasti kuin elektronit l. sähkö yleensäkään kykenee liikkumaan.
jep jep.. edelleen kuitenkin itse ainakin luottaisisin upsiin enemmän kuin ylijännitesuojaan (varsinkaan halpaan sellaiseen) nimenomaan tuossa sähkönsuodatuksessa/ukkossuojana... pelkkään häiriön poistoon riittää mielestäni nämä kela&konkka&kuristimet varistoreineen kunhan ne vain on laaduukkaasti tehty (esim armeija tai sairaala tasoa [metalliin koteloituna , epoksiin upotettuna tms] eikä norm. kuluttajaroskaa)
Jokaisella on tietenkin oma mielipide asiasta ja siitä mihin luottaa ja mikä on riittävä suoja millekin laitteelle. http://www.ylijannitesuoja.fi/12 saantoa ukkos- ja yli.pdf
Laitan vielä topicin aloittajalle linkin, jossa oli esimerkki noista Belkinin ylijännitesuojista. En tiedä antaako tämä vastauksen kysymykseesi. http://www.sarmalux.fi/Ylijannitesuojauksessa vaarinkasitys.pdf
En sano että ylijännitesuoja on mitenkään paras suoja, joka muka suojaa kaikelta. On toki erilaisia tarpeita ja laitteita, mitä pitää suojata joissa ehkä, UPS on parempi ratkaisu. Tämä taas riippuu käyttäjästä ja käyttäjän tarpeista. Mutta ei heti kannata sanoa että, toinen vaihtoehto on huonompi kuin toinen.
Kiitos paljon tuosta linkistä! Se karsi luulot pois. Osaatko vielä sanoa, voinko laittaa kaikki laitteeni yhteen tuollaiseen Belkinin pf40:een? Kun jotkut tuolla jenkkipalstoilla ovat sanoneet, ettei tuon Belkinin 16A riittäisi kunnon setille. Mutta jenkeissähän kaikki ovat tunnetusti suurempaa.
minä taas en luota tuohon linkkiin tahi sarmaluxiin pätkänvertaa... syy tuossa ei sanota ainuttakaan linkkiä/viittausta oikeaan faktaan (paljon väitteitä tukesiin mutta ei yhtään viitettä/linkkiä faktaan) ja tuokin yhteenveto on tuon firman oma tekele eli tietysti ko firma sanoo sitä sun tätä koska he haluavat myydä juurikin belkin tuotteita... (olisi edes ollut muita tuotteita kuin belkin ko testissä tms) sitten uskon jos joku esittää tukesin tms kunnon testit noiden tehokkuudesta ja että testattavan ei ole vain yhden merkin tuotteita. tuon testin painoarvo on yhtähyvä kuin että minä vaikkapa qwerty merkin myyjänä laittaisin pdf sivuja myyntisivustolleni xyz_oy.fi että miten qwerty merkkinen laite pelastaa sinut ja kaikki laitteesi ja muut on huonoja.. ja noita elinikäisiä takuita myöntää myös muutkin kuin belkinit....
En tiedä millaiset laitteet sulla on, mutta kyllä tuo 16A riittää 3680W:n teholle, eli kyllä tuo 16A varmasti riittää. Suurempaa jenkkilässä on varmaan kaikki muut, mutta ei jännite. jenkeissä taitaa jännite olla 110V. (Korjatkaa toki jos olen väärässä).
Muutimme vajaa 5 vuotta sitten maalle, ja ensimmäisenä kesänä meni 2 ISDN-modeemia ukkosen aikana, kun unohdimme ottaa ne irti. Ostin sen jälkeen Belkinin ylijännitesuojan, johon liitetään myös puhelinlinjaan tulevat laitteet. Piuhoja ei ole sen jälkeen irrotettu seinästä, mutta kaikki laitteet ovat säilyneet ehjänä. Meillä tuollainen 30 euron ylijännitesuoja siis toimii hyvin.
Mistä löysit tuon 16A, kun yritin katsella Belkinin sivuilta ja muualta netistä, niin en löytänyt mistään mitään tietoa, missä olisi ollut mainittuna tuo 16A.
No itseasiassa en löytänyt sitä mainintaa yhteenkään euro koneeseen, vaan näistä 120V laitteista, joten oletin, että tuossakin olisi saman verran Amppeja. Muistaakseni oli jollakin keskustelupalstalla, jossa asiasta puhuivat. Oliskohan avsforumilla. Mutta noissa US versioissa mainostetaan 11 pistokeliitäntää, kun verkkokauppa mainitsee vain 10, et ei noista ota selvää.
En ole nähnyt laitteita, joista on puhe, mutta yleisesti ottaen: Jenkkien pistotulppa lienee pienempikokoinen kuin kotimainen pyöreä Sukotulppa, eli useampi jenkkimallinen pistorasia mahtuu tietylle pinta-alalle. Jos kummassakin laitteessa on D-kirjaimen muotoiset IEC (?) -pistorasiat, ne tietenkin ovat vakiokokoisia, sama määrä antoja mahtuu tietylle pinta-alalle. Kotimaisessa versiossa voi lisäksi olla ylimääräinen 2-napainen virtakytkin tai sulakepesä tai kookas vedonpoistin, tai muu objekti, joka syö tilan yhdeltä pistorasialta.
Tässä on malli, jossa on "vain" kymmenen antoa: Kysytään nyt vielä, et osaatko DVB-G sanoa mitään noista sisuskaluista:
Laitetta en ole muissa kuvissa tai livenä nähnyt, joten hatusta vetelen: Sisäkuvaa katsoen: näkyypi olevan ylhäällä vasemmalla se "kymmenes antoliitäntä", koska alhaalla takapaneelissa näkyy vain 9 antoliitäntää. Missään EI näy massiivisia elkoja, joten laite ei mitenkään pysty varastoimaan energiaa. Jos tulee sähkökatkos, edes muutaman syklin mittainen, antojännite myös romahtaa. UPSia tämä ei siis korvaa, laitteesta huolimatta paristovarmentamattoman mikroaaltouunin kello nollautuu (minulla ainakin, alle sekunnin sähkökatkon takia). Tietokone pysyy hengissä powerinsa sisäisten elkojen ansiosta noin sekunnin sähkökatkoksen yli, kunhan ei ole kova kuormitus päällä (3D-peli). Laitteessa on pikkuinen pakkamuuntaja, sen kyky varastoida magneettista energiaa on mitätön. Muuntajalla ruokitaan mittaus/analyysipiirejä, ilmeisesti laitteen etupaneelissa on jokin näyttö, joka kertoo millaista sähköä sisään/ulos menee. Sellaiset "verkkovirtapesimet", jotka hyödyntävät 50 Hz muuntajan magneettista reserviä, ovat todella massiivisia, niiden muuntaja on kooltaan jalkapallon kokoinen ja se painaa kymmeniä kiloja. Ei näy jäähdytyslevyjä missään, eikä näy jäähdyttävään pintaan kiinnitettyjä tehofettejäkään. En siis usko, että laite kykenisi tekemään 4 kilowatin tehotasolla aaltomuotomuunnoksen, siis ulostaa puhdasta siniaaltoa, vaikka sisään menisi kanttiaaltoa. 90% kokonais-hyötysuhteinen aaltomuotomuunnin kuumenee 4 kilowatin muunnoksessa 400 wattia hukkalämmöksi, se vaatii massiiviset jäähyprofiilit ja käytännössä tuulettimiakin. Mitään tuulettimia ja monen kilon painoisia alumiiniprofiileita ei näy. Näkyy vain tavallisia pikkuisia kuristimia (10...20 ampeerin virtaluokalle tarkoitettuja) ja erilaisia häiriönpoistokonkkia. Näiden tarkoitus on imeä suuritaajuiset häiriöt pois, tai siis analogisesti passiivisesti vaimentaa suurtaajuushäiriöitä, estää häiriöiden eteneminen otosta antoon. Lisäksi saattaa olla vaimentimia antoliittimien väleissä piilossa, joilla imetään pois annoista toisiin antoihin eteneviä häiriöitä. Kannattaa kokeilla syöttää laitteen sisään kanttiaaltoa halvan UPSin tai invertterin antamana, ja kuunnella millaista sirinää laitteen kuristimet ja konkat pitävät. Jos kuuluu voimakasta 50 tai 100 Hz sirinää, laite on mekaaninen passiivinen häiriönpoistaja. Ellei kuulu mitään sirinöitä, sitten laite onkin hakkuripohjainen suurilla taajuuksilla hakkaava aaltomuotomuunnin, ja jonnekin ihme piiloon on tungettu energiavarastoelkot sekä tehopuolijohteet. Edes yhden syklin eli 20 millisekunnin ajaksi 4 kilowatin tehoa varastoivat komponentit ovat melkoisen kookkaita. Missä piileskelevät he? Luonnollisesti jos pääsee mittaamaan tai "äänittämään" ulostulevaa aaltomuotoa, paljastuu se, mitä laite saamalleen likaiselle sähkölle tekee. Nopeasti katsoen laite on huijausta. Oikeasti tehokas puhdasta siniaaltoa 4 kilowattia ulostava laite sisältää paljon järeitä tehokomponentteja ja paljon/isoja konkkia varastoimaan energiaa, vaikka olisi isot akut lisäapuna (UPS). Laadukas laite näyttää sekunnin katsomisella kalliilta, järeät komponentit nimittäin ovat kalliita. Kuvan laite näyttää omituisen halvalta, matalatehoisin komponentein varustetulta. Siis voihan laite oikeasti 4 kilowatin tehot kestää, mutta vain passiivisti läpäisten, radiohäiriöitä matkan varrelle pois imaisten. Akiiviset 4 kilowatin vehkeet ovat erinäköisiä. Katsokaa vaikka 1000 watin pc-poweria, aivan täynnä elkoja ja puolijohteita ja keloja ja jäähyprofiileja ovat moiset raskaat klöntit, ja pari tuuletintakin sekaan on survottu. Saati että 4 kilowattia laite käsittelisi, sellainen laite olisi tilavuudeltaan noin 13 litraa ja aivan täynnä komponentteja ja tuulettimia.