VLSI Anti-Mode 8033 - Automaattinen subbarin equ

Testasin tuon pitämällä kaapelia paikallaan ja tuomalla sähköjohdon lähelle. Tehdas-rca ei hurise. Samoihin liittimiin juotettu (halpa)koaksiaalinen kaapeli ei hurise läheskään niin kovaa kuin normaali suojaamaton mikrofonikaapeli. Tällöin hurina on melkein olematonta. Olen 99% varma, että ongelma on kaapelissa, ei juotoksissa tai RCA-liittimissä. Jospa nyt vain unohdetaan koko aihe, ennen kuin menee koko ketju väittelyksi.

 

Tykille menevä kaapeli saattaisi olla melko todennäköinen syy häiriöihin, joten paremmalla suojauksella saattaisi saada niitä hurinoita ja rutinoita vaimeammiksi. Kaapeleista on tosiaan jo tarpeeksi kattavia ketjuja ennestään, eikä ne juurikaan liity laitteisiin joiden häiriöetäisyyttä niillä halutaan kasvattaa.

 

Onkos 8033:lle odotettavissa tuotekehitystä enempää? Hifistit kun ovat yleensä säätämisen perään, niin manuaalisäädöt korjaukselle olisivat mannaa. Usb-liitin perään ja läppärille asennettava säätöohjelma mittaustuloksineen olis aika kova sana. Tv-out HDMI:llä on ehkä jo liikaa pyydetty

 

Täytyy vähän miettiä, USB ainakin on järkevän kuulloinen. Se mahdollistaisi myös aika monipuolisen käyttiksen PC:n kautta. HDMI:llä pitäisi olla vähän enemmän nappeja tai joku ohjain. Toisaalta HC säätäjiä on sen verran vähän että seuraavan sukupolven AM:ssä tarvittaisiin myös muitakin DSP-lisäherkkuja, kuten vaikka vapaasti säädettävä jakosuodin yms. Tuntuvat niin heikoilta nuo A/V vahvistinten esitykset, ainakin omalta kohdaltani.

 

Mä luulen et tuote itsessään olisi skeptikkojen silmissä vakuuttavampi jos lärvin edessä olisi joku GUI, josta todeta säädön vaikutukset. Jotenkin tuli vaan mieleen et ulkomailla "seeing is believing" on voimissaan jopa subjektiivisessa hifimaailmassa. Ja tuollainen evoversio originaaliboksista tietysti oikeuttaa valmistajan suurempaan hintalappuun, joka tuo lisää uskottavuutta. Kunhan pysyy reilusti kuitenkin SMS-1:n alle, niin en keksi syytä edes jenkkien ostaa Veloa. Ja mitä Behringereihin yms. tulee, niin nehän ei oikeestaan oo hifi-vehkeitä. En siis tarkoita äänenlaadultaan, vaan käyttötarkoitusperiltään. VLSI Solutionille tulee jokatapauksessa siinä samalla pienen clientin tekoa ja r&d:tä, mut ei varmaankaan pahasti. Olettaisin kuitenkin et tuota debuggia on otettu ennestäänkin talteen tuolta 8033:sta...

Ps. Tv-outtiin käy varmaan hyvin joku halvempi videopiirikin ihan yhtä hyvin

 

Löytysiköhän joku laitteen omistaja tästä Espoo/Kirkkonummi linjalta joka voisi antaa/tuoda kokeiltavaksi?

Privaakin voi laittaa.

 

tänään tarkistettiin yhden kapistuksen tekemät korjaukset. ihan ok:lta vaikuttivat.
itse pysyn kuitenkin tuossa manual-bfd:ssä

 

Kuinkas paljon tuohon anti-moden lift-asennoissa esiin astuvaan subsoniciin kannattaa luottaa? Subina monoliitti. Enpä usko, että muutamaan vuoteen tulen tykittämään tuota subia pohjaamisen rajoille, mutta vastaisuuden varalta olisi ihan kiva tietää.

 

Näin offtopic, onko bfd:ssä korjausmahdollisuus myös pääkaiuttimille?

 

On, jos kytkee sen pääkaiuttimille.

Oma bfd subbarille, toinen pääkaiuttimille, subin bfd:n toinen kanava keskikaiuttimelle.Huippuluokan soundia ei voi estää.



Tinkimättömät equttajat sijoittavat vielä kolmannen bfd:n takakaiuttimille.Näin systeemin jokainen kanava on taajuuskorjauksen piirissä l. laitteiston voidaan katsoa olevan ns. tappiin equtettu.

 

Tai sitten vain vahvari joka tekee tämän kaiken puolestasi .

 

Taitaa harvassa vahvarissa olla yhtä kattavat equt

 

Eihän keskiääniä ja diskantteja kannata edes equttaa (paitsi jos käyttää niitä äänenvärin säätämiseen isolla Q-arvolla). Ainoastaan bassotaajuuksilla EQ on laite paikallaan.

Jostain syystä suurimmasta osasta vahvistima puuttuu juuri subbarin EQ.

 

Ei nyt ihan niinkään.
Alakeskialuetta riivaa 200-500 hz:llä monessa kopperossa ilkeitä piikkejä jotka vaativat puuttumista.

N. >500 Hz:llä equttajan pitää jo olla varovainen tai ainakin tietää tasan tarkkaan mitä on tekemässä.Mittausvirheen ja virhetulkintojen mahdollisuuskin kasvaa.

 

tuohon tulikin jo vastausta.

tuo antimodeha ei huomio ollenkaan pääkajareiden vastetta.
bfd:llä sekin tulee otettua huamioon.

yamahan omalla equlla sitten 100 ja 160Hz piikkejä tasottelin erikseen pääkanavilta.
keskikanavalle sekä 4 takakajarille omat custom-säädöt myös.

 

Haasteena on se, että vastemittaukset tehdään jatkuvalla signaalilla. Musiikki koostuu impulssimaisista äänistä, jolloin vasteen equtus vääristää suoraa ääntä ennen kuin huoneakustiikan virheet ehtivät "korjata" vasteen. Pitkästä aallonpituudesta johtuen bassoääniä pystyy korjaamaan, koska huoneakustiikan aiheuttamien virheiden ja suoran äänen vaihe-ero on pienempi. Korkeampien taajuuksien kohdalla korjaus pitäisi tehdä aikatasossa, mutta tällöin se voidaan tehdä ainoastaan yhteen pisteeseen kuunteluhuoneessa.

En kylläkään tiedä mikä on se taajuus, jonka yläpuolella ekvalisointia ei kannata enää käyttää, mutta 500 Hz:n kohdalla puhutaan jo alle metrin aallonpituudesta, jolloin huoneen rajapintojen heijastukset jäävät helposti yli 360 astetta jälkeen suorasta äänestä. Toki oikein pienessä kopissa voisi apua saada jo näillä taajuuksilla. Meridian näyttää käyttävän 200 Hz ekutuksen ylärajana omissa laitteissaan.

http://www.meridian-audio.com/w_paper/Room_Correction_scr.pdf

 

Onkos paljonkin taajuusvastemittauksia tullut ihan omassa systeemissään käytännössä harrastettua?Entä käytännön kokemus EQ:n jog wheelin pyörittelystä?Tunnustaa vähän teoriapohjalta oltavan liikenteessä.


Esim. REW:n lyhyimmällä l. 128k:n pyyhkäisyllä koko mitattavaksi valittu kaista sutaistaan läpi kolmessa (3) sekunnissa: siitä on jatkuva signaali melko kaukana.

Huoneen koolla ja jollakin 360 asteella (Fahrenheittia?) ei ole mitään väliä. Vaan vaikkapa esim. sillä että 8 dB@300 Hz -piikki nyt sattuu tekemään tutun vokalistin ääneen ihmeellisen jodlausefektin: equa kehiin ja jopa kurkkulaulanta loppuu.



P.S. Vaikka pikkuequttajan käsikirjassa sanotaan että suoran äänen ja heijastuksien suhteen peukaloiminen eq:lla suoraa ääntä vaimentamalla alkaa kuulua normihuoneessa häiritsevästi TASAN 200 herzeliltä ylöspäin, kehotan kokeilemaan tykönänsä omalla eq:lla. Se kun ei käytännössä mene ihan niin jyrkästi.



EQ - kuuntelijoille jotka ajattelevat omilla aivoillaan.

 

On melkein sama mittaako CW:llä vai impulssilla ja pitkällä aikaikkunalla. Niin kauan, kun aikatason korjaus ei ole käytössä, muokataan suoraa ääntä. Jos aikaikkuna laitetaan lyhyeksi, ei huoneen vaikutusta saada edes mitatuksi.

Tuskin kannattaa sotkea lämpötiloja tähän keskusteluun (paitsi, että lämpötila vaikuttaa äänen etenemisnopeuteen ilmassa). Yhden aallon pituus on 360 astetta. Yli 360-astetta tarkoittaa sitä, että ääni on viivästyny yli yhden jakson verran. Millisekunteja ei voi käyttää, koska jakson pituus vaihtelee taajuuden mukaan.

Minä myös totesin omassa tekstissäni, että en osaa tarkkaan sanoa mikä on se rajataajuus, jossa EQ ei ole enää kannattavaa. 300 Hz voi olla vielä aivan järkevä taajuus, mutta itse puhuit ensin 500 Hz:stä.

Vaikka itse olisikin ekutuksen lopputulokseen tyytyväinen ja näyttäähän se vaste mitattunakin suoralta, ei se välttämättä tarkoita, että ääni olisi kaikin puolin kunnossa. Placebo kun toimii myös mittamiesten leirissä.

 

Kuvitteletko, että sitä aika-kampiakselia korjaava sähköinen laite lähettelee jotain aika-avaruussäteitä/pieniä pvc-asuisia haltijoita pesismailoilla blokkaamaan heijastuksia?Suoraa ääntä se sekin muokkaa, korjaus vain muuttuu ajan muuttuessa l. funktiona ketä tietää jos sai lyhyestä fysiikasta hylsyn.

Ydinkysymys equttamisessa kuuluu: paljonko on suurin taajuus, minkä suoraan kaiuttimesta korvaan saapuvan osuuden sutimista eq:lla vaimeammaksi korva ei vielä älyä heijastuksilla täytetyksi vastemittauksessa näkyvään lopulliseen tasoonsa.

Aaah, nyt aletaan jo tinkiä.

Tarjoan 420 Hz, ENKÄ YHTÄÄN VÄHEMPÄÄ!!

Olen tunteeton equttaja l. immuuni placebolle.

Kaikinpuolin kunnossa on eri asia kuin parhaalla mahdollisella tavalla kunnossa.
Ja ennenkuin Teoreettisen Äänentoiston Laitos tulee ulisemaan puoliakustisesta akustisoinnista ja suuntakuvioista: tiedetään, tiedetään.

Käytäntö ja teoria eivät vain erinäisistä syistä aina kohtaa.

 

Se riippuu huoneen mitoista ja vaimennuksesta.

Likiarvokaavalla tuo taajuus on:

f_schröder = c*4/sqrt(pi*A) - S/(16*V)

missä:
c = äänen nopeus ~ 331.3 + (0.606 * T) lämpötilan T funktiona
S = huoneen rajojen pinta-ala
A = ekvivalentti absorptiopinta-ala (Sabineina)
V= huoneen tilavuus

Eli yleensa jo noin 150-200 Hz tyypillisessä huoneessa.