Asioita joita en voi ymmärtää

No se on kiva että pääsit brassailemaan lääkäritutuillasi, mutta yksityisen lääkärikeskuksen toiminnasta et selvästikään tiedä mitään.

 

Ja perustuuko tämä tieto niihin lääkärikavereihin vai mihin? Muutenkin koko ajattelutapasi, että (etenkin yksityiseltä) saikkua hakee lähinnä loiset, on vähintäänkin mielenkiintoinen.

 

No joo, on nämä väitteet yksityislääkäreiltä 'helpommin' saatavista sairauslomista vähän mutu- vai pitäisikö tässä tapauksessa sanoa IMO-juttuja.

Oma työnantajani on sen verran fiksu, että luottaa työntekijöihinsä - kolme päivää saapi sairastaa ihan omalla ilmoituksella. Eikä niitä poissaoloja tämän takia enempää ole kuin lekurin kautta käytynä. Homma vaan toimii eikä tarvii esimerkiks oksennustautisena vääntäytyä johonkin lääkäriin vain hakemaan sitä todistusta.

Mutta mihin kummaan katosivat tpi ja dille, nuo yksityislääkäreiden ystävät ja holhouksen viholliset? Loppuivatko perustelut

 

Sama systeemi on käytössä minunkin työpaikallani.

 

Yhtä vähän/paljon se luottaa kuin ennenkin/muissa firmoissa, nyt vaan säästää kustannuksissa, fiksuuttahan sekin.

 

Täällähän minä, ei tänne joka päivä ehdi lukemaan tilannetta kun pitää opiskelua, duunia ja elämää O) pitää kasassa. Naputtelin kertaalleen tuohon edelliseen "vääntöön" kohtuullisen pitkän vastauksen, mutta sain sen sitten sählättyä katoamaan ties minne. Itseasiassa minua kiinnostaa se, miksi ihmeessä jengi on hurahtanut tuohon Obamaan? Mieheen joka on kirjoittanut kaksi omaelämänkertaa, muttei ole tehnyt yhtään isoa lakialoitetta. Poliitikkoon, joka on täysi keltanokka ulkopolitiikassa. McCain sentään omakohtaisesti tietää mihin tuo USAn ristiretkeily johtaa, eikä hän taida muutenkaan kaivata juuri lisää sotakohteita.

Minähän en noita säätäjän lääkärikavereita tunne, ja ne muutamat jotka tunnen, eivät ainakaan koskaan ole maininneet, että heitä edustavat lääkäriasemat olisivat mitään saikkuleimaisimia. Olen joskus heikkoina hetkinä koittanut varata kunnalliselle hammaslääkärille aikaa tarkastukseen ja paikkaukseen. Ajan olisi voinut varata, kunhan vain olisi jaksanut odottaa yli neljän kuukauden päivät. Nykyiselle h-lääkärille olen päässyt aina alle viikon sisään. Haen kyllä nuo Kela-korvaukset, koska olen veroissani maksanut noi1

Muutama vuosi sitten työnantaja jostain syystä suositteli, että kävisin omalääkärillä näyttämässä olkapääkipujani. Soittoa terveyskeskukseen: ensimmäinen vapaa aika 3 viikon päässä. Kävin omalääkärilläni sitten ensimmäistä kertaa ja hän siinä käänteli kättäni hetken ja päätti siirtää minut jollekin spesialistille toisella puolelta Helsinkiä. Taas ensimmäiseen vapaaseen aikaan oli pari viikkoa ja eikun odottelemaan.

Tässä olin sitten ollut 5 viikkoa saikulla, kun pääsin sitten tälle ortopedille. Hän alkoikin jo ymmärtämään mistä oli kyse, mutta päätti vielä varmistaa ongelman röntgenillä ja ultraäänellä, eli taas olisi edessä hieman lyhyempi odotus. Tässä vaiheessa päätin sitten itse selvittää jonkun pätevän yksityisen, joka oikeasti hoitaisi nämä asiat, eikä vain miettisi 15min., ja miettisi kelle sitä heittäisi seuraavaksi. Sainkin sitten kaverilta vihiä sopivasta yksityisestä, joka sai järjestettyä tapaamisen, röntgenin ja piikityksen kahdessa päivässä. Rahaa meni kyllä, mutta pääsin muutamassa päivässä takaisin töihin, ja sain sitäkin tärkeämmän opetuksen, että omasta terveydestä kannataa joskus maksaa. Kyllä minä nuo rahani sain tällä kertaa lopulta takaisin, mutta enpä ole sen jälkeen enää vaivautunut julkiselle, jos nyt jotain oikeaa vikaa on ilmaantunut.

Mistä tuossa julkisen puolen terveydenhuollossa pitäisi olla ylpeä? Joskus muutama vuosi sitten Tampereella kunnallinen puoli oli helisemässä leikkausjonojensa kanssa. Apuun saatiin yksityinen "praktiikka", joka lyhensi ennätysajassa näitä jonoja selkeästi kustannustehokkaammin, kuin kunnan puoli. Jos minulla olisi valta päättää, niin Suomessa voitaisiin ainakin kokeilla tapaa, jossa kunnallinen puoli oikeasti joutuisi kilpailemaan yksityisten toimjoiden kanssa. Kuuluko terveydenhuoltojärjestelmästämme olla sitten ylpeä sen nykyisessä tilassa? Kaippa se on joidenkin mielestä ihan mukava, että köyhälläkin pitäisi olla varaa maksaa se lääkärikäynti, mutta minä vaan en osaa arvostaa sitä työtöntä, joka jo muutenkin elelee muiden rahoilla.

 

Plazahan alkaa olla jo yhteiskunnallisen keskustelun foorumi! Taitaa olla kunnallisvaalikuumetta ilmassa, kun väitellään Obaman ja McCainin politiikasta.

Olen isoäitiäni avustaessa saanut kokea julkisen terveydenhoidon hyvät ja huonot puolet. Kaihileikkaukseen odottelimme vuoden päivät ja kun toiseen silmään oli saatu näkö, niin seuraavaa leikkausta odotetiinkin jo 2 vuotta jonojen kasvettua. Palvelussa ja leikkausten laadussa ei ollut valittamista, mutta kontrasti yksityisen puolen toimintaan on suuri, sillä vaimoni isoisä hoiti täysin vastaavat leikkaukset omalla rahalla parissa kuukaudessa.

Mielestäni hyvin toimiessaan yksityinen terveydenhuolto täydentää julkista palvelua ja myös lyhentää julkisen puolen jonoja, kun ne, jotka ovat valmiita maksamaan kustannukset, hakevat hoidon yksityiseltä puolelta. Tämän vuoksi on reilua, että Kelan tuki tulee myös yksityiseltä puolelta hankituille palveluille. En pitäisi dillen ajatusta julkisen ja yksityisen puolen kilpailuttamisesta huonona, kunhan kriteereihin lasketaan kustannusten lisäksi laatu ja vaikka asiakaspalvelu, joka on yksityisellä puolella selvästi parempaa.

Toisaalta lähes täysin yksityisen terveydenhuollon varassa elävä Yhdysvallat on esimerkki siitä, että yksityinen puoli ei välttämättä ole yhtään edullisempi tai tehokkaampi ratkaisu. New Yorkissa asuva tuttavapariskunta päivittelee, että terveyspalveluita ei siellä saa, vaikka on kaikki kustannukset kattavat vakuutukset. Hyvälle lääkärille ei yksinkertaisesti saa aikaa, ellei ole varannut sitä viikkoja etukäteen. Sairauden iskiessä pitää soittaa kymmenen vastaanottoa läpi, kunnes saa ajan hieman epäilyttävään rotankoloon. Lapsen synnytykseenkin pitää varata aika, jolloin synnys käynnistetään. Ei siis puhettakaan siitä, että odoteltaisiin luonnollista synnytyksen käynnistymistä. Pariskunta aikookin muuttaa Ranskaan tai mihin tahansa Euroopan maahan, jossa on julkinen terveydenhuolto, kun lapsi on tuloillaan.

Off-topic:
Tulipa asiakaspalvelusta mieleen keväällä vaimolle sattunut tapaturma, jossa hän leikkasi peukalon sivuun syvän haavan, josta vuosi verta pelottavan paljon. Kello oli noin kuusi aamulla, joten hädissäni soitin terveyspuolen neuvovaan puhelimeen kysyäkseni ohjeita. Käskettiin mennä omalle terveysasemalle, koska kyseessä ei ollut vakava tapaturma. No, enpä tiennyt mikä meidän terveysasema on, koska oltiin juuri muutettu, ja pyysin kertomaan tämän meille osoitteemme perusteella. Eipä tuota osannut heidän järjestelmä kertoa, koska asumme vasta rakennetulla alueella, joten arvasimme sen olevan yksinkertaisesti lähin terveysasema.

Päästyämme taksilla terveysasemalle jouduimme odottamaan sen avautumista. Kun pääsimme vuotavan peukalon kanssa vastaanottotiskille kertoi vastaanoton henkilö, että tämäpä ei ollutkaan meidän oma terveysasema ja että meidän pitäisi mennä sinne. Olin tyrmistynyt ja ajattelin, että kai tästä puhumalla selvitään. Yritin tosissani pistää hanttiin, että eikö nyt joku todellakaan voisi katsoa tuota sormea ja että mitä väliä sillä on missä sormi paikataan, kun on kyse julkisesta palvelusta, mutta minkäänlaista ymmärrystä ei hädällemme löytynyt. Vaimon jo tihrustaessa itkua järkyttyneenä vastaanottohenkilön täysin käsittämättömän ala-arvoisesta "palveluasenteesta" ja täydellisestä empatian puutteesta tilasimme uuden taksin ja ajoimme parin kilometrin päähän omalle terveysasemallemme jonottelemaan vuotavan sormen kanssa.

Kokemuksen jälkeen tv-mainokset, joissa ostetaan sämpylä ja nakit kaupungin eri puolilta sijaitsevista nakkikioskeista, eivät ole enää naurattaneet. Koomisintahan tässä on se, että jos olisimme kotoisin toiselta paikkakunnalta, niin meitä olisi luultavasti palveltu saman tien. Työterveyshuollon puolella olen tottunut siihen, että voin mennä varaamatta aikaa mihin tahansa kyseessä olevan firman toimipisteeseen ja että minua palvellaan ystävällisesti ja asiallisesti. Asiat hoituvat nopeasti yhdeltä luukulta. Esimerkiksi kevättalvella käydessäni flunssan vuoksi lääkärillä kirjoitti lääkäri minulle allergialääkereseptit samalla kertaa, kun oli potilastiedoistani huomannut minun popsivan allergialääkkeitä kevään siitepölykaudella. Siinä vasta asiakaspalvelua!

Asia, jota en voi ymmärtää: kafkamainen julkishallinnon byrokratia.

 

Kyllä yksityiseltä hakee saikkua ihan sairaatkin ihmiset, en mä sitä väitä. Sen sijaan väitän, että yksityiseltä haetaan varmampaa saikkua kuin julkiselta.

Mun pointti vaan on, että jos _keskimäärin_ katsotaan, paljon jengi lintsaa töistä, niin aika paljon pokkaa pitää olla, että väittää ihmisten sairastavan näin paljon.

Edelleen: Jos ihmiset sairastaisi aina vakiomäärän (mikä tietysti olisi luonnollista, poislukien vaihtelut esim flunssa-aallon kohdalla), niin miksi sitten juhlapyhien jälkeen tai lomajaksojen välissä on selkeästi enemmän jengiä vastaanottolla? Eihän tätä selitä mikään muu kuin ihmisten kasvanut halu olla poissa töstä.

Eihän tämä lääkäreiden vika ole, vaan kuuluu ihan ihmisluontoon. Jengi keskimäärin vaan on pirun laiskaa. Lääkärin tehtävä tässä sitten olisi sanoa, että aina sitä lomaa ei haluttua määrää saa...


edit: ja nuo määrät perustuvat ihan siihen, paljon lääkäri on ottanut vastaan potilaista sinä päivänä. Ne lääkärit, joita tunnen, myöntävät suoraan nuo ruuhkapiikit. Joko lääkärit valehtevat, ovat töissä kummallisissa paikoissa tai sitten asia vaan on näin.

 

Vahinko jos näet tuon braissailuna, sillä omasta mielestäni lääkärin ammatti on radikaalisti yliarvostettu ja siten lääkäri tuttuna ei ole sen arvostetumpi kuin joku toinen ammatti, jossa pitää omaksua suht suuria määriä tietoja.

Tuo lause oli kirjoitettu lähinnä sen takia, että tuo ajatusmaailma on asia, jonka monet lääkärit myöntävät, ei suinkaan asia, jonka keksin ihan omasta päästä.

 

Et dille vieläkään ehtinyt kiireiltäsi kommentoida asioita, joita edellä ihmettelin. Väitit, ettet ole käyttänyt sairausvakuutusvaroin tuettuja lääkkeitä, hah. Juuri kerroit, että olit viisi viikkoa sairauslomalla, taisit siinä jonkun sv-tuetun tulehduskipulääkkeenkin napata? Ja tuon sairausloman aikana sait tai työnantajasi sai (jos maksoi sinulle palkkaa) sv-päivärahaa. Taas holhottiin.

Ja kerroit olleesi syntymästäsi saakka yksityisen puolen hoidossa, noh mitä nyt olkapään kanssa erehdyit kuluttamaan julkisia varoja...

Maailmassa monta ihmeellistä asiaa. Ennenkuin esiintyy rinta rottingilla jonkun asian asiantuntijana, kannattaa ottaa asiasta selvää:thumbsup:

 

Jengillä on nähtävästi joku tarve nähde asiat täysin mustavalkoisena....

Se, että lääkärin työ voi välillä olla peruspuurtamista (=nuhanenää), ei tee koko työstä täysin samanlaista. Yhteen päivään mahtuu paljon erilaisia potilaita ja eri tapauksia ja siten kaikki tapaukset ei missään nimessä ole samalla viivalla esim sen sairasloman kanssa.

Ongelma vaan on, että julkinen puoli tekee niin paljon enemmän kuin yksityinen puoli.

Jotta nämä olisivat täysin vertailukelpoisia, pitäisi verrata kokonaista samanlaista yksityistä sairaalaa julkiseen ja katsoa miten näiden kustannusrakenteet eroavat. On täysin eri asia laskea julkisen sairaalan kokoiskustannukset vaikkapa polvileikkauksen osalta, kun vertailla sitä yksityiseen puoleen, jossa kustannukset on laskettu jopa tuntiperiaatteella.

Olen samaa mieltä siitä, että yksityistä pitää käyttää välillä ruuhkien purkamiseen, sillä se lopulta säästää kuluja. Toisaalta kokonaan yksityistäminen johtaisi siihen, että yksityinen puoli voisi hinnoitella tuotereppua vapaammin joka lopulta voisi johtaa päinvastaiseen tilanteeseen: jos kaikki on yksityistä, hommaa johtaa yritys ja yrityksen lopullinen tavoite on tehdä mahdollisimman paljon voittoa, ei hoitaa ihmisiä. Tämä tarkoittaa korkeita hintoja ja radikaalisti eri hintaryhmän tuotteita (ts. jotkut leikkaukset ovat niin kalliita, että vain harvalla on niihin varaa)

 

Se ei ole ohi - Keräys jatkuu!!!

Viime viikolla ovikello soi, ja oven takana oli tykkimies Mutikainen (nimi muutettu). Varusmies oli keräämässä rahaa, sillä parin vuoden tauon jälkeen oli taas tullut aika avata kukkaron nyörit ja muistaa sotainvalideja antamalla oma osuus Sotainvalidien Veljesliiton syyskeräykseen. No enpä antanut, mutta se johtui vain ja ainoastaan siitä ettei minulla ollut yhtään käteistä ja pankkikortilla ei tykkimiehelle voinut lahjoitusta tehdä. Onneksi syyskeräyksen järjestäjät olivat huomanneet laittaa ilmaisjakelulehtien mukaan pankkisiirtolomakkeen, jolla pystyy sitten laittamaan keräykseen vähän isomman summan.

Ennen kuin kukaan vetää hernettä nenäänsä tai alkaa lukemaan rivien välistä, niin kerron että arvostan toki kaikkia sotavetraaneja niin kuin nykyään on tapana. Ihmetystä vaan herättää, että kenelle näitä rahoja kerätään? Järjestön omilta sivuilta copy-pastettu selitys:

Tässä sakissa poistuma on suurempaa kuin Suomen ev.lut. kirkossa, mikä on ymmärrettävää joukon ikärenkeesta johtuen. Uusia jäseniä en oikein ymmärrä, jos nyt sitten ei toiminnan ylläpitämiseksi laajenneta sotainvalidin käsitettä. Tuli vaan sellainen mieleen, että eikös näillä järjestöillä ole kohtuullisen paljon omaisuutta, kun sitä on kuitenkin kohtuullisen kauan kerätty. Ja eikö se omaisuus tulisi nyt myydä ja siitä saatavalla rahalla hoitaa veteraanien kuntoutusta ja kotihoitoa ja mitä muuta arvokasta ja hyödyllistä työtä nyt tekevätkään? Jos näillä järjestöillä ei ole varallisuutta, niin toki rahaa pitää kerätä ja sitä tulee myös antaa... Eli tietääkö joku näitten järjestöjen toiminnasta ja varallisuudesta, kotisivut ovat vaan täynnä "kunniavelkaa!"

 

En vastaa kysymykseesi, koska en osaa. Ihmettelen nimittäin vuosi vuodelta enemmän samaa asiaa. Muutamalta tutulta olen kuullut, että 'vaaria vietäisiin kuntoutukseen ja kylpylään jo niin usein, ettei tahdo jaksaa' ja vastaavaa. Joten tuo rahankeräys ei oikein tunnu järkiperäiseltä. Lieneekö niin, että kyse onkin tunneperäisestä rahastuksesta, jolla taataan kaiken maailman säätiöiden johtoportaalle entistä leppoisammat oltavat ja hulppeammat kelohuvilat. Ja ei, en tiedä, tämä oli puhtaasti mutua...

Ja samoin kuin Pazze, arvostan kyllä sotiemme veteraaneja, mutta jospa näitäkin varoja voisi varovaisesti käyttää vaikka muun vanhusväestön hoitoon, lastenpsykiatriaan tai moneen muuhun, jossa rahan tarve on ilmeisen akuuttia

 

Senkin epä isän maalliset paskiaiset.

 

No juuri tätä en tarkoittanut!

 

Olisiko nyt viimeiset hetket perustaa Sotiemme Veteraanit Finland Oy joka vastaanottaa lahjoituksia veteraanien hyväksi. SVF Oy hyväksyy lahjoituksia 2020 vuoteen asti jolloin rahat käytetään elossa olevien veteraanien kuntoutukseen ja elämänlaadun parantamiseen. Rahan keräys on kielletty Suomen laissa ilman erillistä lupaa mutta liekkö tuosta löytyisi joku porsaan reikä...

Sounds like a cunning plan...

 

Sen, kin luku sekä, että kirjoitus taidoton paskiainen.

 

Olihan tuosta joskus telkkarissa juttua. Veteraanijärjestöillä on omaisuutta aivan älyttömiä määriä, mutta jostain kumman syystä tätä ei realisoida ja käytetä oikeasti vielä elossa olevien veteraanien hyväksi kuntoutuksiin, asumismukavuuden parantamiseen, lääkkeisiin, jne. Mitähän kiinteistöille yms. sijoituksille tapahtuu, kun viimeisestäkin veteraanista aika jättää? :hitme:

 

Jos julkinen puoli olisi hoitanut ongelmani, voisin sanoa, että he ovat hoitaneet minua. Nyt sain vain jaahastelua, mutta yksityinen lääkäri hoiti ongelmani. Olen käyttänyt sairausvakuutusvaroin tuettuja lääkkeitä ne muutamat kerrat elämäni aikana. Kiitos valtio, miten olisin itse pystynyt maksamaan sen Burana-kuurini. Tiukkaa olisi varmasti tehnyt...

Miten ihmeessä minä voin vaikuttaa siihen, jos työnantajani saa valtiolta sv-päivärahoja takaisin. Ilmeisesti siis näin tapahtuu. Minähän tässä maksan samaan tyyliin veroja, kuin jokainen töissä käyvä suomalainen, joten olen käytännössä oikeuttettu näihin palveluihin. Minä en vain usko siihen, että näitä kaikki valtion kautta kiertäviä tukiaisia tarvittaisiin. Pointtini on se, että mielummin näkisin tililläni enemmän rahaa palkkapäivänä, jos näitä holhouksia taas samassa suhteessa vähennettäisiin. En kuitenkaan ehdota, että valtion tulisi järjestää vain maanpuolustus, mutta en myöskään usko tähän Suomen nykysysteemiin.

 

Onkohan kenellekään tullut mieleen, että nuo sotaveteraaneille kerätyt rahat ei ole tarkoitettu ainoastaan toisen maailmansodan veteraaneille? Jos ja kun vielä joskus sota syttyy, niin sen sodan veteraanit ovat myös oikeutettuja samoihin palveluihin. Käsittääkseni sodat eivät sotimalla lopu... Tosin voipi olla, että nuo nykyiset veteraanit loppuvat ennen kuin uusia tulee, ainakin toivottavasti.