VLSI Anti-Mode 8033 - Automaattinen subbarin equ

Mahtava homma että tuo niksi sitten auttoi! Säästyitpähän uuden purkin odottelulta.

 

Hienoa että toimii. Sopiikin tuo Lift 35 aika hyvin muuten XLS200:n vasteelle, joka alkaa laskea suhteellisen aikaisin. Jos sammuttaa 8033:n, niin kannattaa ensin käynnistää se ja vasta sitten subwoofer, niin ainakaan pitäisi tulla noita käynnistystuhahduksia yms häiriöitä.

 

Tervehdys

Näinhän se kävi tässäkin taloudessa, että Helsingin messuhulinasta ei päästy ilman Anti-Modea ulos.

Tymäkän sysäyksen omistajuuden suuntaan antoi VLSI:n osasto ja TEL79:n kanssa vaihdetut muutama sana. Lopullinen naula arkkuun kuitenkin oli, kun Audiopartsin osaston ystävällinen henkilökunta teki tarjouksen, josta ei voinut kieltäytyä... Marssin lopulta messuilta heidän demokappaleensa kanssa pihalle. :king:

Vielä eivät auraaliset taivaat kuitenkaan ole auenneet, sillä stereovahvistimestani ei löydy subbarin linjaulostuloa, enkä näinollen pääse Anti-Modea suoraan siihen liittämään. Subbarini (Monolith DF) on nyt siis liitetty High Level inputtia käyttäen pääkaiuttimien rinnalle. Tämä ongelma toki oli jo ennen ostoksille lähtöä tiedossa ja kyselinkin messuilla TEL79:ltä mahdollisuudesta jotenkin liittää Anti-Mode tähän kaiutintasoiseen signaalilinjaan ja tämä kuulemma ainakin teoriassa olisi mahdollista.

Onkohan kellään Plazalaisella vastaavasta liitännästä kokemuksia ja/tai olisiko valmistajalla itsellään kenties mitään kytkentäkaaviota (tai valmista tuotetta) tähän liitäntään tarjolla? Signaali pitäisi ilmeisesti ensin monottaa ja jotenkin sitten vielä laskea linjatasoiseksi, vai olenko ihan hakoteillä? ...Vahvistimeni on kyllä lähiaikoina vaihtumassa a/v-malliin, joten ihan valtavan työläisiin operaatioihin tuskin ryhdyn, mutta vastaavasta, ei-linjatason, liitännästä varmasti olisi muillekin stereokuuntelijoille hyötyä.


Kiittäen:

-Orv-

 

Itsellä oli sama ongelma ja tein kyseisen parin vastuksen kytkennän kaiutinliitännästä.

http://www.epanorama.net/circuits/speaker_to_line.html

 

Kiitoksia vinkistä!

Pitäisi siis viritellä boksi/piuhasetti, jossa tuollainen linkin takaa löytyvä kytkentä molemmille kanaville ja näiden perässä vielä TEL79:n postaama monotuskytkentä. Sisääntulona boksissa olisi kaiutinterminaalit kaksin kappalein ja ulostulona yksi RCA.

Näkeekö kukaan minua viisaampi mitään ongelmaa tälläisellä virityksellä?



-Orv-

 

Itse laitoin vaan toisesta kanavasta ja hyvin tuo tuntuu toimivan. Siis piuhat kaiutin liitännästä Bilteman rca liittimeen, jonka sisään juotin vastukset ja liitin Anti-modeen.

 

Ei se noin toimi. Aikataso tarkoittaa tässä vain sitä että alkuperäisen ("suoran") äänen lisäksi kaiuttimesta lähetetään kuuntelupaikalle samanlainen mutta vastakkaisvaiheinen signaali kuin kuuntelupaikalle tulee heijastuneena katosta, lattiasta, seinistä tai mistä tahansa muista objektista huoneessa. Tämä äänisignaali tulee kuuntelupaikalle tietenkin vähän myöhemmin kuin suora ääni koska se matkaa pidemmän reitin kautta.

Nämä heijastukset yms. muodostavat ko. huoneen "siirtofunktion" (DSP -termi) jonka käänteinen funktio tuo korjausfunktio sitten on. Kyse ei ole pelkistä amplitudeista ja taajuuksista, eikä edes pelkistä taajuuskohtaisista amplitudeista, viiveistä ja vaiheista, vaan viivästyneiden ja taajuusspektriltään heijastuspinnoilla tai ilmassa muuntuneiden ääniaaltojen summasta.

 

Heippa kaikille, tämä on ensimmäinen postaukseni tänne.
Ostin Anti-Moden ja tein toissapäivänä ensimmäisen kalibroinnin. Subbarina on ihkauusi BK XLS 200 mkII, eteenpäin ampuva. Subbarin säädöistä sen verran, että mittauksen aikana suodin oli ohitettuna, vaihesäätö oli ja on nollassa ja voimakkuutta oli aika varovaisesti, säädin kello yhdeksässä. Ruokin bassokuutiota maadoitetulla sähköllä ja linjatasoisella signaalilla. Ihmetys on tämä: Anti-Moden pyyhkäisyt eivät kuulosta siniaallolta vaan siltä, että joukossa olisi valtavasti säröä tai jotain kerrannaistaajuuksia. Ja ilmiö vaihtelee taajuuden mukana samoin kuin eri sweeppien ja kalibrointikertojenkin mukana. Viimeisimmällä kerralla säröjä oli vähemmän samalla kun volumea oli enemmän, mutta en tiedä liittyvätkö toisiinsa. Pyyhkäisyjen välillä ei myöskään kuulu sellaisia pamauksia kuin mistä jotkut ovat kertoneet, mutta pyyhkäisy kyllä alkaa hyvin matalalta ja lujaa.

Säädön jälkeen en oikein huomaa eroa säätämättömään (kokeilin myös "bypass"-nappulaa), eikä subbarin volumea tarvitse nostaa kuten on kai tavallista. Hyvin lyhyen testauksen perusteella toistossa ei sinänsä tunnu olevan mikään isommin vialla, mutta hiukan silti epäilyttää, että toimiikohan nyt kaikki oikein. Kunhan päivä valkenee niin kokeilen vielä testilevyn taajuuspyyhkäisyllä onko toisto säröistä, mutta musiikilla näin ei tunnu olevan. Kuuntelutila on noin 15 neliöinen kerrostalon olohuone, mutta huoneen rajat ovat hiukan häilyvät; toisesta päästä aukeaa keittiö, makuuhuone ja eteinenkin. Subbari sijaitsee juuri tuossa huoneen päädyssä, eli jonkin verran on ilmaa ympärillä. Kuuntelupaikka on noin kaksi kolmasosaa huoneen pituudesta, mutta leveyssuunnassa ei keskellä.

Onko normaalia ettei pyyhkäisy kuulosta puhtaalta siniaallolta? Mistä tiedän, että kaikki on kuten pitää? Jos vaikka mikrofoni olisi epäkunnossa, voisiko se selittää ettei korjausta tunnu olevan (arvailua)? Tässä kohtaa en oikein uskalla pelkästään luottaa korviini, koska uuden subbarin lisäksi myös asunto on minulle uusi. Haluaisin vain, että Anti-Mode tekee hommansa ja minä nautin sitten lopputuloksesta.

 

Näihin kysymyksiin liittyy niin helkkarin monimutkaista rytömatematiikkaa että jätän sen pohdiskelun suosiolla viisaammille. Minua kiinnostaa vain aikakorjauksen käytännön tulokset. Saako sillä myös huoneen imaisut pois? Tuoreimpien empiiristen mittaustulosten valossa näyttää siltä että tämänhetkiset aikakorjaavat systeemitkään eivät näille suckoutelle mahda yhtikäs mitään eikä performanssi käytännössä muutenkaan poikkea esim. jälkisointiaikojen pituudessakaan normiequsta.

Niinpä mullistavia korjausfunktio-uutuuksia ja käytännön mittauskäppyrässä shokeeraavaa pystyvyyttä osoittavia aika-akselin kääntöalgoritmeja odotellessa vanha kunnon parametrinen eq jatkaa määräaikaisena vt. luottoekvalisaattorina.

 

Joo itselle tuli mieleen kysymys siitä että miten tuo korjaussignaali eli esim. seinäheijastuksen tai huonemoodin "vastaääni" jonka korjaava järjestelmä lisää kaiuttimen ulostuloon itse korjataan, eli saattaako se itse aiheuttaa uuden seinäheijastuksen ja uuden suckoutin. EQ sinällään ei lisää lähetteeseen mitään, korkeintaan nostaa (tai laskee) jonkin taajuuden tasoa ja samalla tietty muuttaa ryhmäviivettä (ehkä jopa positiiviseenkin suuntaan).

Omasta mielestäni paras ratkaisu olisi kaiuttimien sijoitus siten että 1. heijastuksien (seinä/lattia/katto) vaihe on riittävän lähellä suoran äänen vaihetta, ja huonemoodeihin (ja yleiseen huoneen jälkisoinnin tasoon ja kestoon) taas ei auta juuri muu kuin akustointi (en tosin kiellä etteikö aktiivisella honekorjauksella saisi jotain muutakin aikaan kuin saman minkä pelkkä EQ:kin tekee).

 

Anti-moden jälkeen tein hetken aikaa algoritmia nimeltä Anti-Reflect. Ideana oli korjata ensimmäisen seinäheijastuksen tuoma värittymä äänestä. Se on mahdollista tekemällä vastakkaisvaiheinen heijastus itse kaiuttimesta, jossa täytyy lisäksi mallintaa seinäheijastuksen tuoma akustinen väri joka muokkaa heijastuksen aaltomuotoa verrattuna suoraan. Kun generoidaan kartiolla antiheijastus, täytyy puolestaan myös se torjua jälleen invertoidulla polariteetilla (eli samalla kuin 1. suora ääni) jne. Tässä ei sinänsä ole mitään monimutkaista, koska kysymyksessä on yksinkertainen IIR-pohjainen kampasuodatin jossa on viiveen päästä seinän impulssivaste käännettynä ja takaisinkytkettynä. Kaiutin toistaisi mallissa ikuisesti vaihe vuorotellen vaimenevaa (=stabiili) ja leviävää seinäheijastuksen impulssivastetta.

Systeemi kyllä toimii ja voidaan mitata aika-alueen vasteesta että ensimäinen möykky suoran aaltorintaman jälkeen häviää, eikä aika-vasteeseen ilmesty systeemistä ylimääräisiä anti-heijastustuksia. Ongelmaksi muodostuu se että kampasuodatin värjää taajuusaluetta koko ympyrän säteilykulmiin, kun taas aika-alueen korjaus toimi vain yhteen pieneen pisteeseen. Stereokuva siis paranee mutta koko jälkikaiunnan väri muuttuu. Tämän takia ekuttamalla suoraa ääntä (samaa säteilijää) ei ratkaista kaikkia heijastusten tekemiä aika.alueen ilmiöitä, vaan tilanne muuttuisi jos käytössä olisi kaiutinrakenne jossa jälkikaiunnan väriin voidaan vaikuttaa koskematta suoraan ääneen, ja toisinpäin

Mutta periaatteessa juttu menee niinkuin mhelin tuolla ylempänä laittoi, eli taajuusvastetta ekuttamalla et korjaa aika-alueen asioita, eikä nämä kaksi aluetta ole kytkettynä helposti toisiinsa. Taajuusvasteesta kun yleensä puhutaan tarkoitetaan magnitudivastetta, jolloin kaikki imaginäärinen vaiheinformaatio on hävitetty. Samaa magnitudivastetta kohden on äärettömän monta erilaista aika-alueen vastetta. Yleensä ekut ovat minimivaiheisia/kiinteävaiheisia eivätkä ota kantaa aaltomuodon korjaukseen: Esim mistä tahansa impulssivasteesta saa kyllä tehtyä minimivaiheisen approksimaation kepstriesityksen (Cepstrum ~ väännös sanasta Spectrum ), mutta sen ekuttaminen ei korjaa aaltomuotovirhettä, vaan jopa pahentaa sitä. (Octave / Matlab koodia):

Olkoon järjestelmän impulssivastevaste h_in
%Fast Fourierilla tehovaste H
H=fft(h_in,4096);

%Kepstrin kautta minimivaihe-esitys itseisarvon logaritmin hilbert-muunnoksen negat. imaginääriosalla
P=-imag(hilbert(log(abs(H))));

Voidaan tehä uusi m.p. "tehovaste"
Hm=abs(H).*exp(j*P);

%ekstraktoidaan impulssivaste
h=real(ifft(Hm));


Esimerksiksi Servo 299:ään vaihdoin loppusuoralla pelkästään suoran äänen aika-alueen korjaimia saadakseni haluamani askelvasteen (taajuusvaste pysyi täsmälleen samana) vaikuttamalla vain vaihetermeihin. Näitähän ei voi tehdä muuten kuin DSP:llä, koska vaativat sekavaiheisia ja monimutkaisia suodinrakenteita. Siksi kaiutinsuunnittelijat ja firmat usein niistä vaikenevat. Näistä seikoista nousee Servojen yhteydessäkin käytetty termi "Transient perfect" mikä voidaan toteuttaa DSP-lähestymisellä mutta ei muuten edes analogisilla aktiivikaiuttimilla. Kannattaa lukaista:

http://www.ocf.berkeley.edu/~ashon/audio/phase/phaseaud2.htm

 

Jotain tällaista juuri tarkoitin.

Tämäntapainen lähestyminen kyseiseen problematiikkaan on mahdotonta ilman sen tason erikoisosaamista mitä todella harvalta löytyy. Joten on tyydyttävä vain odottelemaan mitä uutuuksia esim. TEL79:n labrasta pukkaa...

 

Lisäyksenä vielä, että nyt on ajettu siniaaltoa pyyhkäisynä ja pistetaajuuksina testilevyltä eikä subbari itsessään päästä epänormaaleja määriä säröä.

Olisiko mahdollista, että koska alussa kalibroinnissa oli subbarin voimakkuussäätö aika pienellä, niin Anti-Mode nosti mittasignaalitasoa niin paljon, että se säröytyi jo vahvistimen ottopuolella? Subbarin käyttöohje ei kerro, mikä maksimissaan saa olla sisääntulojännite, eikä Anti-Moden käyttöohje, paljonko jännitettä pusketaan enimmillään ulos.

 

Jos signaali olisi liian kova, 8033 kyllä pudottaisi sitä automaattisesti. 8033:n tekemä mittasignaali ei ole 'puhdasta' siniaaltoa, joten se kuulostaa erilaiselta kuin tasainen siniaalto soitettuna levyltä. Lisäksi mittauksen taajuussisältö on paikoitellen varsin matalaa, joten esim. refleksisubbarit eivät kykene alimpia taajuuksia (alle porttitaajuuden) aina toistamaan puhtaasti.

Mikrofonin toimivuuden saat tarkistettua myös näin: Aloita kalibrointi siten, että mikrofoni on aivan subwooferin kartion lähellä. Jos mikrofoni toimii, Anti-Moden pitäisi pudottaa voimakkuuttaan testisignaalilla useaan kertaan. Voimakkuuden pudotuksesta ilmoitetaan myös ledin vilkahduksilla (älä jätä tätä kalibrointitulosta kuitenkaan voimaan vaan tee sen jälkeen kalibrointi kuuntelupaikalle). Mikäli mikrofoni toimii, niin laite toimii ja tekee oikeat korjaukset automaattisesti. Ei kannata murehtia siitä testisignaalista. Korjauksen suuruus riippuu ongelman suuruudesta.

 

Kiitos neuvoista. Tarkentaisin vielä tuohon---> "Jos signaali olisi liian kova, 8033 kyllä pudottaisi sitä automaattisesti." liittyen: tarkoitin, että jospa Anti-Mode halusi nimen omaan nostaa voimakkuutta (subbarin kannalta liikaa?), koska subbarin "Gain" oli aika pienellä, ja lopulliseen ääneen tuli säröä sen vuoksi, että signaali leikkautui subin signaalinkäsittelyssä ennen päätevahvistusta, mutta ilmeisesti näin ei kuitenkaan ole?

Mikä on matalin perustaajuus mitä testaussignaalissa on?

Vielä mikrofonin toimivuudesta, että onko se joko ehjä tai kokonaan toimimaton, vai voiko se periaatteessa olla ehjän tuntuinen mutta ollakin jotenkin epäkunnossa eli mitata väärin? En tarkoita tätä epäluottamuslauseena vaan olen tietämätön ja tiedonhaluinen. Olen vähän tämmöinen "mitäs jos" -tyyppi, aina epäilemässä pahinta.
Onko mikki herkkä (vaurioitumismielessä) tärinöille tai pudottamiselle (tyyliin pöydältä matolle)? Yksi pöllö kyselee enemmän kuin ehditään vastata...

"Korjauksen suuruus riippuu ongelman suuruudesta."

Juu, näin olen minäkin asian ymmärtänyt. Voihan olla, että subbarin ja kuuntelijan eli minun sijainnit huoneessa ovat ihan sattumalta sopivat, eikä hirmuisia moodeja ollut alunperinkään. En ostanut laitetta ilmaantuneen tarpeen vuoksi vaan lukemani testin ja käyttäjäkommenttien vuoksi. Yksinkertaisesti halusin sen, koska ajattelin, että korjattavaa on kuitenkin ihan varmasti. Olisi mielenkiintoista nähdä minkälaisen korjuksen A-M on tehnyt, mutta en tiedä kuinka kippura ongitaan esille.

 

16Hz

Ei niitä pudottelulla ole vielä koskaan hajotettu, ja matto on jo aika pehmeäkin siihen. Todennäköisimmin mikrofonin saa hajalle nirhaamalla sen kaapelin tai juotokset joko liittimestä tai kapselista. Eli jos mikrofoni toimii, niin se toimii hyvin todennäköisesti juuri oikein. Pieniä erojahan aina on eri mikrofoneilla. Noilla 8033:n (ja MicAmpin) mikrofoneilla on kuitenkin aika hyvä konsistenssi, esim. tuossa aamulla summanmutikassa mitatut kolme eri mikkiä eräällä kaiuttimella eräässä huoneessa.

Tuolla MicAmpilla ja ilmaisilla mittausohjelmilla sen saa selville, ellei mikrofoni mene peräti sellaisenaan suoraan PC:n äänikorttiin.

 

Kiitos kun jaksat opastaa ja teit vielä mikkivertailunkin!
Sen neuvomasi mikkitestauksen suhteen joudun nyt odottelemaan seuraavaa päivää, koska täytyy ajatella naapureita. Senhän tosin näkee melko nopeasti putoaako mittasignaalitaso, joten kyseisen mittauksen voisi keskeyttääkin ja aloittaa suoraan uusi mittaus, joka jää voimaan. Voinko keskeyttää mittauksen vaikkapa painamalla kahta nappulaa uudelleen tai sammuttamalla kytkimestä virrat (tietty subin virta ensin pois)? En uskalla summassa kokeilla etten vain saisi laitetta jumiin tai jotenkin kaatumaan.

En ole käyttänyt mitään mittausohjelmaa aiemmin eikä tietokoneessa (pöytäkone vm. 2005) ole erillistä äänikorttia vaan integroitu (Realtek AC 97 ALC655). Voitko suositella millä ohjelmalla kannattaisi aloittaa jos hommaisin tuon MicAmpin?

Kun olen hankkinut MicAmpin, voinko mitata Anti-Moden korjauskäyrän tässä tietokoneen vieressä, joka on eri huoneessa kuin subbari? Jos muutamalla sanalla kuvailisit, niin mitkä ovat mittausproseduurin pääkohdat?
Heh, hifiharrastusta on takana aika pitkältä ajalta, mutta nyt tuntuu aika kelkasta pudonneelta. Pitää ryhdistäytyä.

 

Room EQ Wizard eli REW.

Voit, jos johdot vain ylettävät tietokoneelta laitteistolle ja kuuntelupaikalle.

Mittauslaitteiston kalibrointi -> tarvittavien johtojen kytkeminen -> tasojen säätö -> itse mittaustapahtuma -> mittaustulosten analysointi.

 

Tuossa yllä olikin jo hyvä vastaus.

Tuohon eri huoneesta mittaamiseen sen verran, että voit mitata jos mikrofonin johto ja subwooferia syöttävä RCA yltävät tietokoneelta kuuntelupaikalle, molempia voi toki jatkaa jatkojohdoilla (mikrofonille oltava 3.5mm stereo jack).

Jos haluat mitata pelkät korjaukset, et edes tarvitse MicAmpia. Voit mitata vain 8033:n in ja out liittimien välisen 'läpäisyvasteen', jossa näkyy ikäänkuin taajuustasossa vaikuttavat korjaukset. Tällöin et kuitenkaan näe lopullista vastetta, vaan pelkästään sen mitä korjauksia huoneessasi tarvitaan.

 

Kiitti Himppe ja TEL79. Seuraavaksi tutustun näihin asioihin lisää ja päätän sitten mitä haluan ja teen. Ainakin A-M:n tekemä korjaus kiinnostaa nähdä. Ja jos korjaukset ovatkin vähäisiä suuremmat, kalibroin samalla korvani uudelleen.

Kokeilin tänään mikrofonin ehjyyttä neuvotulla tavalla ja kyllä tasot pienenee moneen kertaan kun vie mikkiä lähemmäs subbaria, eli mikki lienee ehjä.