Aleksi Mäkelä herättää Punavuoren legendat Elokuvan alkuperäinen idea pohjautuu Harri Nykäsen ja Tom Sjöbergin RÖÖPERI Rikoksen vuodet 1955-2005 -haastatteluromaaniin, jossa pahamaineisen Helsingin kaupunginosan menneitä aikoja muistelevat sekä poliisit että rosvot. Toinen kirjan tekijöistä, Tom Sjöberg, kuului Punavuoren kaupunginosan rikollisjoukkoon ja on näytelmäelokuvan toisen päähenkilön, Tompan esikuva. On kuitenkin muistutettava, että niin Tompan kuin muidenkin elokuvassa esiintyvien hahmojen yhdenmukaisuutta ja vastaavuutta romaania varten haastateltuihin todellisiin henkilöihin on vahvasti dramatisoitu, etäännytetty ja sattumanvaraistettu. Vaikka elokuvan tapahtumalla olisi todellinen tausta, sen kokija on saattanut olla täysin toinen henkilö kuin elokuvassa. RÖÖPERI-elokuvan tarina sijoittuu vuosien 1966-1979 välille, lukuun ottamatta lyhyttä 1950-luvulle sijoittuvaa takaumajaksoa. En mä väitä että rikollisuus olis ollu ainoo vaihtoehto, mut helvetin houkutteleva valinta se silti oli. RÖÖPERI on paitsi tarina Punavuoren kaupunginosan kasvateista ja heidän elämästään, miehistä jotka valitsivat rikollisuuden ammatikseen, samalla kertomus myös itse kaupunginosasta ja sen ihmisistä ja tunnelmasta ajasta ja maailmasta jota sellaisenaan ei enää ole olemassa. Ei meitä edes pidetty rikollisina, me oltiin arvostettuja liikemiehiä . Vaikka elokuvan välittämä kuva Rööperin kaupunginosan ja kuvatun ajankohdan todellisuudesta näyttäytyykin sangen karuna ja raadollisena, on sen kaduilla seikkailevissa Tompassa, Krisussa, Mustalais-Karissa, Ukissa ja muissa elokuvan henkilöissä jatkuvasti läsnä samanaikaisesti sekä herkkyyttä, lämpöä että huumoria. En tiedä, joudunko helvettiin vai taivaaseen, yhtä paljon kavereita on kummassakin. Katso elokuvan trailer Katso kuvagalleria Ensi-ilta Suomessa 09.01.2009
Mielenkiinto tasan 0. Juuri niin perus "Aleksi Mäkelää" kun vaan voi olla. Lyönpä pääni pantiksi että ollaan taas lähdetty hakemaan "Varesmaista" NOKKELAA(?) dialogia ja muka Tarantinomaista mustaahuumoria. Toivottavasti suomihitit raikaa, eikä piilomainontaa, alastomuutta, juopottelua ja kiroilua säästellä. Hietalahti vai kuka se oli? on saatu mukaan toivottavasti hassunhauskaan osaan puhumaan tyhmällä äänenpainolla ja naureskelamalla vammaisesti. Takuu varma hitti :thumbsup:
Uuh, jälleen yksi kovaksikeitetty härmäläinen draamakomedia. Aina samat pallinaamanäyttelijät(franzen, edelman, pääkkönen...kukapa olisi arvannut?!) ja soundtrackilla kuullaan varmasti eppu normaalia tai jotain muuta yhtä omaperäistä junttirokkia. En todennäköisesti tulee koskaan näkemään tätäkään kotimaisen elokuvateollisuuden helmeä, mutta eiköhän leffa taas kerää sen 200 000 katsojaa niin että Mäkelä pääsee sitten taas ens vuonna kyhäilemään jotain ihan identtistä sontaa. Nää on aina niin vitun väsyneitä ja sillä samalla saatanan kaavalla tehtyjä!
Miksi helvetissä Mäkelä sitä kaavaa lähtisi muuttamaan? Kuten itsesanoit, jokainen leffa tuo 200 000 ihmistä teatteriin tuulipuvut kahisten. Niin kauan kun tuota paskaa katsotaan, niin kauan sitä myös tehdään. Samat näyttelijät nyt on suomenkokoisessa maassa melko anteeksi annettava juttu..
Tuttu pätkä Merimiehenkatua heti trailerissa, mutta kyllä näyttää niin löysältä kakalta muuten että vain dvd:ltä tuon voisi tarkistaa. Otsikossa muuten typoja .. JAsper .. Franzenissa ei ole t-kirjainta.
Joo, eiköhän nämä Mäkelä pätkät ole jo tullut nähtyä. Minkäänlaista mielenkiintoa ei kyllä herättänyt minussakaan. Onhan nämä Häjyt ja Pahat Pojat jo nähty.
No Pahat pojat on mielestäni melkoista sontaa, tosin Loiri vetää "Uuno Turhapuro Helvetistä" -roolinsa melko antaumuksella. Elokuvan harvoja positiivisia puolia. "Tuommonen sintti saatana ei tee rahalla vielä mitään", vai miten se meni. Häjyt ei elokuvana Spoiler vituta yhtä rankasti kuin Pahat pojat. Mutta joo, mitä tulee tämän saman ja iänikuisen tekijätiimin uusiin tuotoksiin: evvk.
Riku, Tunna & Co ois kyllä tehnyt tän leffan 100x paremmin. Jos lähtökohtina pitää poikien Monte Rossoa ja Mäkelän huttu elokuvia. Vaikka Monte Rosso ei mikään maailman paras pätkä ollut, pesee se mennen tullen mäkelän leffat ja jäbillä on "kulmien kundeina" "vähän" enemmän näkemystä miten kulmien touhuja pitää kuvata. Näin siis näkemättä ko elokuvaa. Toivottavasti se osoittautuu mestariteokseksi
Häjythän on suomalaista leffaa sieltä parhaasta päästä. Pahat pojat taas :sick: Edelmann ja Veijonen ovat onnistuneet elokuvissaaan hyvin, mitä ei voi sanoa esim. Franzenista. Toivottavasti alkuun ei lyödä taas niitä idioottisponsorimainoksia Expert, Koff ym. shittiä.
Kyllä traileri näyttää sen verran hyvältä, että pitää tuota varmaan elokuviin mennä katsomaan. Muutenkin Mäkelän elokuvat ovat olleet pääasiassa hyviä, osa jopa tosi hyviä, parhaimpana Häjyt. Pahat pojatkin oli hyvä, tosin siitä iso ansio kuuluu Loirille. Toki Mäkelä käyttää samoja näyttelijöitä paljon, mutta Edelmannia ja Veijosta saakin käyttää paljon, koska ovat suosikkinäyttelijöitäni. Muutenkin Mäkelän elokuvien roolitukset ovat osuneet usein melko nappiin. Yllättää vähän tuo Mäkelän elokuvien dissaus täällä, onko se nyt joku muoti-ilmiö haukkua Mäkelää ja kumppaneita. Vai eikö ole uskottava leffa-fani, jos pitää Mäkelän "junteista" Suomi-leffoista. Katellaan vaan Citizen Kanea ja muuta mustavalkoista elitistielokuvaa. Ja Tarantinoa ja Almodovaria.
Ei mäkelää tarttisi dissata ellei sen elokuvat olisi niin huonoja Häjyt oli kyllä ihan hauska. Eniten mua vituttaa mäkelän leffoissa rahan ja resurssien haaskaus. Samalla vaivalla kun voisi tehdä paremmankin elokuvan. Pahan Maan jälkeen olin positiivisesti yllättynyt, että Solar Films voi tehdä myös hyviä elokuvia. Itse en rahoittajana olisi päästänyt tota jengiä pilaamaan hyvää aihetta. Näin Helsinkiläisenä ja paljon aikaa rööperissä viettäneenä olisin suonut aiheelle kunniallisen käsittelyn enkä mitään perus mäkelä & co huumori pläjäystä. Sen ryhmän hommat sopii kyllä joihinkin aiheisiin, mutta helsinkiin ne ei liity mitenkään.
En kyllä dissaisi Mäkelän elokuvia kokonaan. Minusta ne ovat kyllä katsottavia ja viihdyttäviä, mutta pääasiassa niitä ei kuitenkaan luokittelisi parhaimman pään leffoiksi. Hyvä kuitenkin, että joku sentään filmaa tällaisia "roistoilu" filkkoja Suomessa. Tietysti ne voisivat olla parempia ja kierrättää enemmän näyttelijöitä, joita varmasti riittää Suomen maassakin sen verran, ettei ehtisi kyllästyä samoihin vintiöihin.
20 vuotta kun on tullut aikanaan asuttua tuolla Rööperissä niin elokuva on must see juttu! Pitänee varmaan kerätä neighbourhoodin jengi kasaan ja mennä tyyppaa vanhoja kulmia kankaalta,kunhan saapuu leffaan
Kyllä Mäkelän dissaus on juuri suuressa suosiossa nuorison keskuudessa! Samalla tavalla sitä Mäkelää arvostellaan kuin muitakin jotka tuntuvat ohjaavan saman elokuvan uudestaan ja uudestaan. Syynä ei ole mikään muoti-ilmiö, vaan turhautuminen suomalaiseen elokuvakulttuuriin joka sitoo taitelijoiden kädet piikkilangalla ja pakottaa tekijät samaan muottiin. Solar Films tykkää tanssia tämän kaavan mukaan ja tuntuu että tuo firma haluaa kasata tutun jengin kasaan melkein jokaiseen elokuvaansa. Rööperi ei ole poikkeus ja näyttää olevan pienimutoinen Vintiöt/Studio Impossible kokoontumisajo. Häjyistä pidän paljon, mutta pidän enemmän Citizen Kanesta. Tarantinosta en pidä erikoisemmin ja Almodovarin elokuvat kuvottaa.
En tiedä mikä tossa Franzenin hommassa ittellä ottaa niin päähän, mutta rupee aina ottaan pattiin ku se näyttelee. Kun esimerkiksi vertaa vaikka Edellmannin särmään, ni eihä niitä kahta voi ees verrata. Kait se on saatu syntymälahjana. Jälleen kävi näin, mutta pitäähän tää pätkä tarkistaa ennemmin tai myöhemmin. Viimeisin erittäin hyvä Mäkelän ohjaama elokuva oli Häjyt, joka lukeutuu edelleen ihan kärkikaartiin koko suomen leffarintamalla.
”En mä väitä että rikollisuus olis ollu ainoo vaihtoehto, mut helvetin houkutteleva valinta se silti oli.” HÄJYT on paitsi tarina Pohjanmaan kasvateista ja heidän elämästään, miehistä jotka valitsivat rikollisuuden ammatikseen, samalla kertomus myös itse maakunnasta ja sen ihmisistä ja tunnelmasta – ajasta ja maailmasta jota sellaisenaan ei enää ole olemassa. Vaikka elokuvan välittämä kuva Pohjanmaan ja kuvatun ajankohdan todellisuudesta näyttäytyykin sangen karuna ja raadollisena, on sen pelloilla seikkailevissa Edelmannissa, Veijosessa, Haapojassa ja muissa elokuvan henkilöissä jatkuvasti läsnä samanaikaisesti sekä herkkyyttä, lämpöä että huumoria. ”En tiedä, notta joudunko helvettiin vai taivaaseen, yhtä paljon kavereita on kummassakin.” Déja-vu pam.