Eipäs laiteta sanoja muiden suihin, ei täällä ole kukaan itkenyt Mooren tai Conneryn perään eikä haukkunut Craigia, kaveri kun sopii Bondiksi. Enkä vaan voi tajuta, että tällainen keskivertoleffa voisi mitenkään olla paras Bondi 30-vuoteen, ei tästä klassikkoa tule millään. Äläkä sotke Casino Royalea tähän, tyypilliseen tapaan hyvälle leffalle tehtiin surkea jatko-osa vaikka eväitä olisi ollut vaikka mihin.
Ainoa oikea Bond elokuva on alkuperäinen Casino Royale jossa Bondina seikkailee Ian Flemingin suosikki David Niven. Olihan tämä nyt lievä pettymys verrattuna edelliseen. Allekirjoitan muidenkin kannan sen suhteen että toimintakohtaukset olivat pirun sekavia, aina ei tiennyt esim. katolla juoksukohtauksessa ja narukohtauksessa että kumpi Bond ja kumpi "Dr.Evilin kätyri". Muutenkin oltiin ehkä menty hieman taas liikaa pois realismista joka minun mielestäni oli yksi Casino Royalen tuoreuden syitä Daniel Craigin ohella. Mutta näiden Craig-ajan Bondien vertailu ns. edelliseen Connery-Lazenby-Connery-Moore-Dalton-Brosnan settiin on aika hölmöä. Näissä koko kuvio aloitetaan alusta kun taas vanhoissa oltiin koko ajan samassa "Bond-todellisuudessa". Ja sitten kun otetaan puheeksi edellisen Bond-ajan tavaramerkkien puutteen (esim. Moneypenny, Q ja vekottimet, Gun-Barrel-aloitus, My name is Bond, James Bond-lineri) Teemahan oli tähän tullut vähän vahvemmin kuin edelliseen. Niin eipä noista kaipaa oikeastaan kuin tuota Gun Barrel aloitusta koska se laittaa aivot Bond-asentoon. Qos saa minulta 3,5 tähteä koska oltiin menty selkeästi takapakkia CR:stä.
Minusta on tavallaan hassua, miten suuri paino annetaan sille, että koko kuvio aletaan alusta. Casio Royalessa oli 2-3 repliikkiä, joissa asia otettiin puheeksi. Ilman niitäkin leffa olisi toiminut ihan samalla tavalla - uudelta pohjalta aikaisempiin verttattuna kylläkin - mutta ei mitenkään häiritsevästi. Eivät Bondit ikinä mikään aukoton jatkosarja ole olleet.
Tässä vaiheessa en jaksa näpytellä sen syvällisempää analyysiä leffasta, mutta Spoiler lopun aavikkosetissä oli nähtävissä jo "kilometrien päästä", että kohta tullaan näkemään GBU-kohtauksesta* -ei kovin uskottava- kopio: "If you save your breath I feel a man like you can manage it", ja näinhän siinä kävi. *edit pieni näppäilyhäiriö korjattu
Bond-saagan ensimmäisenä varsinaisena jatko-osana Quantum oli selkeä pettymys yllättävän hyvä Casinon jälkeen. Se on täysin riippuvainen edeltäjästään, eikä siksi saavuta itsenäisen tarinan koherenssia tai tehokkuutta. Vaikka Forsterilla onkin kiistämättömät meriitit draaman parista, actionin kanssa mies oli kyllä ihan yössä. Aineksia ja ideaa näyttäviin toimintakohtauksiin oli ihan reippaasti, mutta ei niitä osattu hyödyntää. Lopputulos oli älytöntä sekamelskaa. Toki nämä hätäiset editoinnit ja sekavat lähikuvat ovat nykyaikaa, mutta niilläkin on sentään joskus onnistuttu saamaan aikaan toimivaa elokuvaa. Tällä kertaa yksikään tappeluista tai takaa-ajoista ei toiminut yhtään. Kässärissäkin on omat vikansa, surkeasti kirjoitetuista hahmoista hämmentävään rakenteeseen. Amalricin tulkintaa odotin kovasti Münchenin jälkeen, mutta ei fransmanni kyllä onnistunut vakuuttamaan. Noinkin mahtavaa ja tärkeää rikollisorganisaatiota pitäisi edustaa huomattavasti pelottavammin ja karismaattisesti. Suurin osa sivuhahmoista oli täysin yhdentekeviä tai turhia, esim. Bond-tyttö ei herättänyt mitään mielenkiintoa. Tarinan teemat olivat kuitenkin hyviä. Yksilötasolla päähenkilöiden kostonhalu, sekä yleisemmin ekologiset pointit olivat hienosti kehiteltyjä ja oivaltavia. Varsinkin jälkimmäisestä pystyin löytämään useita mielenkiintoisia tasoja ja Bondeille harvinaista syvyyttä. Ajankohtaisuudesta tietysti myös plussaa, ennemmin näin kuin sitä iänikuista kylmää sotaa (tosin siihenkin löytyi pieniä viittauksia.) Myös Craigin ja Denchin aina yhtä luotettavat suoritukset pitivät leffaa jotenkuten kasassa, ja tunnaribiisihän toimikin ihan loistavasti ottaen huomioon minkälaisia hirvityksiä näissä viime aikoina on ollut. Ens kerralla paremmin soveltuva ohjaaja, rauhottavia napsinut leikkaaja, hyvät ja syvät hahmot sekä itsenäinen stoori niin ollaan taas oikeilla raiteilla. **/*****
Todellakin tuntui kuin olisi katsonut Resident Evil 2 ja Bourne Ultimatumia toimintakohtauksissa. Jatkuvaa lähikuvaa ja puolen sekunnin leikkauksia (oisko niinkään pitkiä..) jatkuvalla tahdilla eikä mitään kokonaiskuvaa pystynyt näistä muodostamaan. Kuka idiootti tämän leikkaustavan on kehittänyt ja vielä parempi kysymys miksi sitä käytetään jatkuvasti? Tehokeinona _joskus_ sitä voi käyttää mutta ei jatkuvasti ja pelkästään. Olisiko leffan alkukohtauksessa ollut jopa reilu 2,5 sekunnin pituinen pätkä toimintaa ilman leikkausta. :sick:
Elokuvan alussa kieltämättä pisti häiritsevästi silmään säheltävä nopea leikkaustapa, josta ei tahtonut saada selvää. Voi tietysti olla, että sillä on haluttu olla jokin merkitys, mutta kyllä se pudottaa elokuvalta plussia. Silmä varmaan tottui, kun ei enää myöhemmin häirinnyt. Mutta vaikka toimintaa oli runsain mitoin, ei se minua ainakaan puuduttanut samoin tavoin kuin esimerkiksi Indiana Jones 4:ssa. Ei ehkä yhtä hyvä elokuva kuin Casino Royale, mutta ihan hyvä kumminkin ensikatselulla. 3,5 / 5 :thumbsup: :naminami:
Spoiler Государственное политическое управление, Gosudarstvennnoje polititeskoje upravlenije) neuvosto-Venäjän/Neuvostoliiton salainen poliisi 1922-23
LOL Juu GPU ei varmasti aukeakaan, edes päiväsaikaan (montako tuntia yritit?). Typo on nyt korjattu. Spoiler GBU piti olla elikäs The Good, the Bad and the Ugly tai Il Buono, il brutto, il cattivo.
Jos on pakko käyttää leffanimistä lyhenteitä, voisiko Bond-ketjussa rajoittaa ne edes Bond-leffoihin? Eivät ne spagettiwesternit sentään niin universaaleja ihmeitä ole... Kulutit juuri minuutin arvokasta luppoaikaani, kun mietin että mikä halvatun Bond-leffa lyhenee GBU. Itse leffasta kyllä tykkäsin, ei ihan Casino Royale, mutta edelleen pätevää tavaraa ja Craig vähintään yhtä asiallinen Bond. Mittaluokka oli vielä sopivan rajoissa, ei menty ihan maailmanvalloitukseen, mutta kuitenkin Bond-asteikolle päästiin. Ainoa mikä oikeastaan häiritsi oli nuo useaan otteeseen parjatut heiluvat kamerat ja salamaleikkaukset. Varsinkin isolta kankaalta katsottuna lähinnä odotti, että meno rauhoittuisi mahdollisimman pian. Ja nämähän ovat juuri sitä trendikamaa, mihin ajan hammas varmasti puree eniten ja vuosikymmenen päästä tuntuu vieläkin hölmömmältä kuin nyt.
Ei kai tuossa nyt yritetä ujuttaa GBU:ta sarjaan "mikä tahansa spagettiwestern"? Sehän on sentään rankattu 5. top 250 listallakin + googlettamalla löytyy ekasta linkistä The good, bad and ugly, definition for GBU 1. 9.1 The Shawshank Redemption (1994) 384,377 2. 9.1 The Godfather (1972) 325,999 3. 9.0 The Godfather: Part II (1974) 186,019 4. 9.0 The Dark Knight (2008) 297,038 5. 8.9 Buono, il brutto, il cattivo., Il (1966) 110,200 Kyllä jokaisen leffankatsojan tulee tietää GBU (ja ymmärtää että Bondissa on lainattu machoilua siitä.) - tämä postaus siis liittyy edelleen lähestulkoon melkein tuohon threadin aiheeseen
Suurimmat kompastuskivet Quantum of Solacessa näin bondina ajatellen ovat tajuton parkourmeininki, yksi huonoimmista bond tytöistä aikoihin(lähes yhtä huono kuin Denise Richards. Tunnusbiisi oli yksi bond historian kauheimpia. Toiveet olivat korkealla Mathieu Amalricin suhteen pahiksena, mutta ei onnistunut lunastamaan näitä odotuksia ja lähes koko ajan hänestä tuli sellainen pikkupoika fiilis varsinkin lopputappelussa kun hän kirkui niin ylettömästi, että lähinnä nauratti. Myös lopputaistelu sen älyttömyydessään veti lähes vertoja Huominen Ei Koskaan Kuole jäähotellin tappelulle. Tuntuu, että Forster meni apinoimaan ideoita siitä yhdestä huonoimmasta Bondista, joka jäi Brosnanin viimeiseksi. Myös leikkaaja taisi kärsiä jonkinasteisesta ADHD:sta, kun leikkaus oli niin vikkelää, että alkoi silmiin sattua jo ensimmäisen minuutin kohdalla kun ei voinut kunnolla keskittyä mihinkään vaan koko ajan vaihtui kuva. Parannusehdotus: oisi jättänyt joka toisen leikkauksen väliin niin olisi ollut paljon parempi. Tunnarista myös sen verran, että se lähes leimasi tämän Bondin suunnatuksi teiniyleisölle. Alicia Keysin ja Jack Whiten tulkinta oli vain niin teinipopmainen, että kaikki klassisuus oli vain kateissa. Quantum of Solace ei toimi Bondina kovin hyvin, kyllähän Craig ja Dench ovat kantavat voimat tässä elokuvassa, mutta Kurylenko on eksynyt aivan väärään elokuvaan. Muutaman loistavan kohtauksen Forster onnistui ujuttamaan kyllä elokuvaan, varsinkin Tosca oopperan aikainen taistelu oli hienoa katseltavaa, ikävä kyllä se kesti aivan liian vähän aikaa. Jos odottaa näkevänsä Bondin niin on menossa katsomaan väärää elokuvaa, tuntuu, että tuottajat ovat lähteneet myöskin tälle Jason Bourne linjalle, kun katsoo tuota kaikkea adhd leikkaustapaa, parkouria ja klassisuus ja charmikkuus on heitetty Ö-mappiin. Perus toimintaelokuvana 007: QoS toimii, mutta ei tosiaankaan Bondina. Kyllähän tämä antaa vastaukset Casino Royalen jättämiin kysymyksiin, mutta ei toimi itsenäisenä elokuvana, ja tuskin on tarkoituskaan. Bondina: 2/5 perus toimintamättönä: 3+/5
No just joo. Miksi hemmetissä käyttää lyhenteitä joita kukaan ei tunne. Mun mielestä QOS on huonompi elokuva kuin esim. LLD, DAF, FRL, TMGG ja FYEO :hitme:
Live And Let Die, Diamonds Are Forever, From Russia with Love, The Man with the Golden Gun, For Your Eyes Only Okei, pari joutui lunttamaa mut kyl noista nyt aika hyvin pystyi päättelemään
Kuten jo muualla (blogissani) mainitsin, en usko, että tämä olisi saanut teatterilevitystä, jos tämä ei olisi ollut nimenomaan Bond ja tuskin moista tekelettä olisi edes tehty. Ei tämä nyt maailman huonoin elokuva ollut, mutta valovuosien päähän jäätiin Casino Royalesta, josta pidin aika paljon. Jo mainitut nopeat leikkaukset ärsyttivät paljon ja niitä takaa-ajoja oli ihan selvästi liikaa. Bondista tehtiin oikein kunnon parkour-mestari vain siksi, että Casino Royalen (meinaan koko ajan kirjoittaa ykkösen ) parkour-kohtaus on yksi näyttävimpiä takaa-ajoja koskaan. Muutenkin jotenkin juonenkuljetus ontui paikka paikoin. Se, mistä minä pidin, oli Dominic Greene. Ei aivan kärkikastia Bond-pahislistalla, mutta selkeästi oli varsin bondmainen pahis kuitenkin, vaikkei tämä "Ne hamuaakin vettä!" -aspektikaan sieltä omaperäisimmistä päästä olekaan; nähty/luettu jo muutamaan kertaan (ei Bondeissa). Parasta antia elokuvassa melkein tuntuikin olevan lopputekstit, joiden alussa tuli se gun & barrel -juttukin ja tuttuakin tutumpi Bond-tunnari lävähti soimaan. Itse annoin leffalle vain kaksi tähteä.
Naurattaa nämä parkour vikisijät jotka tuntuvat ylistävän Casino Royalea mutta haukkuvan Quantumia liiallisesta parkourista, vaikka elokuvassa Bond taitaa kerran, ehkä kaksi, hypätä täysin realistiset hypyt paikasta a paikkaan b, joiden seuraksena hän yleensä vain kolhiintuu totaalisesti. Jep jep, ei sitä tietty sokealle voi selittää