www.eroakirkosta.fi

Jazo esittikin sen mitä oli juuri kirjoittamassa. Lisäisin vielä että Hitler oli epäilemättä ennen kaikkea opportunisti, joka käytti vuoroin uskonnollista ja vuoroin uskonnon vastaista retoriikkaa. Se ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa että Hitler oli katolisen maan johtaja, ja hän käytti paljon kristillistä retoriikkaa iskostaessaan aatteitaan katoliseen väestöön. Kansa ei varmasti olisi tykännyt hyvää mikäli johtajaksi pyrkinyt mies olisi suoraan hyökännyt heidän uskomuksiaan kohtaan. Hitlerin aatteiden perusteella epäilisin kuitenkin että hän oli pohjimmiltaan ateisti, mutta sillä ei ole juuri merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Neuvostoliitossa tilanne oli erilainen sikäli että Stalin teki kommunismista niin dogmaattisen valtiojärjestelmän kuin mahdollista, tieteellinen metodi ja kriittinen ajattelu olivat viimeiset asiat mihin Stalinin Neuvostoliitossa olisi törmännyt. Mutta erona Natsi-Saksaan Stalin halusi kukistaa kukistaa syvälle kansaan juurtuneen ortodoksilaisuuden, ja luoda uudeksi uskonnoksi henkilökultin, jossa palvottaisiin Stalinia ja tämän erehtymätöntä hallintoa.

Sama on nykyään nähtävissä Pohjois-Koreassa, jota jostain käsittämättömästä syystä tituleerataan usein "ateistivaltioksi". Pohjois-Korean hallintomuoto kun sattuu olemaan dogmaattinen diktatuuri, jonka henkilökulttipalvonta lähentelee jo varmaan muinaisen Egyptin faaraoiden luokkaa. Tämän johdosta maassa vieraillut kirjailija Christopher Hitchens kuvaakin Pohjois-Koreaa "maailman uskonnollisimmaksi valtioksi". Mitä muita johtopäätöksiä voisikaan vetää mm. siitä että maan nykyinen johtaja on edelleen "Ikuinen Tasavallan Presidentti" Kim Il-sung, joka kuoli 14 vuotta sitten. Ja puolueen puheenjohtajana ja asevoimien komentajana toimivan Kim Jong-ilinkin hengissä oleminen alkaa näyttämään yhä epätodennäköisemmältä.

 

Godwinin laki tai Godwinin laki natsivertauksista on Internet-kulttuurissa (erityisesti uutisryhmissä) käytetty nimitys käsitteelle, jonka mukaan yksittäisessä nettikeskustelussa sen laajentuessa, ennemmin tai myöhemmin joku ottaa esille Adolf Hitlerin tai natsit (kuvaannollisesti ”vetää esiin Hitler-” tai ”natsikortin”).
Alkuperäinen määritelmä Jargon Filessä Godwinin laille on:

»Verkossa käytävän keskustelun pitkittyessä todennäköisyys sille, että joku esittää vertauksen natsismiin tai Hitleriin, lähenee arvoa 1»
(http://www.science.uva.nl/~mes/jargon/g/godwinslaw.html)
​

...
Tavallisesti (natsi-Saksaan liittymättömässä) uutisryhmäkeskustelussa Hitlerin tai natsit ensimmäisenä maininnutta pidetään argumentoinnin hävinneenä osapuolena.[2]

 

Jep jep, ei taas kauaa mennyt että vanha Aatu tuli keskustelussa esille. Sitkeästi nuo muutamat väitteet vaan aina pullahtaa pintaan, vaikka ne on jo ties kuinka moneen kertaan käsitelty.

Hups, paitsi että minunhan kommentissa se näemmä tuli esiin.

Vaikkakin tuo nyt mielestäni oli ihan asiallinen vertaus tilanteesta jossa politiittisia päämääriä aletaan sotkemaan tieteeseen mukaan, mutta Godwinin Laki on ehdoton, joten hyväksyn sen asettamat sanktiot.

(Porsaanreikänä voisi tietysti pitää sitä tosiasiaa että itse ID-kannattajien puheissa Hitlerin nimi pullahtaa esiin keskimäärin noin toisessa lauseessa, kun keskustelu siirtyy evoluutioon, joten he tämän aloittivat. )

 

Uskonnollinen maailmankuva on menettänyt voimakkaasti merkitystään nykymaailmassa. Valitettavasti osa ihmisistä ei ole asiaa tajunnut.

"Ääri"ateisteja ei ole olemassakaan. Ateistit eivät ole uskonnottomuutensa suhteen fanaattisia eli vaikkapa pommittamassa kirkkoja kuten ääriuskovaiset aborttiklinikoita. Siitä ollaan senään samaa mieltä että kadulla ääni käheänä Jeesusta rääkkyvä Landola-mies on huvittava.

Okei, sovitaanko että tänään Kuun etäisyys maasta on 384 000 km ja huomenna vaikkapa 223 metriä? Erinomaisesti olet tieteen olemuksen ymmärtänyt! :thumbsup:

Tiede korjaa/tarkentaa itseään paremmaksi ajan myötä. Tämä ei ole mitään mielivaltaista sopimista vaan sitä että huomenna ollaan viisaampia kuin tänään. Epämääräisimmilläänkin tiede tuppaa antamaan paljon relevantimpia vastauksia kuin mitkään uskonnot konsanaan.

Just joo. Siis se että

2 + 3 * 4 = 14

mutta

(2 + 3) * 4 = 20

tekee matematiikasta epäeksaktin tieteen? Matemaattinen totuus näiden lausekkeiden takana ei muutu miksikään eikä ole riippuvainen siitä millä tavoin sopimuksella merkitsemme loogisia yhteyksiä. Toki olemme sopineet että yhteenlaskua kuvataan plus-merkillä +. Yhtä hyvin voisimme käyttää vaikka merkintää

2 p 3 k 4 = 14

Olemme toki sopineet että kertolasku suoritetaan ennen yhteenlaskua. Tällä on merkitystä siihen että kirjoitamme lausekkeet oikein jotta ne kuvaavat sitä mitä ne ovat kuvaamassa. Kyse on lopulta vain kieliopista. Itse matematiikka siellä takana ei miksikään muutu.

P.S.
Juttusi muistuttavat omituisuudessaan eräällä toisella foorumilla nimimerkillä Saul kirjoittelevaa henkilöä. En sitten tiedä mihin pimeään keskiaikaan te "Saulit" haluatte ihmiskunnan palaavan...

 

Pitääkö taas vetää Neuvostoliitto-kortti esiin?

Tämä pätkä historiaa lienee erittäin kiinnostava, katsoi asiaa sitten miltä kannalta tahansa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Cathedral_of_Christ_the_Saviour_(Moscow)

No, hyvä on.
Siispä tieteen pitäisi pystyä määrittämään suhteellisen pätevällä tavalla, että mitä tiede itsessään on, eikö?
Mikä siis määrittelee esimerkiksi sen, että matematiikka, historiantutkimus, latina, maalaustaide, sodankäynti, käytännöllinen teologia ja klassinen laulanta ovat tieteitä (so. esim. suomalaisissa yliopistoissa tohtorintutkintoon johtavia oppipolkuja), mutta aerobic, kokkaaminen, ufologia, heavy metal, klingonin kieli, tagien bommaaminen ja askartelupaskartelu ei ole?

Jos Suomen hallitus tekisi ensi viikolla periaatepäätöksen, että yliopistojen latinan tutkimus ja opetus muutetaan klingonin tutkimukseksi ja opetukseksi, niin tekisikö se klingonin kielestä arvokkaamman, koska se on tiedettä? Ja kun evoluutioteoriaa ja lajien tieteellisiä nimiä ei enää kirjoitettaisi latinan, vaan klingonin avulla, niin muuttuisiko latina ei-tieteelliseksi kansantraditioksi, jolla ei juurikaan arvoa ole?

Nyt sekoitat "kieliopin" ja "kielen".
Mikäli merkit korvataan toisilla, niin se on lähinnä sama kuin erot
for <-> für
to <-> zu
from <-> aus

Vaikka nuo ovatkin osittain jopa täysin erilaisia sanoja, merkitys on sama. Eli matemattisen notaation voisi tehdä vaikka kusemalla lumeen, eikä itse matemaattinen toimenpide muutu mihinkään.

Mutta jos laskujärjestyksen dogmatiikkaa muutetaan, niin periaatteessa yksikään vaativampi laskutoimitus ei ikinä mene oikein, ja jos tulos olisikin sama, niin se olisi satunnaista.

Esim. scifeissä esiintyvä naurettava oletus, että ihmiskunta voisi kommunikoida "matematiikan universaalilla kielellä" vieraan sivilisaation kanssa on täysin naurettava. Jos vieras sivilisaatio sopimuksenvaraisesti laskee täysin eri säännöillä, niin missä se universaali totuus on?

Olen kuullut omin korvin matemaatikon (oliko professori, jopa?) sanovan, että matematiikka muuttuu.

Pitääkö taas vetää Neuvostoliitto-kortti esiin?

Jos matematiikka on eksaktia ja muuttumatonta, niin miten on mahdollista, että suomalaisissa ja venäläisissä yliopistoissa on eri käsitys nollan asemasta luonnollisena lukuna?

Fiksu mies, se Saul! :thumbsup:

En kylläkään taida tuntea, ja minä se en ainakaan ole, kun se toinen foorumi missä minulla oli samankaltainen nikki suljettiin vuosia sitten. Mutta ei se nimi miestä pahenna, mutta parantaa kylläkin...

 

Minkä takia pidät itseäsi pätevänä kritisoimaan tiedettä, kun selkeästi itse ymmärrät, että et tiedä tieteestä yhtään mitään?

Aloita vaikkapa lukemalla Wikipedian artikkeli tieteellisestä menetelmästä (englanniksi, kun kielet näyttäisi sinulta sujuvan) ajatuksella läpi.

"Scientific method refers to bodies of techniques for investigating phenomena, acquiring new knowledge, or correcting and integrating previous knowledge. To be termed scientific, a method of inquiry must be based on gathering observable, empirical and measurable evidence subject to specific principles of reasoning.[1] A scientific method consists of the collection of data through observation and experimentation, and the formulation and testing of hypotheses."

Klingonista voi tehdä tieteellistä analyysiä aivan yhtä hyvin kuin latinasta. Ufologiasta on tehty paljonkin arvokasta tieteellistä työtä, kaiken huuhaan seassa. Miten tutkitaan määrää sen tehdäänkö tiedettä vai ei, mitä tutkitaan on siinä täysin yhteentekevää

Ei tossa ole kyse mistään muusta kuin kieliopista. On sovittu, että kun kirjoitamme 2 + 3 * 4, tarkoitamme itse asiassa 2 + (3 * 4) Ei matematiikka muuttuisi mitenkään, vaikka se tarkoittaisi (2 + 3) * 4, silloin joutuisimme vain kirjoittamaan eri tavalla.

Olet kuitenkin tavallaan oikeilla jäljillä. Matematiikka perustuu perusaksiomeihin, joita voimme (teoriassa) vapaasti valita, niin kauan kuin ne eivät ole sisäisiesti ristiriitaisia. Valitsemalla erilaiset aksiomit voimme rakentaa kokonaan erilailla käyttäytyviä matemaattisia järjestelmiä. Aksiomien valinnan jälkeen, matematiikka (niinkuin myös formaali logiikka) on kuitenkin eksakti, eli pystymme johtamaan siinä referenssiraamissa kiistattomia todisteita.

Tässä menet taas rankasti pieleen. Vaikka voimme teoriassa rakentaa vaikka millaista matematiikkaa, valitsemalla perusaksiomit eri tavoilla, niin se universaali totuus tulee vastaan fyysisessä ympäristössämme. Emme siis lopulta ole vapaita valitsemaan aksiomeja mielivataisesti, vaan meidän on pakko valita niitä niin, että ne vastaavat sitä todellisuutta, jota yritämme kuvata.

Hyvän esimerkin matematiikan suhteesta fyysiseen ympäristöön löydät taas englanninkielisestä Wikipediasta. Euklides perusti geometriansa aksiomit fyysisiin realiteetteihin, joita hän havainnoi ympäristössään. Einstein osoitti, että Eukliden aksiomit eivät oleetkaan tarkka kuvaus fyysisestä maailmasta, mutta silti voimme kaikessa rauhassa jatkaa Eukliden geometrian käyttämistä, koska se antaa useimmiten aivan riittävän likiarvon oikean fyysisen ympäristömme kuvauksesta.

Voimme siis rauhassa olettaa, että vaikkapa sellainen UFO-kansa joka käyttää valtavasti kehittyneempää matematiikkaa, pystyy kuitenkin helposti siitä omasta matematiikastaan johtamaan koko Eukliden geometrian karkeana likiarvona omasta tarkemmasta kuvauksestaan.

 

Uskoisin nyt jotain tietäväni tieteestä, koska olen kuitenkin Timo Soinia lainaten maisterisjätkä, vieläpä kohtuullisen hyvin arvosanoin.

Ja itse et nyt tunnu tietävän mistä puhut.
Totta kai ufologiasta voi tehdä tutkielmia, mutta se ei ole tieteenala, per se, vaan tutkimuskohde esim. psykologiassa, uskontotieteessä tai tähtitieteessä.

Kysymys olikin, miksi ja millä kriteereillä jokin asia tässä maailmassa on oma itsenäinen tieteenalansa, eli tiedettä, kun taas jokin toinen asia ei ole, vaan ainoastaan enimmilläänkin tutkimuskohde jonkin toisen alan sisällä?


Linkittämäsi Wikipedian artikkeli, tai ainakin lainattu pätkä, on täyttä roskaa, koska se on lähinnä positivismia ja kattaa (pienen osan) luonnontieteistä. Selitäpäs, että miten tuo pätee vaikkapa silloin, jos tutkitaan postmodernin ranskalaisen kirjallisuuden reseptiota ja vaikutusta afroamerikkalaisten lukijoiden tasa-arvokäsityksiin?

 

Ko. artikkelissa olisi alussa voitu kyllä ottaa huomioon muunkinlainen tieteen tekeminen kuin "asetetaan hypoteesit ja testataan niitä käytännössä". Kvalitatiiviset tutkimukset, joissa hypoteeseja ei juurikaan aseteta, on yhtä lailla tiedettä kuin kvantitatiiviset tutkimukset. Joskus tieteen tarkoituksena on vain syvällinen asioiden ymmärtäminen, jolloin univeraalisten syy-seuraussuhteiden selvittäminen ei ole tarpeellista.

 

Hmm.. Artikkelissa kerrotaan siis kuinka ilmeisesti neukut aikoivat tehdä kirkon tilalle sosialismin temppelin? Ja tämä liittyy ateismiin siksi että...?

Kuten mainittu, Neuvostoliitto ei ollut sen ateistisempi valtio kuin mitä Pohjois-Korea on tänä päivänä. Mutta myönnettäköön että kyseessä on osittain kompakysymys, sillä ateismi-aate (jonka sisällöstä toki voidaan kiistellä) ei sisällä mitään muuta, kuin vain ja ainoastaan uskomuksen että jumalaa ei ole olemassa. Tuossa on siis ateismin "pyhä oppi", lyhentämättömänä ja 100-prosenttisesti. Nyt jos oikein tarkasti katsot tuota määritelmää, niin lukeeko siinä missään että "Perustakaa sosialistinen hirmuhallinto, ja tuhotkaa kaikki uskonnot?". Ei lue. Nyt vilkaise Raamattuun, lukeeko siellä "Tapa vääräuskoiset"? Kyllä, ja ties kuinka monella eri tavalla. Tämä on se mikä eroittaa ateismin uskonnosta, sosialismista, kommunismista ja muista aatejärjestelmistä.

Mutta siis edelleenkin myönnän että kyseessä on kenties jossain määrin kompa. Mutta kiistämätön tosiasia on, että vaikka olisi miten super äärifundamentalisateisti, niin ateismista ei millään saa ekstrapoloitua minkään sortin kansansurmia, tai edes eri mieltä olevien vahingoittamista, se vaatii aina rinnalleen jonkin muun aatteen.

 

Mitään tarkempaa tietoa minulla ei aiheesta ole suoraan tarjota, mutta tarviiko tuo tieteenalan määrittely välttämättä muuta kun että päätetään että tietyt aihealueet liittyvät yhteen siinä määrin että niitä kannattaa käsitellä saman otsakkeen alla, jotta kyseisten aihealueiden opettaminen/tutkiminen olisi optimaalisen tehokasta?

Eli vähän kuin valitsisi joukon työkaluja jotka soveltuvat tietyn tyylisten ongelmien ratkaisemiseen.


Lähtikö tämä nyt sitten taas siitä ID:stä vai mistä liikkeelle. ID:n perusideahan on sinänsä ihan validi tieteellinen hypoteesi, sitä ei tietysti voi toistaiseksi ainakaan kiistää etteikö jokin älyllisesti meitä edistyneempi entiteetti olisi laittanut alulle koko maailmankaikkeuden, mutta myöskään tämän hypoteesin puolesta ei ole todisteita. Kyse ei myöskään ole 50/50 tilanteesta sillä ID kompuroi armottomasti Occamin Partaveitseen, jumalan tai superälykkään ufolordin liimaaminen evoluutioteorian päälle ei tee muuta kun lisää siihen ylimääräisiä olettamuksia.

Myöskään teoria siitä että Älykäs Suunnittelija loi maailman ei oikeastaan selitä mitään, koska tällöin herää kysymys että mistä Älykäs Suunnittelija tuli, teoria ei siis oikeastaan vastaa mihinkään, vaan siirtää kysymystä "merkin" verran taaksepäin.

Se mitä ID:stä jää käteen on siis lähinnä haaveajattelua. "Ehkä jumala loi maailman" ei ole juuri sen hyödyllisempi tieteellinen spekulaatio kuin "Ehkä kuu on herkullista juustoa". Juustojen ystävät varmasti pitäisivät kuujuustoteoriasta, mutta sen ajamisesta yliopistojen tai peruskoulujen opetusohjelmaan ei olisi yleistä hyötyä niin tieteelle kun ihmisillekään, päin vastoin.

Nykyisessä muodossaan ID ei kelpaa tieteeksi lähinnä siksi että valtaosa sen äänekkäimmistä proponenteista on moraalittomia valehtelijoita, joiden ainoa tavoite on pyrkiä vahingoittamaan evoluutioteorian opetusta ja tutkimusta omien uskonnollisten näkemysten edistämiseksi.

 

Tämä on taas lähinnä politiikkaa, ja (valitettavan usein) rahoittajien määriteltävissä oleva asia.

Jaa, ei ole minun erityisalaa, mutta voit ehkä itse kertoa miten se tehdään ilman hypoteesia, havaintoa ja päättelyä.

 

Sehän on selvää ettei ID:tä pidä tutkia tieteellisesti ennen kuin sen olemassaolosta on saatu ensimmäiset todisteet. Tällainen todiste voisi olla vaikkapa sellainen, että syvältä maan sisältä löydetään miljardi vuotta vanha monoliitti joka säteilee elinvoimaa ympärilleen kuin Kuutio Transformerissa konsanaan.

Itse määrittelisin tieteen tekemiseksi melkein minkä tahansa asian tutkimista, jota pystytään mittaamaan tai empiirisesti tarkastelemaan. Etenkin asiat, jotka ihmismieli keksii omasta päästään ja jota ei voida mitata tai empiirisesti tarkastella, vievät resursseja paljon hyödyllisemmästä tieteen tekemisestä. Nämä asiat tulisivat vähintäänkin jättää muhimaan taka-alalle, kunnes tietomme ja älymme ovat asian suhteen huomattavasti lisääntyneet. Ennen sitä järkevä ihminen pysyy asiasta hiljaa, ainakin jos haluaa tulla otettavan tieteellisesti vakavasti.

 

Ilman hypoteesia sen tekeminen onnistuu helposti. Tiedettä voi tehdä ihan avoiminkin mielin ilman ennakko-odotuksia. Päättelyä on tieteessä pakko olla, muuten kaikki informaatio on vain hyödytöntä dataa. Havaintojakin tulisi olla, mutta kovat jätkät pystyvät myös ainoastaan päättelemisen avulla kehittämään tieteellisesti päteviä teorioita. Tämän takia Einstein oli kovempi jätkä kuin Newton Tietenkin, näitä teorioita on pystyttävä sitten mittaamaan/tarkastelemaan tavalla tai toisella ennemmin tai myöhemmin. Muuten ne eivät ole tieteellisiä teorioita.

 

Miten tai miksi lähdet tutkimaan "postmodernin ranskalaisen kirjallisuuden reseptiota ja vaikutusta afroamerikkalaisten lukijoiden tasa-arvokäsityksiin", ellei sinulla ole jonkinlaista odotusta siitä, että tällainen vaikutus on olemassa. Siinä sinulla on siis vähimmäishypoteesi: "postmodernilla ranskalaisella kirjalisuudella on jonkinlainen vaikutus afroamerikkalaisten lukijoiden tasa-arvokäsityksiin". Voit tietenkin asettaa hypoteesin toisin päin: "postmodernilla ranskalaisella kirjalisuudella ei ole mitään vaikutusta afroamerikkalaisten lukijoiden tasa-arvokäsityksiin", mutta jos yrität selvittää tällaisen vaikutuksen olemassaoloa, niin tämä on se hypoteesi-vastahypoteespari jonka kanssa välttämättä työskentelet.

Kyllä Einstein oli kova jätkä jätkä, mutta ei hänkään tehnyt tiedettä vakuumissa. Einsteininkin työn taustalla löytyy (muitten suorittama) kokeellinen fysikka, ja se ettei aikaisemmat teoriat pystyneet selittämään tehtyjä kokeita.

 

Pystyisin tutkimaan tuota tasa-arvokäsitystä ilman hypoteesia sillä tavalla, että tutkisin vain muutamia afroamerikkalaisia lukijoita. Pyrkimykseni olisi vain ymmärtää muutamaa tapausta, mutta ei yleistää löytämiäni vaikutuksia koskemaan kaikkia afroamerikkalaisia. Tällöin esim. tietelliseen artikkeliin kirjoitettaessa ei mainittaisi mitään hypoteeseista (tutkimus olisi siis kvalitatiivinen luonteeltaan).

Mitä tulee Einsteiniin ja siihen oliko hänellä aikaisempia havaintoja teorioidensa tueksi, niin tietenkin sen ajan fysiikan löydökset ovat muokanneet hänen kykyihin kehittää jotain uutta. En ole tarkemmin tutustunut Einsteinin töihin, mutta uskoisin aikaisempien teorioiden ja tekniikoiden antaneen vain välineet Einsteinin uusille ideoille - mitään varsinaisia uusia havaintoja reaalimaailmasta Einstein ei juurikaan tehnyt kun suhteellisuusteoriansa kehitti. Voin olla väärässäkin, en tiedä. Siitä voidaan tietenkin väitellä, onko vanhojen havaintojen merkitys suurempi kuin uusien teorioiden keksiminen päättelemällä, jos uudet teoriat suorastaan mullistavat vanhat teoriat. Riippuu varmaan tapauksesta.

 

Mutta silloin tutkit jotain aivan muuta. Eli jos ymmärsin "tutkimussuuntelmasi" oikein, niin tutkit "ranskalisen... vaikutusta" valitsemaasi lukijajoukkoon. Edelleen sinulla on vähintään hypoteesi siitä, että näillä kirjoituksilla on jokin vaikutus valittuihin lukijoihin. Tutkimuksellasi yrität sitten selvittää, löytyykö tällainen vaikutus ja mikäli löytyy niin yrität todennäköisesti myös kuvailla tätä vaikutusta. Ihan OK tieteellistä työtä, mutta ei se onnistu ilman hypoteesia.

Ei tiedemiehen tietenkään tarvitse itse tehdä kokeellista työtä. Asian voisi ehkä kuvailla niin, että Einstein on tehnyt "empiiriset havainnonsa" lukemalla muitten kirjoittamia artikkeleita.

Mielestäni olet valinnut tämän esimerkin huonosti. Olisit mieluummin kysynyt teoreettisesta matematiikasta tai formaalista logiikasta. Näitä en minäkään pysty kovin helposti kytkemään havaintoihin.

 

No tämähän riippuu ihan tutkimuksen rajauksista. Jos tarkoituksenani on tutkia vain 20 henkilöä, ei hypoteesia tarvitse/pidäkään esittää. Otsikko voi silti olla "...vaikutukset afroamerikkalaisten kokemaan tasa-arvoon".

Jos tarkoituksenani on kuitenkin yleistää tutkimukseni tulokset koskemaan kaikkia afroamerikkalaisia, voin muodostaa hypoteesin ja silloin joudun tutkimaan paljon suurempaa joukkoa, sanotaanko että vähintään yli 100 henkilöä tutkimustani varten. Tilastollisten tutkimusmenetelmien avulla voin tällöin johtaa löydetyt tulokset koskemaan koko joukkoa tietyn virheprosentin rajoissa.

Jotta tämä keskustelu ei pyörisi noidankehää, niin kertauksena sanottakoon vielä, että hypoteesin asettaminen ei ole mielekästä jos tutkitaan pientä joukkoa suuresta populaatiosta, koska tuloksia ei voida silloin yleistää. Tästä syystä voin ilman hypoteesin asettamista tutkia vaikka minkälaisia vaikutuksia vaikka mihin ja on ihan sama, onko minulla ennakkoasenteita tai -kuvitelmia vaikutuksiin liittyen.

 

Ylläkirjoittaville;

Fenomenologia, fenomenografia, etnografia, grounded theory, sekä Metsämuuronen, Ahonen, Marton

Ja takaisin itse asiaan

 

Tässä kinastellaan todennäköisetsi hypoteesi sanan määrittelystä, eikä itse asiasisällöstä. Sinä näyttäisit käyttävän sanaa rajoitetummassa merkityksessä, kun minä haluan käyttää sitä huomattavasti laajemmassa mielessä.

Jos jotakin tutkii, niin pitää vähintään olla jonkinlainen ajatus siitä, miksi juuri sitä kannattaa tutkia, ja miksi sitä kannattaa tutkia juuri sillä tavalla. Tätä ajatusta voidaan aina kirjoittaa allaolevassa sitaatissa ensimmäisen määritelmän mukaiseen hypoteesin muotoon "olettamus ilmiön toimintamekanismeista". Ja vaikka tutkija usein (laiskuuttaan?) jättää tämän askeleen tekemättä eksplisiittisesti, niin jonkinlainen tällainen hypoteesi on kuitenkin aina määriittelemässä tutkimusasetelmaa (vähintään siis se, että jonkinlainen toimintamekanismi "on/ei ole" olemassa).

Tärkeää on myös se, että hypoteesi ei automaattisesti tarkoita sitä, että tutkijalla olisi minkäänlainen ennakkoasenne tulosten suhteen. Hypoteesi (laajemmin ymmärrettynä) ainoastaan määrittelee sen mitä yritetään tutkimuksessa selvittää. Tätä ei sitten kannata sotkea vaikkapa tilastolliseen 0-hypoteesiin, joka on aivan eri asia.

Wile E Coyote: Jos joku on eroamassa uskonnosta ja ottamassa tieteellisen maailmankuvan käyttöönsä, niin olisi hyvä, jos hänellä olisi mahdollisimman oikeanlainen kuva siitä mitä "tieteellinen maailmankuva" tarkoittaa. Joten tämäkin keskustelu mahtuu kyllä tämänkin otsikon alle - Ihan hyviä hakusanoja kyllä heitit :thumbsup:

 

Uskovaisten kanssa väitellessä kannatta muistaa myös että ei siitä palkkaa saa. Minulla riittää ihan hyvin se että järkevät ihmiset tajuavat uskonnon ja tieteen eron. Ne jotka haluavat jäädä jankkaamaan filosofisia teorioita, joiden lopputulema on ettei mitään koskaan voi todistaa eikä mitään oikeastaan olekaan, voivat hyvin jäädä sitä jankkaamista jatkamaan. Tämä on vähän sama kuin noilla valuuttahuijauksilla. Jossain välissä liian monta epäliyttävää seikkaa täyttyy ja kuitenkin voidaan aina sanoa se 'voihan se silti olla totta!', mutta järkevä ihminen tekee päätelmänsä eikä pistä rahojaan uskossaan sokeasti yhteen hevoseen.

Yksi pointti uskonnon asemasta:Indana Jones. Kuinka moni kritisoi ensimmäisen osan Liiton arkkia ja sen voimaa? Kuinka moni kritisoi kolmannen osan uskonnollista paatosta? Vai viimeisimmän leffan katsoneille:

Spoiler

Kuinka moni nyt kritisoikaan että uskonnollinen paatos oli poistettu ja kaiken taustalla olivatkin tällä kertaa ufomiehet?

Myönnön itse ateistina että minulle leffoissa tuollainen uskonnollisuus uppoaa ihan kympillä. Mutta leffa on leffaa ja todellisuus toista.

Uskonto kulkee sellaisten ihmisten keskellä viruksena, jotka luottavat liikaa toisten puheisiin eivätkä pysty arvioimaan puheen totuutta. Puhuja puolestaan lisää puheeseen aina omiaan, sanatarkasti kuulemaansa pystyy toistamaan vain harva. Tarpeeksi kauan kuin mennään ajassa ei jutun alkuperää enää voikaan kyseenalaistaa tai sanotaanko niinpäin että juttua ei voi aukottomasti sanoa joulupukkitarinaksi. Scientologia myös osoittaa että yhteiskunnasta eivät kahjot koskaan lopu, vaan osa porukasta on aina altis näille jutuille. Kahdentuhannen vuoden päästä scientologia on ihan yhtä käypä uskonto kuin kristinusko on nyt.

Uskonto on kuitenkin yhteiskunnassa vanhoillinen voima. Yhteiskunta, jossa uskonto hidastaa kehitystä, kärsii uskonnosta samaan aikaan kun tosiasioihin ja edistykseen enemmän nojaavat vierellä kukoistavat. Kuinka paljon esim. islamilaista tai juutalaistan yhteiskuntaa hidastavat ikivanhat säännökset sianlihan käsittelystä? Ehkä ei paljoa, mutta se vaikutus on siellä. Samoin tiukasti uskonnollisissa yhteiskunnissa keksintöjä tehdään vähemmän, ja niiden omaksuminen tehdään vain kopioimalla paremmin toimivista yhteiskunnista.

Tuosta edellisestä kappaleesta voi joku vetää johtopäätksen että sillä on 'Tykit, taudit ja teräs'-kirja parhaillaan kesken. Uskontoon liittyen olisi mielenkiintoista tietää ne peruslähtökohdat mitkä vaaditaan että uskonto lähtee nousemaan. Eli mitkä vaatimukset on täytettävä yhden potentiaalisen vapahtajan, tuhannesta muusta julistajasta, jotta hänet nostetaan jalustalle? Mitä uskontoon vaaditaan ohjekirjaksi, jotta uskonto säilyy elossa ja valtaa tilaa muilta uskonnoilta? Varmaankin käsky 'lisääntykää ja täyttäkää maa' ovat hyvä komento uskontovirukselta.

Mutta täytyy myöntää että en olisi nuorempana uskonut että Suomessa pappi vaihtaa sukupuolensa.