Hollywood-tähtien palkat, ja näyttelijöiden hyväntekeväisyystyö

Surkuhupaisampaa on edes tehdä moista vertailua lakien noudattamattajättämisen ja kuluttamisen välillä. Ei se raha ole poissa talouden kierrosta, jos huippurikas sen ansaitsee. Rikas pistää rahat uudelleen kiertämään vaikkapa sitten vuoraamalla kämppänsä kullalla, jolloin raha siirtyy työn tekijöille ja kultakauppiaille, välistä napsitaan taas verojakin ja useampi osapuoli hyötyy.

 

Veroissa, TV-makussa yms on kyse yhteisön sääntöjen noudattamisesta sillä tavalla kuin niistä on demokraattisen prosessin mukaan päätetty. Demokratiaan kuluu myös oikeus päättää henkilökohtaisista asioistaa, johon kuuluu mm. se, jos haluaa vuorata kotinsa kullalla. Ainakin niin kauan kunnes toisin säädetään.

Kerro toki lisää omista prioriteeteistasi. Tähän mennessä tiedossa on lähinnä aktiivinen elämäntyyli, johon sisältyy luxus-tuotteita ja tolkuttoman pitkiä harkintaprosesseja. Ei ehkä kovin alentuvasti kannattaisi prioriteeteista puhella

 

Tämä on edelleenkin selvää, joskin tässä vähän yleistät liikaa. Voisit tarjota minulle tilastoja luettavaksi, missä todetaan, että luksustavaroiden ja -palveluiden teettäminen (joihin superrikkaat taitavat enemmän tuhlata kuin normaaleihin tavaroihin ja palveluihin) työllistää samanverran tai enemmän ihmisiä kuin normaalien tavaroiden. Tässä siis pointtina on edelleen se, että superrikas voi laittaa rahaa kiertoon, mutta se ei poissulje sitä, etteikö voisi elää kohtuudella -- ja ylimääräisellä sitten vaikka auttaa yhteiskuntaa tavalla tai toisella. Tuhlaaminen itseä varten kun ei ole ainoa tapa "pistää rahat kiertoon".

 

Tämä tuleva opettaja ja rahansa mm. laatuviskeihin, sikareihin ja muihin turhakkeisiin tuhlaava köyhä opiskelija se vaan jaksaa edelleen yllättää mielenkiintoisilla moraalikäsityksillään.

 

Itse asiassa minun kannattaa, sillä vitsailun ulkopuolella olen mielestäni tuonut esille itsestäni persoonan, joka on säästeliäs, moraalinen, oikeudenmukainen ja tuhlaa vähiä rahojaan harkitsevaisesti. Esimerkiksi edelleenkin ihmettelen (joskin ymmärrän vakiintuneen huumorin) miksi noita hankintaprosessejani kummastellaan; sehän on aivan käsittämätöntä, että ihmisellä on rahareikiä ja joutuu näin laittamaan hankintalistallaan olevat esineet tavallaan "jonoon" tärkeysjärjestyksessä, ja hankkia niitä sitä mukaa ja oikealla hetkellä.

EDIT: Vekka, älä taas nyt jaksa siitä TV-lupamaksusta (oletan että tämän nojalla haluat kommentoida tuota "EtP=mielenkiintoinen (väärä) moraali" juttuasi). Pitäisihän sun jo tietää, että A) en ole koskaan sanonut etten sitä maksa ja B) siksihän sitä ollaan paraikaa muuttamassa, kun sen tiedostavat näköjään jo laatijatkin, että moinen systeemi on typerä ja epälooginen. Miksi siitä muuten olisi niin paljon juttua (jos kerran osan sen maksajistakin pitää jatkuvasti olla nurisemassa)? Mitä tulee sikareihin ja viskiin, niin molemmat ostan halvalla muualta, molempia käytän erittäin vähän (siksi varaa) ja kummankin ostamisesta on vierähtänyt jo aikaa -- sikareita viimeksi taisin ostella vajaa vuosi sitten.

 

En jaksanut kahlata hassua keskustelua kokonaan läpi, mutta en kyllä ymmärrä ketjun aloittajan koko argumenttia kokonaisuudessaan. Toki isoista tuloista voi olla kateellinen, mutta miksi lähteä Hollywood-tähtien perään yksistään? Meillä on paljon turhempiakin paljon ansaitsevia ihmisiä, kuten esim. NHL-tähdet, jotka eivät ole koskaan kasvaneet aikuisiksi ja leikkivät yhä leikkikehässä keppien ja muovikiekkojen kanssa. Hehän ne vasta kauheita liksoja vetävätkin! Entä sitten nuo Formulakuskit! Sairaat liksat, vaikka kaverit ajelee vain autoilla ympyrää ja tuhoavat luontoa minkä ehtivät!

Itse olen varsin vaikuttunut siitä, että Jolien ja Pittin tuloista 1/3 menee hyväntekeväisyyteen. Tuohan on tuhoton summa ja uskomaton oikeudenmukaisuuden osoitus kyseisiltä ihmisiltä - kun muistetaan vielä, että he ovat ottaneet aika monta ottolasta huonoista oloista, joille uhraavat omaa aikaansa koettavat järjestää hyvää tulevaisuutta.

 

Eli jos EtP on kituuttanut ja pystynyt säästämään verovaroista maksettavia vähäisiä opintotukiaan sen verran, että hän pystyy ostamaan kai jonkinlaisiksi ylellisyystavaroiksi luokiteltavia turhakkeita, niin asia on OK. Mutta kun palkkaansa (josta on jopa saattanut jonkin lantin verojakin maksaa) tuhlaava miljardööri vuoraa autonsa kullalla, niin homma on FAILED.

 

Kiitos. Ainakin joku on ymmärtänyt pointtini/tarkoitukseni oikein. Tässä on teksti täynnä asiaa.

Kristian: Kirjoitin jo, että siksi keskustellaan Hollywood-tähtien (eikä esim. urheilijoiden) palkoista, koska tämä on elokuva-aiheinen palsta. Äläkä muuten herjaa kuningaslaji jääkiekkoa.

 

Vekka, olen useampaan kertaan maininnut senkin, että opintotuen ohella on sivutienestejäkin. Useampaan kertaan olen myös puhunut tekopyhyydestä, ja toisaalta siitä kohtuudesta. Jos et pysty tekemään eroa siihen, että EtP ostaa kerran elämässään digikameran ja siihen, että superrikas vuoraa autonsa kullalla (joka ytimessään oli esimerkki siitä, että on turhakkeita ja sitten TURHAKKEITA, jossa hyvä maku, moraalinen sellainen, ohitetaan ja kunnolla), niin silloin varmaan aaltopituudemmekin ovat niin eriävät, ettemme varmaan pysty pääsemään sopuun asiasta. Enkä kyllä ymmärrä miksi aina sen tulevan opettajuuteni tuot esille; osoittaa mielestäni vähän kypsymätöntä käyttäytymistä tuollainen, jos tuot keskusteluun irrelevantteja asioita henkilöön kohdistuen -- rakentava keskustelu ei moista sisällä. Toki olen käyttänyt itseäni tässä esimerkkinä, mutta tosiaan tuo mahd. tuleva ammattini ei liity millään lailla tähän ketjuun.

Ei siinä, ymmärrän toki tämän toisen kannan asiasta. Vaikka nuo superansiot eivät kirjaimellisesti ole ansaittuja, vaan lähinnä äärimmäisen onnekkuuden myötä saatuja, niin miksei sitä saisi elämästään nauttia -- eihän siinä kuitenkaan satuta ketään jne. Ei sitäkään voi kieltää, että rahan kiertoonlaittaminen, etenkin tässä ajankohdassa, on hyvinkin tärkeää.

Ehkä sitten meillä Resurssin kanssa on siinä mielessä eriäväinen maailmankuva (joskin uskoisin, että itse olen asiassa astetta pidemmälle vakautunut kuin mitä Resurssi), että se ei tunnu oikealta, että joillakin on paitsi valtavasti omaisuutta niin he myös ruokkivat sillä narsistista itseään tavalla jota muut eivät voi tehdä -- ja tavalla joka osoittaa huonoa makua ollessaan NIIN toista ääripäätä kuin köyhillä ihmisillä. Tämä ei siis tunnu oikealta nimenomaan näiden superrikkaiden housuun asettuen -- tämä ajatus siis pitäisi olla heidän päänsä sisällään. Toisin sanoen, henkilökohtaisesti en koe superrikkaiden luksustouhut miksikään, mutta minusta nämä touhut kertovat heistä ihmisinä jotain. Kärjistetysti jokainen voi ajatella tilanteen, jossa olisi miljonääri sukukokouksessa, jossa kaikki muut suvun edustajat olisivat köyhiä ja osa kodittomia. Eivät nämä sukulaiset varmastikaan ajattelisi tästä miljonääri-sukulaisesta välttämättä pahaa, mutta ainakin itse miljonäärin housuissa minulla olisi huono omatunto -- etenkin jos olisin vielä luksukseen törsäilevä miljonääri.

 

Intiassa yksi euro on merkittävä raha tavalliselle ihmiselle. Herra Resurssin omasta mielestään kohtuullinen elämänmeno on intialaisen näkökulmasta ylellinen ja tuhlaavainen ja edellyttäisi merkittävää ainakin 50% tulonsiirtoa intialaisten hyväksi. Kotiteatteria hankkiessaan herra Resurssi ei varmaankaan tuumi intialaisten kohtuullista osuutta kotiteatteri-investoinnistaan. Ei Mr. Pitt myöskään suuremmin murehdi suomalaisten oikeudenmukaista osuutta omista hankinnoistaan. Kumpi on suurempi konna?

Suurin konna on se, joka ostaa Mr. Pittin tuotoksia, vaikka ei hyväksy elämäntyyliä, jota ostoksellaan kannattaa.

 

Ongelma lienee tässä siinä, että herran tuotokset ovat osa kulttuuriamme (jos ei itse teokset, niin yleensäkin elokuvissakäynti).

 

Voihan tuota vastaan taistella warettamalla kaiken...

 

Pahoittelut opettajapiikittelystä, vaikka en mielestäni ole tarttunut siihen kertaakaan aikaisemmin. Nuorissa on kuitenkin tulevaisuus ja luultavasti olen täysin syyttä huolissani.

Liian herkkänahkainen ei kuitenkaan kannata olla ja vastaaviin ylilyönteihin kannattaa varautua, jos pitää foorumia bloginaan ja kertoo siellä poikaystävistään, lempikäsilaukuistaan jne. Netti on täynnä pikkusieluja (vaikkapa Pazze ja JTX muutamia mainitakseni).

Juurikin näin. Kättä päälle.

 

En harrasta enkä kannata. Sentään tässä kohtaa laillista reittiä kulkevaa ei laskuteta, vaikkei sitä cd:tä tai sitä dvd:tä ostaisikaan, eikä yhden iTunes-biisin ladatessaan laskuteta koko albumista.

 

Eihän tässä herkkänahkaisia suinkaan olla. DVD Plazalla parasta antia ovat juuri olleet nämä väittelyt, yleensä se että vastailen näihin provoihin, koska huumorin lisäksi ne tuottavat tuloksia eräänlaisesta psykologisesta kokeesta: siitä että ihmisiä ja heidän aivoituksiaan on tosiaan moneen lähtöön. Sitä kautta yleensäkin pystyy vaikkapa siinä mahd. tulevassa ammattissani olemaan WTF?!-asenteen sijaan avoimena sille, että käsittämättömien mielipiteiden takaa löytyy ihminen, joka laukoo moista syystä tai toisesta. Varmaan toivotat tässä kohtaa allekirjoittaneelle "samat sanat", mutta kuitenkin.

Pakko vielä tähän loppuun sanoa (ennen kuin Mika ehtii tulla Winston Wolfina tänne hommiin), että kyllä minä tosiaan DVD Plaza -nimiseen blogiin tykkään kirjoittaa -- sillä sitähän tämän foorumin mielestäsi täytyy olla, jos pidät sitä, että kirjoitan ketjujen otsikkojen määrittelemiä asioita tänne, DVD Plazan omana bloginaan pitämisenä.

Ai niin, unohdin... 90-luku soitti ja oli vähän sitä mieltä, että halusi nuo "sopivan olkalaukun etsimisestä" yms. johdetut homofobismit takaisin. Ironisinta tuossakin on se, että messenger-tyyppiset laukut, joita olin etsimässä ja jollaisen hankin, juontavat juurensa metsästäjien, lännenmiesten ja posteljoonien laukkuihin. Onneksi en ole kuitenkaan historianopettajaksi opiskeleva, sillä eivät varmaan vanhemmat tykkäisi, jos Vekka-filosofian mukaisesti opettaisin, että noiden kolmen ammatin harjoittajilla oli kaikilla poikaystävät kotona pitämässä tuvan lämpimänä.

 

Mulle on vieläkin todella epäselvää, että miksi niiden mutaman A-listan näyttelijän palkat ovat jonkun mielestä epäreiluja, mutta esimerkiksi keskimääräisen suomalaisen palkat eivät ole. Perussuomalainen (ei puoluesidonnainen termi) elää kuitenkin elämää, joka on paljon lähempänä Hollywoodin tähtien elämää, kuin kehitysmaiden, jonne sitä hyväntekeväisyyttä kai tässäkin ketjussa kohdistettaisiin. Reilusti suurin osa suomalaisista elää yltäkylläisyydessä ja voisi luopua monestakin asiasta ja auttaa omaisuuden ja hyvinvoinnin jakautumista tasaisemmin. Tai jollei kehitysmaihin halua osoittaa hyväntekeväisyyttään, voisi sitä tehdä Suomen sisälläkin.

Kunhan EtP valmistuu opettajaksi, voisi hän ihan hyvin antaa vaikka 100 euroa kk hyväntekeväisyyteen lopun elämäänsä oman elämän siitä kovasti kärsimättä. Mutta tuskin tekee, niin kuin en tee minäkään, eikä 99,99% ihmisistä. Miksette sitten tuomitse tällaista käyttäytymistä? Ajatelkaa mikä määrä rahaa hyväntekeväisyyteen menisi, jos 100 000 suomalaista antaisi 100 euroa kuukaudessa? Sen jälkeen voisi ehkä paremmalla syyllä penätä ylipalkattuja henkilöitäkin luopumaan omistaan.

 

Meinasin kirjoittaa tähän jotain siitä, että kyllä se 100 euroa/kk on iso raha keskivertosuomalaiselle, ja että vastaavasti rikkaalle, sillä tavalla rikkaalle kuin mistä tässä ketjussa ollaan puhuttu, esim. 100 000 euroa/kk ei ole, mutta huomasin eksyväni siinä omasta pointistani. Kysehän ainakaan omissa kommenteissani ei ollut siitä, että hyväntekeväisyyteen pitäisi nyt kaikkien superrikkaiden antaa suurimman osan rahoistaan. Pointtini oli se, että heillä pitäisi suhteellisuudentajua ja moraalia tuhlaamisensa ja haalimansa omaisuuden suhteen.

Tässä on siis vähän sama asia kyseessä kuin On Deadly Ground -elokuvassa, jossa Steven Seagal kovisteli lopussa Michael Cainen ahnetta öljypohattaa kysymällä, että "how much money is enough". Tässä tosin lähinnä kritisoitiin sitä, että ei pitäisi öljyä pumpatessa tuhota luontoa vain voittojen kiilto silmissä, mutta näkisin siinä myös kritiikkia sen suhteen, että jos annettavaa on, niin sitä pitäisi antaa eikä vain ottaa ja ottaa (no sexual innuendo intended).

 

Onpas kätevää. Säilyy tuo moraalinen selkäranka kun voi erotella pankkitilillä että "näillä opintotukirahoilla ostan tonnikalaa ja makaronia ja sitten sivutienestistä saamillani rahoilla ostan kaikkea kivaa". Valitettavasti se ei vain mene noin sillä sinulla ei olisi varaa niihin kivoihin ostoksiin ellet saisi opintotukea.

Yleensäkään ei kannata hirveästi huudella muiden taloudellisen moraalisilmän perään jos itse nostaa samalla kaikenlaisia tukiaisia. Siinä vaiheessa kun on muutaman vuoden elänyt normaalia elämää ilman opiskelija-alennuksia, halpoja aterioita, tukia yms. on vähän eri näkökulma asioihin.

 

Toisin sanoen, opiskelijoilla ei ole oikeutta ottaa kantaa tähän ketjuun. Onko sinulla joku ongelma sen kanssa, että opiskelijoita tuetaan? Ei tuosta voi oikein muuta päätellä. Jos taas viittaat siihen miten muun muassa opintotukeani käytän, niin en koe järkeväksi alkaa selittämään asian oikean tolan: sanotaanko nyt vaikka niin, että on monia kulueriä, mihin monilla opiskelijoilla menee rahaa, ja mihin vastaavasti EtP:llä menee 0 euroa, kun ei sellaisia harrasta. Ja mistä "eri näkökulmasta" puhut? Millälailla näkökulma rikkaiden tottumuksista ultraturhuuksiin muuttuu, kun elää muutaman vuoden ilman mainitsemisiasi asioita?

Yleensäkään en ymmärrä miksi moisella tavalla vastaat, koska tässä ei puhuttu minusta (mikä lienee monelle yllätys) vaan ketjun otsakkeen tyyppisistä henkilöistä. Vasta pääsin kirjoittamasta suhteellisuudentajusta, niin eiköhän sitten ilmeisesti allekirjoittaneen ostoksia aleta vertaamaan vaikka Donald Trumpin asuntoihin -- nämä ovat eri kaliiberin asioita. En ymmärrä miksi rikkaita moittiessa heti pitää se asettaa vastaväitteeksi, että "paljonko itse annat hyväntekeväisyyteen".

 

Niin, runkosarjassa 82 peliä ja siihen päälle playoffit. Parhaimmillaan siis yli 100 peliä vuodessa. Kyllä siellä joka lantti ansaitaan, ja työtä todellakin tehdään sen menestymisen eteen.

Verrataan vaikka NFL:ään missä runkosarja kestää 16 peliä ja pelaajat saavat isompaa palkkaa kuin NHL:ssä.

Eli en lähtis ensimmäisenä NHL-tähtiä haukkuun.