Avaapa hieman jotta miksi. Kaikenmoinen palaute on tervetullutta, kun yritetään tehdä lukijoita kiinnostavaa lehteä.
Uudessa arvosteluasteikossa hinta näkyy yhtenä kriteerinä ja se on hinta/laatusuhde. Siten väittäisin, että lehdessä on uuden arvosteluasteikon myötä menty selkeästi laajempaan pisteskaalaan, jossa pyritään nimeomaan huomioimaan asioita mahdollisimman laajasti. Mitä noin ylipäätään tulee testilaitteiston hintaan, joka sinua taitaa vaivata, niin olisi aika hassua jos minkä tahansa alan lehti keskittyisi vain yhteen hintakategoriaan. Ethän sä löydä autolehteä, jossa testaan vain alle 15 000e hintaisia uusia autoja tai pyörälehteä, jonka numerossa pöyrii kerrasta toiseen samat kolmivaihteiset mammafillarit. Harrastuslehtien rikkaus on nimenomaan se, että voi lukea laitteistotestejä laidesta laitaan. Tällä kertaa edullista päätä edusti jalustakaiuttimet ja kalleinta päätä hermusen hulvaton kokoonpano. Kumpikaan näistä ei ole se mitä itse haen, mutta silti luin artikkelit puhtaasta mielenkiinnosta hifiä kohtaan Variaatiota numeroiden välillä syntyy varmasti henkilökohtaisten prefenssien mukaisesti. Välillä joku numero kolahtaa täysillä ja välillä tuntuu siltä, että todella mielenkiintoisia juttuja on vain muutama. Toisaalta tämän kokoisessa maassa lienee turha odottaa, että löytyy hifialan julkaisua, joka palvelisi aina vaan niitä omia tarpeita.... jos omaa mielipidettä kysytään, niin hifimaailma on parasta mitä suomessa on tapahtunut hifiä koskevien paperijulkaisuiden puolella tällä vuosituhannalla
Mulla ei mielenkiinto riitä lukea laitteista, joiden hinta on sellainen, mitä tuskin missään tilanteessa viitsisin maksaa. Ja näitähän hifissä tuntuu riittävän. Mutta sulta meni se oleellisempi pointti nyt kokonaan ohi. Mun puolesta on ihan sama annetaanko jollekin laitteelle pisteitä tähtinä, numeroina vai kiiltokuvina. Kaipaisin ennemminkin juttuja, jotka eivät olisi laitesidonnaisia. Noista arvosteluista/vertailuista kun tulee usein lähinnä mieleen laite-esittelyt.
Tuossa juuri phelin kiteytti aika hyvin, että nykyiset laitearvostelut ovat lähinnä esittelyjä. Esimerkiksi juuri 1/2009 lehdessä: Gradient Laura, HK AVR-355 ja Bostonin Vista vs 336. Kuvia (isoja ) on liikaa suhteessa tekstiin. Kuvat laitteiden sisältä ja takapaneeleista on aina tervetulleita. Tuota Beoliving-juttua ei tosiaan olisi pitänyt painattaa tuossa muodossa. Heti sivulla 5 olevasta kuvasta voi päätellä aika paljon. Antaahan nuo ökylaitteeet vertailupohjaa, mutta taitaa pyöriä useimmilla nuo yksittäisten komponenttien hinnat alle 1000 eurossa.
Mielestäni on teoriassa ihan kiva juttu, että myös hinta/laatusuhde on yksi kriteeri Hifimaailman vertailuissa. Mutta naurettavuuden puolelle se menee siinä vaiheessa, jos vertailussa on 350-400 euron hintaisia laitteita, joiden loppuarvostelussa yksi arvostelutekijä on hinta/laatusuhde noiden vertailussa olleiden tuotteiden välillä. Siis oikeasti, jos joku on ostamassa kaiuttimia, niin tuskin sillä listahinnan 0-50 euron erolla on mitään merkitystä ostopäätökseen. Varsinkin jos hyvällä tuurilla sillä muutaman kympin lisäinvestoinnilla saa paremmat kaiuttimet. Tai jos vaikkapa siitä testin kalleimmasta 400 euron kaiutinparin listahinnasta saa tingittyä 60 euroa, ja testin halvimman 350 euron kaiutinparin listahinta onkin apteekin hinta, josta alennuksia ei enää myönnetä. Mielestäni järkevä tapa käyttää tuota hinta/laatusuhdetta olisi se, että jos esimerkiksi tuollaisesta 400 euron hintaluokan kaiutinparista lähtee miellyttävää ääntä, niin silloin ehdottomasti se ansaitsisi neljä - viisi tähteä hinta/laatusuhteesta. Mutta jos jostain highend pöntöstä lähtee honottavaa ääntä ja hintalappu on 20000 euroa, niin mielestäni hinta/laatusuhde on siinä vaiheessa puhtaan nollan ja yhden tähden välillä. Edelleen minua kiinnostaisi tietää, millaisissa olosuhteissa noita laitteita kuunnellaan. Mielestäni jokaisessa jutussa, jossa on kuunneltu laitteita, olisi hyvä uhrata edes muutama sentti tilaa lehdestä kertomaan, minkälaisissa kuunteluolosuhteissa laitteita on kuunneltu. Varsinkin kun kyse on kaiuttimista. Mitä tämä sitten käytännössä tarkoittaisi? Esimerkki millainen tuo selvitys voisi olla: "Kuuntelimme nämä 400 euron hintaluokan kaiuttimet Hifimaailma lehden 10m2 kokoisessa betoniseinäisessä ja akustoimattomassa kuunteluhuoneessa. Huoneen mitat ovat 2,5 * 4 metriä. Kuuntelupaikka sijaitsi 50cm päässä takaseinästä. Kaiuttimet olivat sijoitettu vähintään 30cm päähän kaikista heijastavista pinnoista." Lisäksi kuva kertoisi enemmän kuin tuhat sanaa. Tai vaikkapa "Näitä Infinityn huippumalleja kuunneltiin Hermusen 20m2 kokoisessa omakotitalon olohuoneessa, jonka mitat ovat...... huoneen akustiikkaa on parannettu tekemällä... jne". Lisäksi pakko sanoa loppuun oma mielipide, että jokainen laitetesti ilman mittauksia on itselleni informaatiosisällöltään lähes arvoton.
Ottamatta kantaa juttuun muuten, niin kyllä toi vaateri parhaan käsitykseni mukaan on ihan aito vanha suomalainen sana. Helpompihan se on sanoa kuin monisanasesti joku vaakatasoon mitattu tm.
Pystyisikö joku luopumaan 7/2008 lehdestään sopuhintaan? Pitäisi tämä artikkeli katsastaa: Tietoa ja taitoa: 64 Kaiutinmittausten perusteet Tietokoneen avulla oman huoneen ja kaiuttimien välistä vuorovaikutusta pääsee mittaamaan edullisesti. Opastamme laitteiden ja ohjelmien käyttöönotossa.
Tämähän oli loistava yllätys että uusi lehti ilmestyi jo näin paljon etuajassa! Vielä kun sen sais luettua... hyvä pojat!! :thumbsup::thumbsup:
Mulle tuli "vasta" tänään. mielenkiintoinen artikkeli verkkosoittimista ja stereovahvistinvertailusta plussaa.
Televisionostopakinaa lueskellessa ihmettelin että eikös hifismin periaatteet televisioita koskekaan vai oliko pakinan sanoma että todelliset asiantuntijat ovat vain niitä jotka painettuun sanaan kirjoittavat? Kun taas toisaalta tiedetään että ne jotka esim. televisoista ensimmäiset arvostelut kirjoittavat huonon arvostelun kirjoittaessaan saattavat seuraavan mallin ulostullessa huomata että eivät saakaan enään esituotantosarjoja arvosteluun. Ainakin mitä nyt olen noita Samsungin arvosteluja lukenut niin kummampa on hampaattomia.
Uusimmasta Hifimaailma lehdestä täytyy antaa kokonaisuutena erittäin positiivista palautetta! :thumbsup: Hyvä fiilis lehteä kohtaan alkoi mukavasta pääkirjoituksesta, jatkui ennakkoluulottomasti tehtyyn kaiutinvertailuun ja vahvistintestiin saadut uudet mittaustavat kruunasivat paketin. Valitettavasti lehden pikaisella lukemisella huomasin kaiutintestissä Cerwin-Vega! CLS-12 kaiuttimen kuunteluarvioihin lipsahtaneen kaksi kertaa saman kuuntelijan arvioinnin. Eli lehden sivulla 38 Mikael Nederströmin kuunteluarvio oli kaksi kertaa ja Samu Samuraman arvio puuttui kokonaan. Olisi mukava lukea myös Samu Sauraman arvio kyseisistä kaiuttimista. Joka tapauksessa ehdottomasti oikeaan suuntaan ollaan menossa lehden tekemisen kanssa sekä asenteellisesti että testimenetelmien osalta.
Selailin uusimman lehden kirjastossa ja positiivinen maku jäi suuhun. Varmaankin tilaan lehden uudelleen viimeistään syksyllä. Parasta antia oli tykkitesti, joka oli tehty todella hyvin ja analyyttisesti.
Paljon taas luettavaa ja mielenkiintoisia artikkeleita. Todella loistavaa työtä jälleen. Erityismaininta ehkäpä humoristisimmasta kolumnista koskaan, aiheena oli television ostaminen. Tuli naurettua ja kunnolla
Voisiko joku uuden hifimaailman lukia hieman referoida tuota vahvistin vertailua. Omaa lehteä en ole vielä saanut,mutta kiinnostaisi kovasti tietää mitkä vahvistimet olivat mukana ja mikä malli veit voiton kotiin?
HM 3/2009: Stereovahvistimet 600-800:NAD C 355BEE (3,9) Audiolab 8000S (3,6) Marantz PM7003 (3,5) Arcam FMJ A18 (3,3) Onkyo A-9555 (3,3) Nuo ovat kokonaisarvosanat (ääni 40%), eli omista tarpeistasi riippuen järjestys voisi olla toinenkin (liitännät, ulkonäkö jne.). Äänenlaadusta antoivat noille kolmesta neljään tähteä ja mittauksista kahdesta neljään tähteä. Onkyo oli ainoa, jossa digitaaliset pääteasteet, muut ovat perinteisiä AB-luokan vahvistimia. Muuta: - kaikissa on kaukosäädin ja kuulokeliitäntä - sähköinen äänenvoimakkuudensäätö vain Arcamissa ja Onkyossa - Phono (MM) vain Arcamissa, Onkyossa ja Marantzissa - kovimpien luukuttajien kannattaa unohtaa Arcam (vaikeilla kuormilla) ja Audiolab (herkät suojapiirit) - NAD:ssa paras "suhteellinen kuormasietokyky", eli tasaisen hyvä antoteho erilaisiin kuormiin - NAD:ssa paras häiriöetäisyys (= vähäisin kohina).
Jaaha, uusi lehti tuli taas. Kotiteatterin puolesta aika vähän luettavaa. Hauskinta lehdessä oli kyllä Wasa Hifin Cerwin-Vega -mainos.
Kotiteatteripuolta ei tosiaan ollut hirvittävästi, mutta mp3 ja kuuloketesti oli kyllä suht mielenkiintoisia. Martenin skobe myös mukavaa luettavaa, kiva nähdä, että testattavana oli ehkä asteen enemmän "design" tavaraa. Harrastajaesittelystä olisi toivonut enemmäkin kuvia kuin vain tuosta kotiteatterihuoneesta. Jos koko talo on täynnä av-tekniikkaa, sille olisi mielellään uhrannut enemmänkin tilaa. Kokonaisuudessaan jälleen kerran varsin mielyttävää luettavaa. Sängyn vieressä jo kaksi iltaa luettu ja vielä riittää mielenkiintosia artikkeleita koluttavaksi.