4/5 Itse pidin loppuratkaisusta (sarjakuvaa en ole aikaisemmin lukenut). Spoiler Ainut miinus leffalle tuli vähän tökeröistä taistelukohtauksista pariin otteeseen, oikeastaan koomikon alkutaistelu, oli vähän liian pitkä. Ehkä haluttiin painottaa, että miten kova kaveri on kyseessä ja antaa vauhdikas lähtö leffalle. Vanhojen sankarien elämäntarina oli mielenkiintoinen ja varsinkin ensiesittely oli todella hieno. Spoiler Loppupahiksen kanssa turpaanveto kisa oli turha. Kun tohtori meni uudestaan sähkötettäväksi, niin oli vähän, "ei vittu miten nolo" -olo, mutta onneks lopussa piili yllätys
Todella mielenkiintoinen leffa, vaikkakin turhan pitkä... Pitänee käydä katsomassa toistamiseen, että ymmärtää kaikki hienoudet
Onneksi tuleva TV-sarja korvaa puutteen. :thumbsup: http://www.youtube.com/v/YDDHHrt6l4w&hl=en&fs=1 MKL
Mjeoo... aikalailla onnistuneen elokuvasovituksen oli kikkamies saanut kikkailtua tuosta mukavaikeanlaisesta Watchmenista, melkeinpä jopa yllättävänkin onnistuneen etten sanoisi. Eilen kun tuli tuossa pitkästä aikaa plärättyä alkuperäisteosta läpi, niin kyllähän siellä varsin tarkkaa poikaa ollaan oltu tämän elokuvasovituksen kanssa, sillä kohtaukset olivat melkeinpä yks ja yhteen tuon kuvallisen tiiliskiven kanssa. Tokihan nyt tiettyjä juttuja jätettiin tästä teatteriversiosta pois, mutta nehän näkee sitten aikanaan niiden erinäisten kiekkoversioiden kautta. Noinkin piiruntarkka alkuperäisteoksen kopsaus tarjoilee tarinan jo lukeneille suht yllätyksettömän elokuvaillan, mutta olihan tuolla toki muutakin antia tarjottavanaan, kuten vaikkapa ne parhaimmiksi yltäneet roolisuoritukset (JEH & JDM), ja se... se... iloisesti roikkuva cgi-pippeli. Viihdytti kyllä ihan tarpeeksi, joten ei hassumpi suoritus tekijätiimiltä. ½
Periaatteessa kaikki oli kunnossa, mutta ei oikein sytyttänyt. Mahtoi mennä sen hetkisen väsymyksen piikkiin. Katsottava uudestaan myöhemmin, mahdollisesti DC:na. 3/5
Samoilla linjoilla minäkin - varsin ristiriitainen ja sitäkautta hämmentävä olo oli leffan jälkeen. Paikoin aivan loistavia kohtauksia, loistavia hahmoja, jne... Silti rankaksi vastapainoksi saman verran tuubaa täsmälleen samoilla saroilla. Hämmentävää... Kokonaisuus (sen eheys) sen sijaan saa minulta selvän tuomion, joka ei kyllä kallistu positiiviseen suuntaan. Wannabe-syvällisyys tuskastutti, ja myöskään ne lukuisat kantaa ottamattomat kannanotot eivät purreet - melkein uskalletaan sanoa jotain mutta sitten saivarrellaan asiat usvan peittoon. Jopa soundtrackki oli ristiriitainen, välillä toimii loistavasti, mutta taas kohta saa ihmetellä että mitä helkkaria tässä on ohjaaja ajatellut. "Hallelujah" - mitä hewlettiä? Ymmärrän mielestäni itseironiaakin, mutten valitettavasti usko että silläkään tätä selittää. Nevertheless, mielenkiintoinen tapaus. Jäi vaivaamaan. Täytynee katsoa uudelleen jahka tulee vuokraamoihin. Voipahan lohduttautua sillä, että niitä loistaviakin kohtia ja juttuja kyllä oli (oma lempparini oli Roshcashäkki). 2,25/5 (plusmiinus 1)
Itse olen sarjakuvan lukenut parikin kertaa. Pidin ihan kohtalaisen paljon. Joitain häiritseviä juttuja kyllä oli. Se pehmopornoleffasta napsaistu kohtaus oli kyllä ihan ylipitkä, ja musiikkivalinta hieman sanoisinko omaperäinen. Tapppelukohtaukset olivat myös aika rasittavia. Yksi sarjakuvan pointteja on, että henkilöt ovat tavallisia ihmisiä. Miksi vi*ussa ne sitten voivat mm. kahdestaan teurastaa kokonaisen katujengin nostattaen pintaan vain niukan hien.
Spoiler Koska katujengiläisillä ei ole ollut yhtä hyvää kuntotreenaria kuin näillä lättyyn antajilla. Niukalla hiellä tuo sama kohtaus hoidettiin kuvakirjassakin. Katujengiläiset olivat selvästikin punttitreenien sun muiden harjoitteiden tarpeessa.
Yllättihän tämä lopulta ihan positiivisesti. Pieniä supistuksia ja muutoksia oli tehty, mutta niinkin uskollisena sarjakuvan sisällölle kuitenkin pysyttiin, että tuskin tätä elokuvamuotoon tämän paremminkaan olisi saatu siirrettyä. Hahmot onnistuivat lukuun ottamatta Ozymandiasta, joka Spoiler elokuvassa tuntui huomattavasti sarjakuvaa nilkkimäisemmältä hahmolta. Vaikka lopputulos olikin tiedossa, niin tässä vihjeet syyllisyydestä tulivat mielestäni selvästi sarjakuvaa aiemmin ilmi. Jackie Earle Haley, Patrick Wilson, Malin Akerman ja Jeffrey Dean Morgan tekivät kaikki hyvää työtä (jälkimmäinen kävisi ulkonäöltään mainiosti Robert Downey jr:n isoveljestä). Koska sovitus oli kovin uskollinen alkuperäismateriaalille, niin oikeastaan tuosta sitten kumpusivat myös kokonaisuuden pienet ongelmat. Alunalkaen erillisiin lehtiin jakautuneen sarjakuvakerronnan rytmitys ei aivan sellaisenaan sovi elokuvamuotoon ja sen myötä kohtaukset eivät aina tuntuneet seuraavan toisiaan aivan joustavasti. Sarjakuvan ollessa tuttu tästä ei suurta haittaa ollut, mutta tiedä sitten häiritseekö moinen missä suhteessa, jos tarina on katsojalle uusi. Sarjakuvapersoona Otto Sinisalo teki arviossaan tästä sellaisen huomion, että Watchmen oli siinä mielessä harvinainen supersankarielokuva, että nyt elokuva oli tehty juurikin valmiista tarinasta, ei pelkästään hahmosta tai jostain yleisestä konseptista. Tämä ilmeni tarinan tiettynä syvällisenä kypsyytenä ja eheytenä, vaikka samalla sitten aiemminmainittuja rytmitysongelmia vähän aiheuttikin. Supersankarisarjakuvaelokuvien parhaimmistoa.
En tiedä tajusinko itse jotenkin väärin nuo taistelukohtaukset, mutta mielestäni ne olivat aika lailla komediallisia. Järkyttävän mahtipontinen musiikki taustalla ja täysin tilanteeseen järkeenkäymättömiä vetoja, kuten Spoiler Silkkiaaveen hyppy katon läpi palavaan taloon. Ylläolevasta puolustuksesta huolimatta taistelukohtauksien hidastusnopeutukset eivät toimineet yhtään. Hallelujah-kohtaus oli mielestäni selkeästi läppä ja otteet biisistäkin viittasivat jotenkin samojen hahmojen edelliseen Spoiler "herkkään" kohtaukseen kierossa mielessäni I did my best, it wasn't much Sampan kanssa samaa mieltä Ozymandiaksesta. Muutenkin Ozzy-osastolla oli vedetty vähän liikaa mutkia suoriksi, esim. Spoiler Bubastis oli aivan turha, kun kerran hahmon alkuperää ei selitetty lainkaan. Samaten Antarktiksen tutkimuskeskus kuitattiin liian nopeasti yhdellä lauseella, nyt jäi sellainen kuva että paikka olisi ollut joku Ozzyn salainen maailmanvalloitustukikohta. Kaikesta huolimatta 4/5.
Minuun tämä leffa iski paremmin kuin muut tämänvuotiset elokuvat, antaisin arvosanaksi jopa 4½, ehdottomasti supersankarileffojen parhaimmistoa jos ei jopa paras. Olin itsekin yllättynyt kuinka hyvältä leffa omasta mielestäni vaikutti vaikka arvosteluita oli ollut laidasta laitaan, tämä elokuva näyttää ainakin jakavan mielipiteet tehokkaasti. Tuo puolikas tulee ehkä täydellisesti vasta sitten DC-version tullessa ulos joskus ja jouluna. ½
Alkuasetelmat leffasta olivat heikot, tiesin kyseisestä piirretystä/leffasta ainoastaan sen mitä nyt viimeaikoina on lehdissä ollut. Puitteet leffalle olivat hyvät, katsomossa oli minun lisäksi neljä tyyppiä ( tosin ainoa mikä vitutti oli eturivissä istuva teinipariskunta mikä ei pystynyt pitämään näppejään erossa toisista, ihme etteivät ruvenneet panemaan). Siis asiaan. Hahmojen taustat käytiin maltillisesti ja näyttävästi läpi, tarina pohjustettiin myös rauhallisesti.Itsestäni se oli hyvä kun en tuntenut hahmoja ennestään,tykkään muutenkin tämmöisestä tyylistä tehdä elokuvaa. Elokuvan raakuus ja eroottisuus yllätti täysin, mutta se oli vaan plussaa. Kyseessä on mielestäni täysin aikuisille suunnattu sarjakuvafilmatisointi,en tiedä onko kyseinen sarjakuva yhtä eroottinen ja raaka kuin elokuva??? Ainoa mikä alussa hymyilitti,oli se Dr.Manhattan kun se kulkuset paljaana siinä kekkuloi,mutta siitä pääsi yli nopeasti. Elokuvan musiikkia käytettiin todella hyvin ja sitä käytettiin paljon,musiikin puolesta menee sinne parhaat leffa soundtrakit osiolle. Lefasta ei tullut yhtään mieleen että kyseessä on sarjakuleffa, vaan leffa oli itsenään todella hyvä vaikkei genrestä tykkäisikää. Mukavaa oli myös että leffassa oli oikeita todellisuuden hahmoja,muutenkin hahmot oli mielenkiintoisia. Itse elokuvan juonikin oli hienosti suunniteltu ja näki että siihen oli panostettu, leffan loppuratkaisu oli myös juuri oikea. Tyly ratkaisu tehtiin että saatiin asiat ihmisten ymmärrykseen. Uskoisin todella että tämä tulee jäämään sarjakuvaleffojen aateliin, eipä tätä tosin ole markkinoitu niin paljon kuin olisi odottanut. Mutta jos tykkää hyvästä elokuvasta niin suosittelen,varsinkin jos tykkää sarjisleffoista missä on hyvä juoni, tarinalla hyvä pohja,todella raaasta meiningistä niin sitten kannattaa katsoa. 5/5:king:
En ollut lukenut sarjakuvaa, mutta hyvä oli. Tunnelma oli saatu tehtyä mahtavan synkäksi. Oikein yllätti, miten erillainen sankarielokuva tämä oli. Uskon, että toisella kerralla tästä saa vielä enemmän irti. Castistä jäi mieleen erityisesti valtavan kauniit Malin Akerman ja aina minulle, niin rakas Carla Gugino. Eipä noissa miestenkään suorituksissa mitään vikaa ollu 4½ / 5
Luin sarjakuvan viime viikolla ja tiedossa olikin yllätyksetön elokuvailta. Sanoisin, että 3/5. Ydinjuoni oli mukana turhankin tarkkaan, mutta sarjakuvassa tunnelmaa kohottaneet pikkujutut, kuten lehtimyyjä, loistivat poissaolollaan. Olisin halunnut nähdä enemmän taiteellisia ratkaisuja ja valintoja - jättää rohkeasti jotain pois esim. 40min ja lisätä tunnelmanluomi-sivuasioita tilalle - enkä pilkuntarkkaa perusjuonen seuraamista. Spoiler Loppuratkaisu nyt oli olevinaan erilainen, mutta minusta se on ihan sama, tappaako puoli kaupunkia psyykkinen pommi vai sininen pommi. Psyykkisen pommin jäynä oli siinä, että kauempanakin asuvat näkevät painajaisia vielä pitkään. No, sama vaikutus kai oikeallakin pommilla on. Molemmat ratkaisut minusta yhtä hyviä. Sen verran kommentoin, että tämä elokuvan loppuratkaisu teki Bubastiksesta täysin turhan. Sarjiksessa Bubastis oli vinkki Ozzyn geenimanipulointitaidoista ja sitä kautta vihje loppuratkaisusta, mutta tässä sinisen pommin ratkaisussa kun ei geenimanipulointia tarvittu, ei olisi tarvittu Bubastistakaan. Sarjiksessa Dr.Manhattan ei tappanut ketään. Hän vain teleporttasi Rorsaschin ja muut rähinöitsijät huitsin nevadaan vähän rauhoittumaan. Leffassa taas piti laittaa suolenpätkät lentämään. Omituinen ratkaisu minusta. Ehkä tämä pohjusti osaltaan kuitenkin tätä leffan loppuratkaisua, että ehkä Dr. Manhattan olisi saattanut tehdä pommituksen jonain päivänä ilman Ozzyakin, osoitti enemmän piitaamattomuutta ihmisistä. Paha mennä sanomaan. DVD-versiota odotellessa. Ehkäpä siinä on maltettu luoda tunnelmaa myös merkityksettömämpien sivuhahmojen avulla.
Palautetaan maan pinnalle tämä hehkutus... Ensinnäkin en ole uusien supersankarielokuvien-ystävä, olen nähnyt näitä lähinnä frendien seurana ja vieläkin muistelen kauhulla X-Men ja HellBoy kokemuksiani. Tämä oli silti viimeisen kymmenen vuoden ajalta paras. Näissä on ehkä vaan niin ajan leima, tarkoitan tekotapaa ja sitä kautta ajanhenkeä, nykyään aivan liian herkästi turvaudutaan CGI tekniikoihin ja tosi häiritseviin sellaisiin. Nämä ovat kaikenlisäksi aika raakoja puhtaiksi viihde-elokuviksi ajatellen tätä fantasiamaailmaa mikä kiinnostanee aika nuoria katsoja. 80-luvulla olisi ollut elokuvasensuurinkourissa filmi jossa hakataan toistuvasti lihakirveellä päähän niin että roiskuu kunnolla. Nyt se on K-15 ja vanhempien seurassa K-13. Vaikka itse yritän olla kuinka asennoitunut näihin uusiin tekeleihin niin ei nämä uppoa samalla tavalla kuin Christopher Reeven Superman juniorina tai Michael Keatonin Batman teininä ja siinä oli sentään huikea Princen soundtrack. Tähän kohtaan onkin helppo todeta että supersankarielokuvat taisivat meikäläiseen upota ainoastaan peruskouluiässä. Ainoa poikkeus taitaa olla Dark City, se on loistava. En osaa sellittää miksi mutta siinä elokuvassa on tunnelma kohdallaan. Vaikeahan tätä on tämän jälkeen arvostella. Ainakin 30-45 min liian pitkä se oli. Tuo 30min pois esim näistä Mars käynneistä ja pehmopornoilusta niin olisi herunut ehkä kolmas tähti. Tykkään alkulähtökohdasta, synkkä city, vähän kulahtaneet entiset supermiehet elää arkea ja joutuvat kohtaamaan historiansa. Synkistelyä olisi voinut olla vieläkin enemmän. Musiikki oli periaatteessa ihan ok, hyviä biisejä. Mutta aika irrallisia kokonaisuuteen nähden. Sarjakuvaa en tunne joten katsoin ja arvostelen tämän ihan omana teoksena. Ja uskonkin että elokuvaa on muokattu ohjaajan suunnalta sellaiseen suuntaan mikä toimii hänen mielestään elokuvassa paremmin ja NIMENOMAAN SUURELLE YLEISÖLLE, money talks jne.. Karu arvosana on 2/5
Spoiler Hm, niin siis ketään paitsi kaikkia niitä vietnamilaisia, ne pari rosvoa baarissa, ja Rorsaschin lopussa, eli aivan kuten elokuvassakin? Kovin märkä läntti tuosta "teleporttaamisesta" näytti jäävän.
Spoiler nyt täytyy inttää vastaan: Seuraavalla aukeamalla manhattan toteaa "you needn't consider rorschach. I strongly doubt he'll reach civilization". Tokihan tuo jättää tulkinnanvaraa, mutta käsitän sen niin, että ei tapettu vaan siirrettiin "johonkin". Vietnam-kuvissa manhattan osoittaa sormella räjähdyspilveä ja seuraavassa uvassa vietnamilaiset antautuvat hänelle, mutta tappamista ei näyttetä eikä mainita. Baarirähinää en löytänyt sarjiksesta pikaisella selaamisella ollenkaan, mutta manhattan taltutti mellakkaa omalla tavallaan samaan aikaan kun comedian teki sen omalla tavallaan. Manhattan teleporttasi kaikki mellakoitsijat omiin koteihinsa.
Spoiler Intetään takaisin Kyllähän Manhattan selvästi Rorschachin sarjakuvassa tappaa, kuten ruutuun jäävistä jäänteistäkin sen jo näkee. Hän vain ei kerro tämän kohtaloa suoraviivaisesti Veidtille. Samoin Vietnamissa Manhattanin työ tuskin oli osoitella sormellaan räjähdyksiä, vaan aiheuttaa niitä.
Olen täysin samaa mieltä,mielestäni kyseessä on yksi parhaimmista leffoista mitä on tehty. Tästä leffasta olen taas täysin eri mieltä,tämä oli todella hyvä. Mitä tohon kuvaan tulee niin kyllähän siinä verta on ympäriinsä,eli mielestäni se kyllä räjäytti kaverin atomeiksi.
Spoiler Manhattan ei vaikuttanut kovin tunteilevalta pelimieheltä, joten en usko hätävalheeseen. Mutta kyllähän tuo lausahdus tulkinnanvaraa jättää, siirto voi olla jonnekin "tuonpuoleiseen". Vietnamissa Dr.Man voi räjäytellä vaikka bunkkereita sen jälkeen kun sotilaat ovat pötkineet karkuun. Etenkin kun hahmo on 20m korkea niin vaikutus on pelotevaikutus. Ja edelleenkään, kuvissa ei näy, että Manhattan tappaisi sotilaan. No, kyllä ymmärrän, että 300-leffan ohjaaja tykkää verilöylyjen kuvaamisesta, mutta minua tuo häiritsi, sillä ajattelin että Manhattan ikään kuin mieluummin on omissa sfääreissään "puolueettomana" kuin puuttuu elämiin tai kuolemiin. Olen edelleen sitä mieltä, että Manhattanin pitäisi olla väkivallaton, sarjakuvassa ei näytetty väkivallantekoja, ja ratkaisu oli väärä Ei hänen tarvitse nitistää, riittää että teleporttaa kaverin tuhannen kilometrin päähän keskelle metsää jos naama ei miellytä. Mutta kaiken kaikkiaan, Manhattanin hahmo oli minusta onnistunein ja tätä pientä miinusta lukuun ottamatta erittäin uskollinen sarjakuvan hengelle.