Esipakatulla? Avaatko vähän mitä tarkoitat? Mä olen aina ajatellut, että paras laatu saavutetaan, kun pakataan kerran mahdollisimman hyvästä lähtömateriaalista. Käytännössä kaikki distribution encoderit hyödyntävät jo erilaisia multipass tekniikoita. Ja käytössä on myös statistinen multiplexaus, jolla saadaan kapasiteetista keskimäärin enemmän irti. Ihan kuten huomasit kaapeliverkosta tekemästäsi analyysistä. Kaapelipuolella on tietysti se ero, että he eivät itse enkoodaa mitään (pl. ehkä Nelonen HD). Eli vaikka kanavanippu olisi 45Mbps niin se välttämättä ole kovinkaan täyteen optimoitu. Paitsi jos välittävät jonkun kanavanipun satelliitista suunnilleen sellaisenaan. Sama koskee sekä S2:sta, että T2:sta. T-puolella olisi tosin mahdollista saada vielä lisää kapaa puristettua käyttämällä erilaisia MiMo-tekniikoita.
Joo, tietenkin pakkaus vain kerran masterista. Tarkoitin "esipakatulla" sitä, että esim. elokuva pakattaisiin AVC-muotoon multipass koodauksella, jolloin varmasti jokainen käytettävissä oleva bitti (tulee tavoitekoosta tai kaistasta) menee oikeaan paikkaan. Tällöinhän (en)kooderi tutkii koko pätkän kerran tai useampaan kertaan, jotta tietää mitä on tulossa ja missä bittejä tarvitaan ja missä pärjätään vähemmällä. Sen jälkeen valmis datapaketti pistettäisiin tuuttiin. En tiedä käytetäänkö lähetystekniikoissa ollenkaan tällaista koodaustapaa. Kun enemmän mietin, niin tuskin käytetään. Live-ohjelmien kohdalla se ei ole tietenkään edes mahdollista. Väittäisin, että Pay-per-view tyyppisillä kanavilla se voi olla käytössä. Otetaan esimerkiksi alkuperäisen Star Wars trilogian HDTV-inkarnaatiot eri puolilla maailmaa. Mainitaan nyt vain eurooppalainen HDTV, koska sieltä se on tullut AVC koodattuna (muu maailma Mpeg-2). SkyHD on esittänyt trilogian muistaakseni hulppealla n. 20 Mbps bittivirralla (AVC). Tästä huolimatta saksalaisen Premier-kaapelioperaattorin esittämä trilogia n. 7-14 Mbsp bittivirralla näyttää huomattavasti paremmalta. Äkkiseltään eroa ei ehkä huomaa, mutta Premier versiossa puuttuu ajoittainen legoilu ja taustojen eläminen, jota esiintyy SkyHD versioissa, vaikka se lähetettiin huomattavasti väljemmällä bittivirralla. Tietenkään Premier-versiokaan ei ole "täydellinen"...
Käytetään, mutta toki vain hyvin lyhyelle ajanjaksolle. Eli kun nippu enkodereita toimii ryhmässä, niin ne käyvät jokainen tietyn pätkän omaa materiaaliaan läpi ja kertovat multiplexerille paljonko tarvitsisivat kaistaa. Muxi sitten jakaa sitä oman algoritminsa mukaan. Tämän jälkeen encoderit saattavat vielä leipoa materiaalipätkän läpi pariin kertaan ja "kokeilla" miten se pakkautuisi parhaiten. Toki ei reaaliaikaisessa enkoodauksessa on ihan eri mahdollisuudet. Asetetaan esim. tulostiedostolle koko, johon sen pitää mahtua. Sitten käydään leffaa läpi alusta loppuun ja katsotaan missä kohti pärjätään pienemmällä bittivirralla ja missä tarvitaan paljon kapaa.
Mielenkiintoista. Kuinkahan pitkästä bufferista (sekunneissa) puhutaan, jos ja kun enkoodereilla on aikaa tehdä "kokeiluja". Eli kuinka kauan menee, että lähetyspäässä ohjelman toistavalta aparaatilta kuva on siirtynyt tuuttiin.
Ei mulla ole tuosta ihan tarkkaa tietoa. Bufferin on kuitenkin luokkaa sekunti, ehkä max kolme. Silloin kun analogista ja digitalista TV-kuvaa lähetettiin rinnakkain oli digi jäljessä luokkaa 5 sekuntia. Osa tuosta viiveestä johtui nimenomaan stat mux analyysistä ja enkodauksen kestosta (loppu esim. alueellisen sisällön remuxaamisesta B-muxissa).
Multipass-enkoodauksen lisäksi kuvanlaatua parantaa lukuisat suodatukset ja esikäsittelyt mitä videolle enkoodausvaiheessa tehdään. Kohina vaatii paljon bittejä videossa, joten kohinaa kannattaa suodattaa. Seuraavassa linkissä on esitelty kohinan vaimennusta videonpakkauksessa. LookAhead-prosessori käy videoa ennakkoon läpi, minkä perusteella voidaan säätää mm. suodattimia. Esimerkissä vuodelta 2003 näyttäisi käytettävän mm. liikekompensoitua temporaalista suodatusta (jotta peräkkäisten kuvien suodatus ei aiheuttaisi haamukuvia), spatiaalista suodatusta ja impulssihäiriöiden suodatusta. Noise Reduction Preprocessing for MPEG-2 Encoding By J. Patrick Waddell and Neil Brydon (SMPTE Motion Imaging, January 2003) http://www.harmonicinc.com/view_collateral.cfm?ID=1134 Google löysi tälläisen dia-esityksen, jossa sivuilla 9 - 12 on esitelty videokuvan bittinopeuksien kehitystä vuosien kuluessa, kun uusia suodatuksia ja menetelmiä on otettu käyttöön. Kuviot ovat suuntaa-antavia, mutta mielenkiintoisia ensimmäistä juttua ajatellen. www.casbaa.com/upload/File/Media Centre/Convention2008/Oct29_David_Price_Harmonic.pdf Ideana 1080p50-kuva kuulostaa hyvälle, mutta enpä ole nähnyt dekoodereita, jotka tuota tukisi. p50 vaatii reilusti enemmän prosessointia kuin p25. Nordig-normissa (NorDig-Unified Specification v2.0 http://www.nordig.org/specifications.htm) sivulla 45 on taulukko (Table 5.1), jossa on kerrottu Nordig-normin mukaan pakolliset ja vapaaehtoiset resoluutiot sekä kuvataajuudet. Taulukossa on lisähuomautus: "Note 1: Most Nordic public broadcasters intend to broadcast HDTV on 1280x720p/50Hz format and consider using 1920x1080p/50Hz when equipment for such format becomes available." Millaisetkohan suunnitelmat on tulevaisuuden varalla ollut mielessä kun tuo huomautus on kirjoitettu. Onneksi 1080p25 näyttää olevan pakollinen, mutta muut, esim. Amerikan 30Hz ja 60Hz kuvataajuudet, on jätetty valinnaisiksi, eli niitä ei käytännössä voida käyttää.
eiköhän tää enkoodausjuttu ole jo hiukan lapasesta kun otsikko on mitä on. tuosta voisi varmaan jutella oman otsikon alla. tuo terestiaalinen hd-tv on oma teollinen projektinsa. digitan ja kaupallisten innon ymmärrän, jos saadaan kuluttaja pysymään terrestiaalissa, on vaihtoehtoja vähemmän kuin satelliitissa (ja kaapelissa). digita taas saa myytyä "ilmaa" suht pienillä laiteinvestoinneilla.vastaanottolaitteet taas kuluttajat investoivat poliittisille tahoille taas erilliset laiteinvestoiinnit hd-mpeg4/t1 ja sen jälkeen hd-mpeg4/t2 on ilkeää selittää, vaikka kuinka paljon toitotettaisiin että hd-mpeg4/t1 on vain väliaikaista. jos kaupalliset alkavat hd-mpeg4/t1 bokseilla, yle taas saa badwilliä. tosin odottamalla kauan iptv-jakelu saattaa mennä ohi. maxisat tarjoaa jo operaattoririippumatonta jakelua, johon on tulossa hd. tällä hetkellä se vaatii vain 6 megan liittymää, joka on vähemmän kuin ennen laskettiin. vaikka iptv:n markkinaosuus tällä hetkellä on olematon, on se kaapelia joustavampi ja ulottuu pienempiiin taajamiin. toinenkin seikka joka vaikuttaa tulevaisuudessa broadcastingtoimintaan, on ettei kuluttaja jaksa odottaa uusia sarjoja 2 vuotta niiden jenkeissä esityksen jälkeen. tämähän näkyy mm. siinä, että american idolia on alettu näyttää kohtuullisen nopeasti jenkeissä esityksen jälkeen. ruotsissa osa sarjoista tuleekin viikon kaks jenkkiesityksen jälkeen. ennenhän se meni että jenkkisarjat myydään maksukanaville ja vasta sen jälkeen mainosrahoitteiseen/julkisrahoitteiseen teeskusteluvonrrestiaaliin. kielikysymyksiähän tässä aina on, mutta englanninkielisiä sarjoja aika suuri osa jo osaa katsoa tekstittä. tässä ketjussa keskustelu on lipsunut tekniikkapainoitteiseksi, vaikka voi esittää kysymyksen tuleeko terrestiaalihdbroadcastingista ikinä bisnes suomessa, vai meneekö muut tekniikat ohi. jotkun on pähkäilly tarvitaanko hd:tä. no eihän niitä tarvita pienille ruuduille, mutta joku 46" ja yli on jo eri juttu. kysymys on siis siitä, missä määrin talouksien ykkösnäyttö kasvaa. ja tässä taas ei pidä katsoa mitään näyttöjen keskikokoa, vaan trendjä uusien laitteiden ostosta, ja siitäkin pitää arvioida mikä osa on ykkösnäyttöjä.
Luetellaampa euroopan maita jotka tietääkseni siirtyvät tai ovat siirtyneet DVB-T MPEG4 standardiin. Liettua, aloitti lähetykset 2006? Estonia, aloitti lähetykset 03.2008 Unkari, aloitti lähetykset 12.2008. Ranska, aloitti lähetykset jo 03.2008. Norja, aloitti lähetykset 03.2008. Puola, aloitti lähetykset 01.2009. Espanja. alotti lähetykset 01.2009. Bulgaria, aloitti lähetykset 03.2009. Irlanti, aloittaa 09.2009. Tanska, aloitaa 11.2009. Ruotsi, vain M muksissa tällä hetkellä SVT HD ja TV Finland. Italia, näkyy tosin vasta vain Torinossa, Milanossa, Romassa? Tuosta kun katsoo niin vain neljä viimmeistä maata vai periaatteessa vaihtaa vielä lähetystandardiaan DVB-T2 standardiin. Sitten maat jotka ovat vielä ns avoinna HD standardin suhteen. Saksa. Portugali. Belgia. Tekkoslovakia. Luxembourg. Hollanti. Sveitsi. Suomi. Suurin kysymys kuuluukin minkä standardin nuo loput valitsevat.... Eli jääkö pahimmassa tapauksessa tuo DVB-T2 standardi pieneksi Suomen ja Brittein leikkikentäksi?
Tuo lista nyt ei sisällä alkuunkaan kaikkia euroopan maita, joten toki siitä tulee sellainen kuva, suurin osa olisi jo valinnut tuon DVB-T / MPEG-4-kombinaation. Euroopassa on 55 maata, tuossa listassa on 20.
Tänään ministeriö asetti haettavaksi HDTV-verkkotoimiluvan mukseille VHF 1 ja VHF2. http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=191454&name=DLFE-6935.pdf Potentiaalinen hakija on tietysti Digita Oy ja viime vuonna esillä ollut norjalainen Telenor. Kokonaisuutena tilanne ei ole kovin yksinkertainen. Ennakkokierroksessa halukkuus ei ollut innokasta. Pakkaa sekoittaa VHF:n käyttö ja suhtautuminen valinnaisiin tekniikoihin DVB-T ja DVB-T2. MPEG-4 on perusedellytys. Aikataulu on kireä. Hakuaika päättyy 8.5.2009. Ohjemistotoimiluvat pantaisiin hakuun myöhemmin tämän jälkeen. Toisaalta Yle ei tarvitse toimilupaa vaan saa toimia vapaasti Ylelain mukaan. Toiminta voisi alkaa aikaisintaan 1.9.2009. Koetoimiluvat olisivat voimassa vain 31.12.2016 saakka ja kattaisivat tällä tietoa vain 60 % väestöstä. Tässä on ongelma katsojan kannalta, koska telemarkkinalaki edellyttää vapaasti katsottavaa valtakunnallista kanavaa, mikä on sisällytettävä kaapelitarjontaan. Nyt on luvassa vain 60 %:n peitto. Kerrostalon sisäantennilla ei viime kesänä oikein HD-olympialaiset näkyneet. Jos Yle tulee nyt mukaan on paitsi kaapelissa myös kerrostalon yhteisantenniverkossa lähetys näytettävä. Tässä on VHF:n koetinkivi.
No eipä niin kirjoitinkin että tietääkseni.... Lisätään sitten, näitä en toin ole tarkistanut sen paremmin (luntattu netistä vain googlea apuna käyttäen)... Andorra, ei suunitelmaa... Itävalta, ei suunnitelmaa... Kroatia, ei suunnitelmaa... Kreikka, ei suunnitelmaa... Turkki, ei suunnitelmaa... Islanti, ei suunnitelmaa... Romania, DVB-T MPEG4 Venäjä, DVB-T MPEG4 Slovenia, DVB-T MPEG4 Ukraina, DVB-T MPEG4 Myöskin Portugali siirtynee DVB-T MPEG4 standardiin.... Tuosta listasta kuitenkin selviää hyvin millaiset markkinat tulevat olemaan DVB-T MPEG4 vs DVB-T2 laitteistoilla tulevaisuudessa (Kunhan saadaan niitä DVB-T2 vehkeitä edes markkinoille). Joku tietäväinenhän voisi laskea maiden asukasmääristä mikä olisi tilanne jos edes nuo standardiaan valitsemattomat maat siirtyisivät DVB-T2 standardiin (Tosin jo Venäjällä pelkästään on noin 142 miljoonaa asukasta). Eli Venäjä 142 miljoonaa Ranska 65 miljoonaa Italia 60 miljoonaa Epanja 46 miljoonaa Puola 38 miljoonaa Loput noista maista taitanee olla alle 10 miljoonan asukasluvun pikkuvaltioita, tietenkin Saksaa lukuunottamatta jossa siis noin 82 miljoonaa asukasta. Eli Saksa on käsittääkseni ainoa maa joka voi edes ns heiluttaa venettä, siltikin asukaslukuja katsoessa todella heikoilla oltaisiin DVB-T2 standardin kanssa. Tosin Saksan siirtymistä HD lähetyksiin maanpäällisissä verkoissa saadaan varmaan odottaa vuosikymmen, vaikka Saksan siirtymä yleensäkkin DVB-T standardiin oli todella nopea... Myöskin Saksa on antenniverkon "kehitysmaa", enkä tarkoita sitä mitenkään pahalla vaan satelliittivastaanotto on siellä todella vahvassa asemassa. Niin ja huomasin törmasin tuossa että Intia olisi kanssa siirtymässä suoraan DVB-T MPEG4 standardiin (1.1 miljardia asukasta)? Eikä kannata unohtaa Australiaa, jossa on myös käytössä DVB-T MPEG4 standardi! Vaikka Saksa, 82 miljoonaa ja Britit 60 miljoonaa asukasta on se vasta yhtä paljon kuin pelkän Venäjän väestömäärä, Suomessahan siis ei ole päätetty vielä mitään. Eli markkinat jäävät siltikin suht pieniksi ja saadaan pari kälyistä HD digiboxia meillekkin myyntiin (Joiden toimivuus ja laatu kiinostaa taas valmistajia kuin kilo "pa**aa")! Jos joku noiden lukujen valossa vielä väittää että DVB-T2 standardi tulee valtavirraksi katselee se lukuja ruusunpunaisten lasien läpi. Ja unreal, voinet varmaankin lisätä ne loput puuttuvat maat... EDIT. Tästä tulee ihan muistoja mieleen, halpa VHS vastaan teknisesti edistyneempi Betamax, kuinkas silloin kävikään..
Ainakin vielä kun viimeksi asiasta kuulin/luin niin Australia käytti HD-lähetyksissäkin DVB-T MPEG2 koodausta. Parhaassa asemassa ovat tai olisivat toki ne maat jotka pääsisivät siirtymään suoraan analogisista lähetyksistä DVB-T2 lähetyksiin ilman mitään välivaihetta. Minusta tuon DVB-T MPEG4 vaiheen voisi suosilla jättää väliin, halukkaat ostavat HD-materiaalinsa BD-muodossa tai sitten IPTV/kaapeli/satelliittiyhteyksien kautta.
Vertaus ei ole ihan osuva, koska nuo järjestelmät eivät olleet mitenkään yhteensopivia. DVB-T2 on alaspäin yhteensopiva DVB-T:n kanssa. Jo tästä syystä voidaan ennustaa, että pitkällä aikavälillä kaikki DTT boksit tulevat olemaan DVB-T2 bokseja. Parempi vertaus olisi DVD vs Blu-Ray. Sinun argumentoinnillasi voitaisiin sanoa, että Blu-Ray ei tulee jäämään marginaaliselle käytölle, koska laitteet ovat kalliimpia ja joka paikassa maailmassa on jo käytössä DVD standardi.
Hypätään T2-kelkkaan sitten, kun se "pitkä aikaväli" on mennyt. Siihen asti nautiskellaan teräväpiirrosta parhaan panos/laatusuhteen antavalla tekniikalla. Pitää muistaa, että T2-juna ei välttämättä koskaan lähde kunnolla rullaamaan, mutta hypätään kyytiin sitten jos näin tapahtuu. Super-HD tekniikat ja 3D-HD ovat kuitenkin jo nurkan takana.
Totta, tarkistin asian, Australia ei ole siirtynyt MPEG4 pakkaukseen vaan käyttää HD lähetyksissään MPEG2 pakkausta, Uusi Seelanti ja Israel se sijaan on siirtynyt DVB-T MPEG4 standardiin. No videonauhureiden tullessa ei ollut edes tarvetta olla minkään kanssa yhteensopiva (minkä kanssa olisivat edes olleet), vertauksena vain oli että paljon parempi ja kehittyneepi teknikka vain hävisi taiston... Tuosta DVB-T2 boxien yhteensopivuudesta ei voi vielä sanoa juuta eikä jaata kun ei ole markkinoilla, ensimmäiset demopiirit (purkupiirit) saadaan vasta keväällä ulos. Ja onhan DVB-T h264 töllöt (HD virittimellä) ainakin yhteensopivia DVB-T standardin kanssa, niitähän myydään nykyään pilvin pimein..... Juurikin näin minustakin pitäisi tehdä, boxit vaihtuu kuitenkin liki kaikki kymmenen vuoden aikana vaikka tänään jokainen ostettaisiin uudet, siksi on aivan turhaa meidän alkaa miksikään betatestaajiksi. Toisekseen Suomessa on jo nyt myyty HD vastaanottoon (DVB-T h264) soveltuvia tv malleja pilvin pimein, ja lisää tulee (Liki kaikki uudet Sonyn, LG:een, Samsungin ja Philipsin mallit kykenee h264 purkuun jos olette vähänkin seuranneet markkinoita). Parempi että Britit itse testaa DVB-T2 laitteistot ja katsotaan sitten saako koko standardi edes jalansijaa euroopassa, saatikka tuleeko DVB-T2 boxeja kourallista enempää koskaan edes markkinoille. Pahin skenaario on että DVB-T2 standardi tulisi vain Suomen ja Brittien käyttöön, mikä todennäköisesti tarkoittaisi myös sitä että televisioita ei tehtäisi varmastikkaan sisäänrakennetuilla DVB-T2 virittimillä lainkaan....
Minulla ei ole tietoja eri maiden suunnitelmista, eikä myöskään juuri kiinnostusta selvittää. En usko, että Google on niin luotettava lähde, että sen perusteella voitaisiin oikeasti kovin tarkkaan sanoa, mihin kukin maa lopulta siirtyy. DVB-T MPEG-4-aloitus tai etenkään sen suunnitteleminenhan ei kuitenkaan merkitse hirveästi mitään boksimarkkinoiden kannalta, ellei ole tiedossa, että a) on päätetty, että aloitetaan nimenomaan varsinaiset lähetykset tuohon perustuen eli ei mitään koelähetyksiä ja b) että ko. maat eivät joko ole ottamassa T2:sta ollenkaan käyttöön tai ottavat sen aikaisintaan vaikkapa 2015-2020. Jos puhutaan koelähetyksistä, niin Suomi voidaan hyvin lisätä jo "DVB-T MPEG-4"-listaan, kyllähän noita on koemielessä jo lähetetty. Käytännössä siis ainoastaan poliittisesti sitova päätös siitä, että käytetään DVB-T:tä, eikä mennä lähitulevaisuudessa T2:n on sellainen, joka selkeästi eroaa esimerkiksi Suomen tilanteesta ja jonka merkitystä Suomen ratkaisuun kannattaa syvemmin pohtia. En tiedä, kuinka monessa noista mainituista maista on sellainen olemassa. EDIT: niin ja unohdin vielä sanoa, että asukaslukuihin vertaaminen ei välttämättä ole täysin luotettava mittari, koska T-verkosta TV-lähetyksiä vastaanottaa (jos ylipäänsä vastaanottaa mistään) hyvin vaihteleva osuus kansasta eri maissa. En silti tietenkään sano, etteikö olisi mahdollista, että T2 olisi ns. tyhjä arpa ja kaikki maat matkaavat joukolla DVB-T:hen. Tietenkin niin voi käydä, mutta käsittääkseni myöskään Suomi ei ole vielä mitään sellaista sitovaa ja lopullista suunnitelmaa tehnyt, etteikö T-lähettäminenkin olisi mahdollista, mikäli koko muu maailma (hieman liioitellen) siihen päätyy. Juuri nyt T-pohjaisen lähettämisen aloittamisesta ei vain minusta kannata sitovaa päätöstä tehdä.
No itse googlehan ei tietoa tarjoa, mutta tarkat rajatut haut ohjaa oikeille sivustoille. Ulkomaalaisten lehtien sivustoilta ja wikipediasta löytyy kohtuu hyvin tietoa eri maiden DVB standardeista, tosin wikipedia ei ole mikään 100% luotettava lähde (Mutta harvoin siellä pahasti virheellistä tietoa on).
Esimerkiksi Suomen "todellista tilannetta" ei juuri millään webbihauilla tällä hetkellä saa selville. Web-haulla löytyy erilaisia visioita ja alustavia suunnitelmia ja Wikipedian artikkeli kertoo, että alustavien suunnitelmien mukaan oltaisiin menossa T2:lla, mutta mahdollista on löytää myös suunnitelmia, joissa puhutaan T-lähetyksillä aloittamisen mahdollisuudesta tai ainakin DVB-T koelähetyksistä. En siis lähinnä ajanut takaa sitä, että verkossa kerrotaan puutaheinää, vaan sitä, että on erittäin vaikeaa saada oikeaa ja ajantasaista kuvaa kunkin maan tilanteesta verkkohakujen perusteella. Kuvittelisin, että itse asiassa monessakin maassa tilanne on hieman samanlainen kuin Suomessa: mitään lopullista päätöstä aiheesta ei välttämättä ole olemassa tai ainakaan julkisuudessa ja varmaankin vuosi 2009 ja T2:n kehitys tämän vuoden aikana saattaa muuttaa tilannetta ja suunnitelmia paljonkin suuntaan tai toiseen.