Speksissä on lähdetty siitä, että DVB-T2 boksilla voi katsoa DVB-T lähetyksiä. Ei Eglannissakaan olla niin hulluja, että laitettaisiin ihmiset käyttämään kahta boksia rinnakkain. Ensimmäiset demopiirit (demodulaattorit) on jo yli puoli vuotta vanhoja. Niitä oli mm. esillä syyskuussa 2008 IBC:ssä, jossa oli ihan live DVB-T2 (+H.264 HD) lähetys.
Totta, tuon tiedon etsimisen huomasin itsekkin todella vaikeaksi jobiksi. Suomessa muutenkin on netissä luettavissa vasta muutama artikkeli koskien Suomen HDTV linjausta, hakukoneet (google yahoo, msn ym) eivät varmaan ole kerenneet edes kaikkea vielä indeksoimaan. Ainoa varma on että Liettua, Estonia, Unkari, Ranska, Norja, Puola, Espanja. Bulgaria, Irlanti, ja Italia tulee käyttämään HD lähetyksiä DVB-T MPEG4 pohjaisena, ne kun ovat viralliset lähetykset jo aloittaneet. Tanska, aloitaa lähetykset vasta 11.2009 ja Ruotsissakin näkyy vain pari kanavaa, niistä en olisi ihan satavarma (Vaikkakin luulisi että standardit on lyöty lukkoon jos lähetyksetkin aloitetaan tai on aloitettu). Niin ja tuli myös mieleen että jos tulevat DVB-T2 digiboxit käyttää h264 pakkausta ja ovat vielä DVB-T yhteensopivia (Luulisi että niillä näkyvät nykyisetkin lähetykset), niin ei kait olisi mitään teknistä estettä etteivätkö olisi myös DVB-T MPEG4 yhteensopivia (Tuolloin DVB-T MPEG4 - DVB-T2 siirtymäkaudesta tulisi ns pehmeä)?
Tottakai ne ovat yhteensopivia. Pehmeä siirtymä HD:hen tulee joka tapauksessa uskoakseni olemaan, en usko, että kenelläkään riittää uskoa lyödä nyt ilmoille ehdotonta takarajaa, kun HD-aikakauteen siirtyminen kuitenkin on mahdollista toteuttaa laitteiden luonnollisen uusimisen kautta ja SD-lähetyksiä voi käytännössä jatkaa jokseenkin pitkään. HD-laitteet, olivat ne sitten T- tai T2-pohjaisia tulevat tietenkin näyttämään myös nykyiset SD-lähetykset. Kysymys on ainoastaan siitä, että jos mennään nyt T-pohjaisen HD:n (tai vaikka vain MPEG-4 SD:n) kautta, niin siirtymiä tulee kaksi ja on paljon mahdollista, että toinen siirtymä ei ole "pehmeä" vaan käytännön pakottama. Jos T2 yleistyy nopeasti ja T-pohjainen HD jää lyhytaikaiseksi, niin on paljon mahdollista, että jo hankitut virittimet jäävät jossain vaiheessa joko puhtaasti SD-vastaanottimiksi tai korkeintaan muutaman HD-kanavan vastaanottimiksi. En haluaisi nähdä sitä tapahtuvan, että kansalle myydään näitä "tulevaisuuden HD-laitteita" kassat kilisten (toisen kerran itse asiassa, johan littutelevisiot kertaalleen myytiin kansalle "tulevaisuuden HD-laitteina") ja pian selviää, että laitteilla näkeekin lähetyksiä vain muutamia vuosia, koska kehittyneempi standardi ajoi ohi niin teknisesti kuin laitekannassakin, eikä edes sitä yhtä tai kahta T-pohjaista HD-muksia haluttaisi pitää tilaa viemässä. Oma näkökantani on tässä siis puhtaan populistinen, vaikka tekninen ihminen olenkin. En vain kykene uskomaan, että tämä kansa käsittelisi mukisematta menneen digisiirtymän jälkeen heille myydyt "HD-televisiot" (useimmat ihmiset eivät vieläkään tiedä, että sillä heidän televisiollaan ei mitään HD:ta ilman boksia näe) ja vielä sen jälkeen kaksi erilaista laitekantaa HD-lähetysten katsomiseen. Yksi siirtymä voi vielä mennä suhteellisen mukisematta, kunhan se tapahtuu niin, että laitteet kauppojen hyllyillä vain pikkuhiljaa korvautuvat uusiin, kotien laitteet päivittyvät HD:ksi luonnollisen poistuman kautta ja tarjontaa lisätään pikkuhiljaa ja aivan viimeiseksi aletaan muuttaa nykyistä SD-tarjontaa HD:hen.
Ajankohtaisin tieto löytynee tuosta maanpäällisten HDTV koelähetysten verkkotoimiluvan hakemuksesta: "Verkkotoimiluvan haltija voi valita, käyttääkö se televisiolähetyksissä nykyistä DVB-T tekniikkaa vai uudempaa DVB-T2-tekniikkaa. Toimilupaviranomaisen tavoitteena on, että maanpäällisissä teräväpiirtolähetyksissä käytetään viimeistään vuodesta 2017 DVB-T2 jakelutekniikkaa." Tarvittaessa hakijan on annetta myös selvitys DVB-T2:n siirtymisestä: "Jos hakija suunnittelee aloittavansa toiminnan käyttäen DVB-T jakelutekniikkaa, hakemuksessa on selvitettävä missä aikataulussa ja kuinka hakija siirtyy käyttämään DVB-T2 jakelutekniikkaa." Tekniikan kehittyminen otetaan myös hakemuksessa huomioon: "Valtioneuvosto varaa mahdollisuuden myöntää vain yhden toimiluvan, jos se on teräväpiirtolähetysten jakelutekniikkaan liittyvän teknologiamurroksen takia tarkoituksenmukaista."
Näyttää varsin todennäköiseltä, että antenniverkon HDTV-siirtymiä tulee joka tapauksessa seuraavan parin vuosikymmenen aikana kaksi. Ensimmäinen aalto on AVC4.0-profiilin laitteet, joko T1- tai T2- tekniikalla ryyditettynä. Toinen aalto on AVC4.2+-profiilin laitteet, jotka tukevat progressiivista full hd:ta ja mahdollisesti jopa super-hd tarkkuuksia (4000x2000 pikseliä, AVC5.0-5.1-profiilit). Kysymys kuuluu, kannattaako maksaa premium-hinta huonosti toimivista ensimmäisen sukupolven T2-laitteista, jotka joka tapauksessa menevät vaihtoon 10 vuoden päästä?
Jos maanpäällisen verkon jakelussa joskus päästään sellaiseen tehokkuuteen, että noiden uudempien standardien jakelu on ylipäätänsä järkevää, niin siinä tapauksessa T1:llä aloittaminen voisi tarkoittaa kolmea laitesukupolvea ja laitteiden päivityskierrosta. T2-laitteita tulee joka tapauksessa ilman tukea noille standardeille, sen takaa jo se, että Britannia aloittaa lähetykset AVC4.0:lla, eikä edes suunnittele mitään 4.2+:n liittyen. Mikäli halutaan pitää laitteiden vaihto "vain" kahdessa eli T1 HD-laitteista suoraan T2 AVC 4.2+-laitteisiin ilman, että Suomessa ikinä myydään T2-laitteita AVC4.0-profiililla, se tarkoittaa sitä, että Suomen on jämähdettävä T1:n niin pitkäksi aikaa, että noita uudemman profiilin T2-laitteita tulee markkinoille ja saataville. Kellään ei tässä vaiheessa aavistustakaan, milloin tämä tapahtuu tai tapahtuuko ylipäätään vai todetaanko, ettei ilmateitse ole järkevää välittää tuon parempaa kuvaa. Ja miksi premium-hinta olisi jotenkin eri T1-laitteista, jotka menevät vaihtoon mahdollisesti jo viiden vuoden päästä? HD-laitteet tulevat joka tapauksessa markkinoille tullessaan olemaan kalliita. Uutuuden nojalla niistä voi joka tapauksessa niistää ylihintaa. Bugisuudessa T1 ja T2-laitteiden välillä tuskin tulee olemaan kovin merkittävää eroa. HD-tuki itsessään on laitteiden puolesta paljon isompi mullistus kuin T2, joskaan sekään ei ole hirveän ongelmallinen asia, kun SD MPEG-2-laitteita on jo vuosia tehty.
Puhuttaessa HD-lähetyksistä MPEG-4 tarkoittaa samaa asiaa kuin H.264. Tarkemmin määriteltynä pitäisi puhua MPEG-4 AVC:stä tai MPEG-4 part 10:stä. H.264/AVC on ITU-T VCEG:n (Video Coding Experts Group) ja ISO/IEC MPEG:n (Moving Picture Experts Group) yhdessä kehittämä standardi. ITU tuntee standardin nimellä H.264 ja ISO/IEC standardin nimellä MPEG4 part 10 tai Advanced Video Coding (AVC). MPEG-4 on kokoelma multimediaan liittyviä määrityksiä. Esimerkiksi Xvid ja DivX ovat MPEG-4 part 2:n ASP-profiilin (Advanced Simple Profile) toteutuksia. Joten pelkkä termi MPEG-4-pakkaus ei ole kovinkaan tarkka, mutta HDTV:stä puhuttaessa tiedetään mitä sillä tarkoitetaan.
Tuskin kannattaa ihan vuosikymmenien mittaisella aikajänteellä suunnitella mitään nykymaailmassa. Tekniikoita tulee sitä tahtia... Jos H.264 level 4.0 ei ole riittävä, niin oletko sitä mieltä, että kaapeli- ja satelliittipuolella pitäisi laittaa nykyiset HD-lähetykset jäihin ja odotella uusia bokseja? Vai oletko sitä mieltä, että nyt ei kannata ostaa 600€ Cable Ready HD PVR:ää, koska se menee kohta uusiksi HD-lähetysten tarkkuuden noustessa?
Kuten on moneen kertaan todettu, T1/AVC4.0 mukaisia laitteita on ollut markkinoilla jo useita vuosia. Esim. monissa Sonyn ja Samsungin taulutelkkareissa on sisäänrakennettuna tämän speksin täyttävä viritin. Canal digitalin combo-HD-boksit ovat T1/AVC4.0 yhteensopivia. Ylihinnasta ei voi puhua tämän tekniikan kohdalla, kyseessä on massamarkkinatuote. Toisin tulee olemaan T2/AVC4.0 boksien kanssa, ainakin alkuun maksetaan premium-hintoja ja toimitaan vastentahtoisina betatestaajina. Siihen kun vielä löydään päälle Antenna HD-Ready-tyyppiset vaatimukset, niin ollaan jo hyvin eksoottisen/harvinaisen tekniikan parissa.
SD-laitteiden nykymarkkina on massamarkkina. Terrestriaali-HD-markkina on laitepuolella vielä jokseenkin olematon. Terrestriaalipuolen HD-tuki on televisioissa täysin markkinoimatta, koska lähetyksiä ei ole. Terrestriaali-HD-virittimeen vedoten ei ole lisähintaa laitteista voinut juurikaan nyhtää. Jos lähetykset alkavat sellaisessa mittakaavassa, että laitteita aletaan myydä aidon massamarkkinan tavoin, HD-tuella varustettu tuplaviritin-PVR maksanee kuuden sadan euron pintaan (esimerkki kaapelipuolelta). Samoilla ominaisuuksilla varustettu SD-PVR maksaa noin 200 euroa. Ero on mielestäni suurinpiirtein sellainen, kuin massamarkkinatuotteen ja premium-tuotteen välillä yleensä on. Hyväksyn toki arvion, että T2-laitteet ovat tullessaan vielä kalliimpia ja ennustaa saa toki, että ne ovat bugisia. Mitään faktaahan tuosta ei ole olemassa, itse veikkaan, etteivät tuossa suhteessa juuri tule eroamaan T-laitteista.
Viimeistään toukokuussa tiedetään ilmestyykö Digitalle kilpailijoita rakentamaan hd-antenniverkkoa. Verkkotoimiluvan muita hakijoita voivat olla ehkä Telemast, Telenor ja Telia-Sonera. Vaikeampi kysymys on löytyykö halukkuutta itse lähetyksiin. Kesällä tulevat hakuun hd-ohjelmistotoimiluvat. Mainosrahoitteisilla kanavilla taloustaantuma saattaa vähentää halukkuutta hd-lähetyksiin. Yle on ilmoittanut odottavansa DVB-T2 tekniikkaa. Tuskin vielä syyskuussa, mutta ehkä ensi vuoden puolella Suomessa on muksissa VHF1 yksi vapaasti katsottava antenniverkon mainosrahoitteinen kaupallinen hd-kanava ja yksi maksu-hd-kanava. Ruotsissa ja Ranskassa on antenniverkossa aitoa hd-ohjelmaa 20-30 % ajastaan aluksi lähettäviä HD/SD DVB-T MPEG-4 kanavia. Näitä ovat svt HD, TF1 HD, Fr2 HD, M6 HD , arte HD ja canal+ HD, joka on ainoa maksullinen. Suomessa hd-katselun leviäminen kerrostaloissa riippuu siitä, kuinka tulkitaan kaapeliyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden velvollisuus lähettää myös nämä VHF III-alueen antenni-hd-ohjelmat verkossaan. Lain mukaan Ylen ohjelmat tulee välittää ilman muuta. Vain vapaasti katsottavat valtakunnallisiin ohjelmistotoimilupiin perustuvat ohjelmat on myös kaapelissa ja yhteisantenniverkoissa lähetettävä. Antenniverkon maksu-hdtv-lähetykset näkyvät kaapelissa vain erillisten sopimusten perusteella. Asunto-osakeyhtiöissä yhtiökokouksen yksinkertainen enemmistö ratkaisee maksu-tv-katselumahdollisuuden. Antenniverkon perus-hd-boksin hinta on Malmin rautatieaseman viereisessä myymälässä 199 euroa. Tässä myös VHF III-alueen sisältävässä MPEG-4 HD-boksissa on Pairing ID-numero. Tämän vuoksi se varmaan läpäisee Digitan aikoman Antenna Ready HD-sertifioinnin. Hinta on sama kuin Welhon Cable Ready HD-merkityllä Pairing ID-numerolla varustetulla hd-kaapeliboksilla Arion xxxx HD.
Höpöä. Betamaxille meni niin vähän videokuvaa että jo elokuvan kesken piti kasettia vaihtaa. Kyseessä ei siis todellakaan ollut parempi tuote vaikka kuvanlaatu toki oli ihan omaa luokkaansa. Heti kättelyssä saatavilla olleet 120min VHS kasetit veivät ja betanauhat vikisivät.
Kyllä minusta Venäjä Ranska Italia Epanja Puola ja Portugal on jo nyt aikamoinen massamarkkina, vielä kun lisänä on pienemmät Liettua, Estonia, Slovenia Tsekit ja Unkari. Maat joissa tulee olemaan "puhtaita" MPEG4 (h264/AVC) lahetyksiä on Ranska, Portugali, Puola, Liettua, Estonia ja Slovenia. Terrestriaali HD (DVB-T h264/AVC) televisiot tulevat vain halpenemaan nykyään juurikin noiden suurien markkinoiden takia. Nyt esim pixmaniassa (Joka on Ranskalaine putiikki ja makkinat on takuulla HD viritinmalleille) maksaa HD virittimellä Sony-KDL-40W4000 899€, vastaava malli ilman HD virtintä Sony KDL-40V4000 889€. Kysymys kuuluu, paljonko maksaa nykytekniikalla valmistettu television sisäänrakennettu HD viritin! Niin ja esim Technisatin DIGIT MF4-T HD digiboxin ovh on alle satasen. Sitten spekulointia lähetys ja vastaanottotekniikasta, käsittääkseni nykyisillä virittimillä pystytään vastaanottamaan h264/AVC standardin mukaista dataa, ainakin USB virittimet siihen kykenee (purkupiirit on sitten eri juttu). Entä lähetyspää, miten oli tuon Suomen HD kokeilun laita, vaatiko se muutoksia itse lähettimiin (Jos ei niin tulisi edulliseksikin vielä)? Ja jos en väärin ole ymmärtänyt, DVB-T2 vatii sekä täysin uudet vastaanottimet, lähettimistä en osaa sanoa (Jos vaatii = kallista). Vielä kun otetaan nykyinen kansainvälinen taloustilanne huomioon niin uskon että pienet markkinat ei ainakaan suuria valmistajia kiinnosta, ei todellakaan hyvältä näytä...... EDIT Niin muistui mieleen että HD Ready televisioihin saa nykyään h264/AVC purkukorttiakin, siis niihin joissa on moduulipaikka.
Verkkokaupasta saa 19,90 eurolla tietokoneeseen usb-tikun, jolla pystyy vastaanottamaan T1 HD-kuvaa. Ranskassa Philipsin tuplaviritin T1-HD-boksi 160GB kovalevyllä maksaa 349 e. Saman valmistajan perus-HD-boksi 149e. T2-järjestelmän vastaavissa tuotteissa hinnat saa kertoa ainakin kahdella, USB-tikun osalta tämä kerroin ei riitä. http://www.pixmania.com/fr/fr/2411958/art/philps/recepteur-tnt-hdt8010.html T1-HD ei vaadi lähetyspäähän oikeastaan mitään muutoksia. Kuvan pakkaajat eli enkooderit pitää tietysti olla AVC-tyyppiä. T2-järjestelmässä lähetyspää menee lähes kokonaan uusiksi.
täältä voi katsoa mpeg4 digiboxien hintoja: http://www.digi-shop.ee/PublishedService?file=page&pageID=3&action=view&groupID=320 TS DIGIT MF4-T ei varmaan ole HD dvb-t boxi!
Ainakan sillä pystyy Eestissä katsomaan heidän lähetyksiään ( DigiTV.EE:n mukaan ).. No persketti, Humaxia, Triaxia ja toppyä näköjään saa jo h264/AVC purulla.... Löysin vähän tietoa maista jotka kokeilevat Brittien lisäksi myös DVB-T2 lähetystekniikkaa. Italia, RAI kanavaa testataan Torinon seudulla.. Tsekkoslovakia siirtyy suoraan DVB-T2 lähetyksiin 2013. EDIT. Niin unohtui mainita yksi HD (DVB-T h264/AVC) vastaanottoon kykenevä boxi jota löytyy jo monestakin Suomalaisesta taloudesta, nimittäin saunavision digiboxi (Ranskalainen Sagem TNT HD)!
No jos et tiedä mitä tarkoitin (Luulen että 99,99% Suomen kansalaisista tietää), niin takoitin Czechoslovakiaa tai Tekin tasavaltaltaa.... Tsekkoslovakia tai Tekkoslovakia on ihan yleisesti Suomessa käytössä oleva nimi Tekin tasavaltallalle (Česká republika), voit tarkistaa vaikka googlella...
No on, siis Tšekki ja Slovakia... Siltikin vielä puhutaan ja kirjoitetaan Tšekkoslovakiasta.. Jopa wikipediassa on samalla lailla virheellisesti "maa" nimeltä Tšekkoslovakia EDIT Tosin wikipediassa kerrotaan että maa hajosi Tšekiksi ja Slovakiaksi... Nii ja jos tarkkoja ollaan niin Slovakit ei ole tehneet päätöstään standardin suhteen (Vain Tšekit).... Menee kyllä jo vähän pahasti OFF TOPIC...