Spoiler Ehkä Manhatan ei mielestään edes valehdellut, tai edes käyttänyt kiertoilmaisua. "Miehen" maailmankuva oli kuitenkin erillainen, kun näkee neutronit ja käsitys ajasta ja aineesta on kvanttifysiikkaa parhaimmillaan, ollaan hieman eri sfääreissä. Elämästä ja ihmiskunnasta erkaneminen olikin jo aika reippaassa vauhdissa. Kuten sarjakuvassa hän vastasi "Mikään ei ikinä lopu" kun Veidt kysyi tekikö lopussa oikein. Muistaakseni elokuvan haastattelussahan Manhattan kommentoi kuolleista, että rakenteellisesti ei siinä ei ole muutosta eläviin. Joten palasiksi räjäyttämälläkään toinen ei katoa, koska atomit on yhä tallella.
Huikea! Tässähän on enemmän munaa kuin Batmanissä! En ole sarjakuvia lukenut, mutta elokuvaa katsellessa voi kuvitella, miltä itse sarjakuvan maisemat näyttävät. Tekijät ovat saaneet elokuvan näyttämään sarjakuvalta, vaikka se suhteellisen realistisesti onkin kuvattu. Elokuvan luoma kuva on raaka verrattuna moneen muuhun sarjakuvaelokuvaan, mikä loi hyvin tunnelmaa. Tätä ei tosiaan ole suunnattu perheen pienimmille katsojille. Oikein mukavasti vierähti kolmetuntinen tämän parissa. Kenelle suositelle? Tätä voi suositella kaikille aikuisille hyvien elokuvien ystäville. ps. Kajaanin bioRexissa kuva oli jälleen täydellinen digitaalisena...
Tässäkö se kaikkien aikojen arvostetuin sarjakuva nyt oli? Eipä tuo ainakaan elokuvana mikään häikäisevä ollut. Taitaa olla niin, että tämä seurasi vähän liikaakin sarjakuvaa, sillä sen verran erikoinen rytmitys tuossa oli. Välillä pääjuoni unohdettiin suunnilleen tunniksi paikalleen. Kerronta oli hyvin hidastempoista, ehkä liiankin, kun tämä ei tempaissut mukaan missään vaiheessa. Paljon puhuttu syvällisyys oli suunnilleen Batmanin tasoa. Batmanissa sentään oli tunnetta, Watchmen jätti kylmäksi. Ei tämä missään nimessä huono elokuva ollut, mutta raskas pettymys. 3/5
Ei todellakaan, tämä oli pikemminkin Suomenlinnan kesäteatterin versiointi Watchmenista. Juoni oli muokattu ja juuri kaikenlaiseen turhaan oli keskitytty. Suosittelen hyvin lämpimästi ja vahvasti lukemaan lähdemateriaalin, joka on kirjallisuuden merkkitöitä. Leffaa ei voi edes samassa kategoriassa vitsinä edes pitää.
Elokuvana kuitenkin aikalailla niin hyvä kuin voi ajatella. Ehkä tappeluita olisi hiukan voinut lyhentää kuin myös sitä seksikohtausta. Minisarjana olisi toiminut paljon paremmin, paljon syventävää jäi nyt pois, mm. koko "merirosvosarjakuva-alajuoni", lähes kaikki "New-Statesman" lehteä koskeva aineisto, jne jne.
Tätähän jossain arvostelussa tosiaan kehuttiin kaikkien aikojen parhaimmaksi sarjakuva-leffaksi, saas nähdä miten käy kun pääsee tsekkailemaan.
Toisella foorumilla tiivistettiin mielestäni hyvin; "My Chemical Romance, like Snyder with the movie, spent so long trying to play the (Bob Dylan song) right that they missed the entire point of it". Eli kyllä tästä olisi voinut saada ihan täysin erilaisen, mutta huomattavasti sarjakuvan ideaa lähemmän elokuvan eri ohjaajan ja käsikirjoittajan kanssa. Voi sitä juhlaa jos Gilliam tai Greengrass olisivat saaneet omat versionsa tehtyä.
Näin se minustakin on. Kuvakulmat, repliikit sekä kohtausten järjestys ja rakentelut olivat melkein koko ajan identtiset sarjakuvaan nähden. Elokuva tulisi tehdä elokuvallisen kerrontamuodon ehdoilla ja sen nimenomaisia vahvuuksia hyödyntäen - vaikka lopputulos sitten olisikin vähän erilainen kuin lähdemateriaali. Kökkö CGI ei minua yleensä häiritse, eikä häirinnyt tässäkään, Manhattan näytti hienolta koko ajan. Mutta se, mikä häiritsi, oli kökkö maskeeraus. Nixonilla ja Silk Spectre Seniorilla oli niin paljon pakkelia naamassa että oli kuin olisi Myrskylintuja katsellut. Vain suu ja silmät liikkuvat, loput naamasta puuta. Olisin mieluummin nähnyt Spectrelle 2 eri-ikäistä näyttelijää ja Nixoniksi vaikka sama kaveri kuin Frost/Nixonissa. Onko sillä nyt niin väliä jos ei olekaan ihan esikuvansa kaksoisveli.
Häiritsi aika paljon alun tökkivä epäkronologinen kerronta. Vaikutti vähän sekavalta. Muutenkin koko leffan ajan dialogissa oli sellaista sincitymäistä mukacooleutta, joka varmaan sopii sarjakuvasankarileffaan, mutta on mun mielestä jo aika nähtyä. Hyviä puolia oli juoni (tai ehkä pikemmin se loppu) ja henkilöhahmot, jotka oli riittävän erilaisia. Muutamia komeita kohtauksia, mutta tietty päämäärättömyys tuntui leffaa vaivaavan. Ehkä se johtui tuosta sekavasta kerronnasta. Tunnetta oli leffaan yritetty mukaan saada mutta eipä kyllä säväyttänyt ollenkaan, ja jotenkin ajatus jäi nihkeäksi. Joitakin kohtauksia olis voitu suoraan jättää leikkaamon lattialle ja panostaa enemmän siihen tarinan kulkuun ja sanomaan. Naispääosanäyttelijästä en oikein pitänyt, liian kulmikas naama Kokonaisuutena annan kuitenkin leffa-arvosanan 3.5/5 ja supersankarileffaksi 4/5.
Jos Greengrass olisi tehnyt leffan se olisi ollut täynnä huojuvaa kameraa ja helvetin ärsyttäviä taisteluita mistä ei saa mitään selvää. Ei kiitos.
Verrattuna taas Snyderiin jolloin elokuva on tulvillaan helvetin ärsyttäviä hidastuksia ja typerää ultra-väkivaltaa?
Snyder saa melkein näyttelijätkin näyttämään CGI:ltä, koska tykkää rakentaa kuvan eri kerroksista tietokoneella. Kuva on niiiiiiiin käsitelty, että luonnollisuus on kaukana. Siitä en tykkää Snyderissa. Toimintakohtauksia osaa kuvittaa ja hidastella juuri sopivasti.
Tämähän oli upea elokuva. Juu, rytmitys ei ollut normaalin leffan rytmitystä. Eipä haitannut, diggasin tosi paljon pelkästään hahmojen esittelyistä. Oikeastaan juonihan liikkui vain viimeisessä 20 minuutissa, mutta sekään ei haitannut. Muutama taistelu snadisti liian pitkä, mutta senverran tyylikkäästi tehtyä, että kyllä ne katsoi ilomielin. Leffaa jäi miettimään ja pohdiskelemaan sen loppumisen jälkeen. Vaikka Dark Knight on rakenteeltaan parempi niin Watchmen on vain ja yksinkertaisesti eritasolla. Sarjakuvaa en ole lueskellut joten kaikki oli minulle uutta. Ainoastaan lopussa tapahtui selvä ongelma kun Ozymandias tosiaan oli liian nilkki hahmo tuollaiseen lopetukseen ja koko homman logiikka tuntui menevän vähän ohitse. Mutta joo, 4,5/5 Toisinkuin Dark Knightin niin tämän voisi jopa katsella uusiksi. Vaikka sitten kun DC ilmestyy.
Tässä leffassa ei ollut mitään hyvää. -100/5. Ensinnäkin leffa oli järkyttävän pitkä. Pitkin poikin leffaa on jotain pitkiä kohtauksia joissa soi milloin mikäkin musiikki. Takautumia oli aivan älyttömästi ja ne olivat pitkiä. Kaiken huipuksi samoja takautumia näytetään monta kertaa...WTF? Ihan kun katsoja olisi niin dorka ettei hän kerrasta tajua asioita. Tuntuu siltä että tähän yritettiin saada tungettua sekä toimintaleffa, romantiikka että draama samaan kuvaan. Sen verran paljon oli tungettu älyttömän pitkiä puheosuuksia sinne tänne. Ne olisi ymmärtänyt jos ne olisivat jotenkin oleellisesti vaikuttaneet leffaan tai tuoheen jotain "ahaa" fiiliksiä katsojille. Nyt ne toimivat vain turhana filmimateriaalina. Leffan "juoni" oli no ehkä siitä ei pidä edes puhua. Halvassa dvd-leffassakin on yleensä parempi juoni. Tapanpa tässä 15 miljoonaa jotta ei tule ydinsotaa ja Tohtori Manhattan ei ensin tajua tätä mutta hahaa hän tajusikin juonen. Hän näkeekin tulevaisuuteen mutta ei näe sitä että häntä kusetetaan jne. Ikävintä tässä kolmituntisessa tuskassa oli se että se oli älytön sillisalaatti. Leffa täynnä täysin turhia kohtauksia. Varmasti niillä yritettiin jotenkin avata henkilöhahmoja mutta yritys oli niin pannukakku kuin vain voi olla. Käytännössä niillä ei ollut mitään merkitystä koko muun leffan tapahtumien kannalta. Sen sijaan että kaikkien henkilöiden koko elämä kerrotaan niin hyvin nopea tiivistys olisi ajanut saman asian. Jos leffa olisi ollut 1,5h pituinen niin se olisi ollut ihan katsottava eikä mitään olisi menetetty. Kaiken kruunasi lopetus kun kaikki oli jo selvää niin leffa vaan jatkuu ja jatkuu ja jatkuu. Argh! :OI
Vieläkö suomennettua kirjaa - jonka nimi ei nyt tule mieleen - saa jostain? Jos ei, niin onko tulossa uusintapainosta? Kuka oli kustantaja?
Nimi on Vartijat ja kustantaja Egmont. Täältä taitaa vielä saada. EDIT: Ja kirja löpinöistä voi jatkaa täällä.
Tämä tuli nähtyä jo alkukuusta. Taisi säväyttää sen verran ettei oikein tiedä mitä tästä tarkalleen sanoisi. Epäilemättä vuoden elokuvatapaus ja meni suoraan henkilökohtaiseen all-time toplistaani, tästä jos parannetaan loppuvuonna niin pitää olla jo todella huikea leffa. Watchmenissa vaan yksinkertaisesti toimii jotakuinkin kaikki. Monipuolinen leffa jonka pituus on pelkästään hyve, täynnä aivan mahtavia henkilöhahmoja, sivutaan mielenkiintoisesti historiaa avaten vaihtoehtoisia näkymiä, scorena toimiva musiikki on fantastinen (eräs unohtumattomimmista alkukohtauksista!), juoni kulkee tasapainoisesti alusta loppuun, yllätyksiäkin sopivasti ja lopussa leffa vielä palkitsee katsojan todella maukkaasti...Jotenkin käsittämätön tapaus kun miettii mistä leffa kertoo. Zack Snyderin täytyy olla jonkunlainen nero että tässä onnistui (ok lähdemateriaalikin on erikoisen sisältörikas mutta siksikin), 300-leffaakaan väheksymättä ja kovasti arvostaen. Tällaista toimintaa, draamaa painottaen minä haluan nähdä! Hyvin kypsästi tehtyä kamaa. Pikkuheikkoudetkin menivät melkeinpä sarjakuvamaisuuden ja huumorin piikkiin. Yhtä hieno tunne leffasta pois kävellessä taisi olla viimeksi 10 vuotta sitten Matrixin jälkeen. Pitempää dvd-julkaisua odotellessa...5/5 tähteä.