Kyllä, mutta alku voi olla tylsä tai huono monella tavalla. Joissain elokuvissa on nähtävissä potentiaalia ja lupauksia paremmasta, toisissa taas ei mitään. Olen katsonut aktiivisesti elokuvia pian 25 vuotta. Tuona aikana makuni on muuttunut melkoisesti, mutta ennen kaikkea olen nähnyt monta elokuvaa. En väitä olevani erehtymätön, mutta uskon pystyväni tunnistamaan hyvin suurella tarkkuudella elokuvan, joka ei tarjoa minulle mitään jo melko aikaisessa vaiheessa. En muista yhtään tapausta, jossa väkisin loppuun katsominen olisi muuttanut mielipidettäni. Ja huomioikaa nyt se, että arvioni ovat avoimesti täysin subjektiivisia - en ota mitään kantaa siihen mitä elokuva tarjoaa jollekin toiselle. Tiedän, että 2001 on arvostettu teos, mutta en häpeä tunnustaa etten ole kolmesta yrityksestä huolimatta koskaan nähnyt sitä loppuun asti (kaksi kertaa loppui sisu ja kerran vain nukahdin sohvalle) - ja mainittakoon vielä, että kirjana 2001 on mielestäni erinomainen.
Eli oman määritelmäsi mukaan se on 1 tähden elokuva ja koska olet erehtymätön niin ilmeisesti kidutat itsesi tietoisesti useita kertoja katsomalla niitä mielestäsi kaikista huonoimpia elokuvia useaan kertaan?
Minulla on taas aivan toisin päin. Tulee annettua pisteitä tai tähtiä vähän liiankin runsaalla kädellä. Yhden ja kahden tähdet elokuvat tuntuvat olevan kortilla. Johtunee varmaankin siitä, että lähtökohtaisesti yritän löytää elokuvista ne hyvät asiat, enkä pahemmin keskity niihin huonoihin. Joku pilkun nussinta on sitten jo ihan vihoviimeistä puuhaa.
2001 ei ole leffa minun makuun, se ei vaan todellakaan iske. Mutta kun katsoo kokonaisuutta, eli milloin se on tehty, miten se on tehty niin hienolta se näyttää ja niin antaisin sille 3/5. Näin vaan esimerkkinä, saa olla todella umpisurkea leffa että sille antaa arvosanaksi 1 tai 2.
Et liene kovinkaan älykäs, koska viestiesi sisältö on melko ristiriitainen: toisaalla itket sitä, kuinka en katsonut TDK:ta kokonaan ja täällä yrität provota, koska olen antanut toiselle elokuvalle jopa kolme mahdollisuutta. Et myöskään osaa lukea, koska sanoin selvästi, etten koe olevani erehtymätön. Ja 2001:lle antamani 1 piste näkyy kyllä tuossa referenssiketjussa. Jatkossa jätän vastaamatta selkeisiin provoihin ja trollauksiin.
Bongasin tuolta TDK-ketjusta ja lisää täällä.. Miten sitä enää selvemmin voisi sanoa? Miksi niin kovin moni ei ymmärrä tätä virkettä? Kuukkeli ei _arvostele_ leffoja kuten "oikeaoppiset" kriitikot tai vastaavat tekevät ja olettavat muiden tekevän, enkä ole missään nähnyt kaverin väittäneen arvostelleensa elokuvia perinteisellä tavalla. Arvostelu substantiivina (ei verbinä) on mielestäni se, että omista mieltymyksistään huolimatta ainakin yrittää ottaa objektiivisesti huomioon elokuvan kaikki elementit, näyttelijöiden ja ohjauksen kautta lavastukseen ja juoneen, jonka perusteella Arvostelee elokuvan ja ilmaisee johtopäätöksensä muille. Kuukkelin "arvostelut" ovat vain hänen mielipiteitään. Asia joka välillä monilta unohtuu. Mielipide <> Arvostelu. Mie oon aina ajatellut niin, että foorumeilla jokainen kertoo omia _mielipiteitään_ ja muuten keskustelee asioista, ja jos haluaa kunnolla arvostella niin osoittaa selvästi kyseessä olevan "Virallinen Objektiivinen Arvostelu." Mie arvotan leffat hyvin pitkälti samoin kuin kuukkeli, täysin fiilispohjalta. Monikin lähes universaalisti klassikkona ja mestariteoksena pidetty leffa saa miulta huonot pisteet tai tylyn kommentin, koska se ei ole itseäni napannut millään tasolla, vaikka kuinka yrittäisin antaa valtavan enemmistön mielipiteen, ylistyksen tai jopa valtamedian asiantuntevien kriitikoiden mielipiteen takia leffalle mahdollisuuden. Miettikää jos täällä "arvosteltaisiin" tauluja. Jotkut taulut (esim. Picasson Guernica) ovat miljoonien arvoisia, koko taidemaailman ihannoimia mestariteoksia. Jos itse näet siinä vain suttua ja outoja kolmioita etkä sen enempää halua tutkia teosta, niin eikö se ole syy sanoa: "en vaan tykkää, joten mielestäni paska"? Maalaustaide on yhtälailla taidetta kuin elokuvataide, näin ainakin väitetään... Kiitos, näkemiin ja hyvää yötä
Elokuvien pisteytys on lähes mahdotonta. Kaikki pitäisi arvostella omassa genressään jne. Joten yleensä vain totean oliko elokuva katsottava vai ei. Fiilispohjalla mennään ilman pisteytystä. No ehkä pisteytykseni voisi laittaa erinomaisesta/huikeasta/hyperyperpläjäyksestä --> ei oikein säväyttäneeseen. Elokuvia pitäisi muutenkin katsella enemmän fiilispohjalta, niin niistä saisi enemmän irti. Tiedä sitten, jos arvostelisi johonkin lehteen, niin miten oma käytöskin muuttuisi arvostelun suhteen. Mutta näin internetarvostelijana vain, niin pienen numeron pläjäyttäminen aiheuttaa yleensä vain vitutusta niille, jotka pitivät rainasta ja korkeat pisteet vitutusta niissä, jotka eivät ymmärtäneet elokuvaa.
Ensinnäkin pundewhee on nähnyt asian ytimeen. Hänen viestiinsä on tarpeen kommentoida vain yhtä asiaa: oikeaoppisenkin arvostelun tärkein sisältö on elokuvan saama arvosana (tai numeron puuttuessa muu arvotus), tässä suhteessa omat fiilistelyni eivät poikkea niistä mitenkään. Elokuvakriitikko on lukijalleen hyödytön, kunnes lukija oppii tuntemaan kriitikon maun - kriitikko, jonka arvostelut pohjautuvat muuhun kuin henkilökohtaiseen makuun, ei omaa mitään funktiota. Muilta kaipaan vastauksia vaikka seuraaviin: 1) Kuinka erotella elokuvat, joita ei ole nähnyt lainkaan niistä, jotka on jättänyt kesken, jos keskenjääneelle ei saa antaa arvosanaa? 2) Kuinka elokuvakokemus voi huonontua siitä, että elokuvaa ei halua nähdä kokonaan? 3) Jos olet jättänyt elokuvan kesken, koska et ole siitä pitänyt, ja joku kysyy sinulta "onko se hyvä", mitä vastaat? Entä jos kysymys onkin "onko se huono"? 4) Miksi vasta TDK sai aikaiseksi tämän spektaakkelin? Foorumilla on kuitenkin jo vuosia ollut viestejä, joissa todetaan katsomisen jääneen kesken ja elokuvan täten olevan huono (numeerisella arvosanalla ja ilman).
Itsellä on sellainen filosofia, että jokainen elokuva jota alan katsomaan, niin sen myös katson loppuun. Koskaan en ole jättänyt kesken elokuvaa, jota olen tietoisesti alkanut katselemaan. Mielestäni jokainen elokuva, vaikka kuinka surkea tekele olisikin, ansaitsee sen että se katsotaan loppuun asti. Ihmiset kuten nyt kuukkeli tässä eivät mielestäni arvosta elokuvataidetta kuten sitä pitäisi, ja omaavat väärän asenteen elokuvien katselua kohtaan. Mielestäni myöskään ei ole mitään oikeutta antaa mitään arvosanaa elokuvasta jota ei ole kokonaan katsonut. Itsekin joskus televisiokanavia selaillessani satun törmäämään johonkin elokuvaan sen puolivälissä, ja katselen sen loppuun. Mutta mitään arvosanaa tuollaisesta puolittaisesta kokemuksesta en ole antanut, enkä anna. Jos joku kysyisi mielipidettäni tuollaisen tapauksen elokuvasta, vastaisin korkeintaan: "enpä tiedä, kun en kokonaan nähnyt, mutta ihan huonolta/hyvältä se vaikutti". Siihen miksi vasta TDK tämmöisen "kohun" aiheutti, niin siihen lienee monia syitä. Omaan silmään tuo oli vasta ensimmäinen numeroarvosanan saanut "arvio" elokuvasta, jota ei katsonut loppuun asti tällä foorumilla jonka huomasin, nuo muut kuukkelin linkkaamat threadit ovat jääneet itseltä välistä. Lisäksi arvion laatu nyt vain tuntuu itselle ja varmasti monelle muulle kertakaikkisen omituiselta, sillä vaikka omasta mielestä TDK ei mikään mestariteos ole (annan itse 4/5, olen suht antelias pisteiden antaja), niin pelkät loistavat näyttelijäsuoritukset ja erinomaisesti toteutetut toimintakohtaukset oikeuttavat mielestäni jokaisen antamaan vähintään 2/5, 1/5 on varattu elokuville jotka ovat silkkaa roskaa tyyliin Street Fighter ja Poliisiopistot.
No kyllä uskoisin että se herättäisi hilpeyttä jos joku tulisi sanomaan, että vaikkapa Mona Lisa on aivan paska taulu vaikka ei nähnyt kuin vasemman yläkulman siitä. Siis ei se sitten vaan ehkä minun kalloon mahdu että voisi sanoa että elokuva on yhden tähden arvoinen vaikka ei ole leffaa nähnyt. Miksi ei voi vaan sanoa, että "elokuva oli niin huono etten jaksanut katsoa loppuun". Turha antaa pisteitä.
Ehkä käyttämäsi sanat jo kertovat, mitä haet kirjoittamisellasi takaa. Spektaakkeli ...repesin. Et ole mitään spektaakkeli saanut aikaan. Repesin uudestaan. Spektaakkelin TDK tosiaan sai aikaa mediamyllytyksellä ja muutenkin Ledgerin kuolemalla, muttei sinun toimesta. Ja tosiaan ei TDK millään tapaa ole 1/5 elokuva, vaikka olisi vain puolet nähnyt. Onhan se puoletkin jo melko pitkälle päästy. Jos elokuva olisi 1/5 arvosanan saanut, niin eihän sitä muutamaa minuuttia pidempään katsoisi .
Etkä voisi jättää lukijalle kuulijalle tätä taakkaa? Antamalla pisteet sekoitat ko elokuvat niihin mitkä olet katsonut kokonaan ja annat niille pisteet vaikka ko. elokuvien arvosanan perusteet ovat aivan toiset. Vai onko niin että jos katsot elokuvan loppuun saa se automaattisesti enemmän kuin yhden pisteen? Lienee aika henkilökohtaista. Kaikilla elokuvilla on joku arvo, vaikka se että oppii arvostamaan vaikka oikeasti hyviä elokuvia, tai näkemään mikä toisissa elokuvissa on tehty paremmin. Olisiko usual suspects yhden tähden elokuva jos pääosassa olisi Adam Sandler, jos antaisit aina Sandlerin leffoille yhden tähden. Miten tämä voi olla pohdinnan arvoinen asia, todennäköisesti vastaisin että oli niin huono etten jaksanut katsoa loppuun, kysymys on kuitenkin täysin retorinen koska ei tule yhtään elokuvaa mieleen minkä olisin huonouden takia jättänyt kesken. Toiseen kysymyksen vastaisin että oli huono ja jätin kesken, vastauksen tulkinnan jätän kysyjälle. (auttaisiko se jos sanoisin "Oli huono, en katsonut loppuun, annan sille 1½ tähteä viidestä" En ole lukenut kaikkia ketjuja saatika sinun viestejä. Ehkä se, että puolustat argumenttiasi ylitti kynnyksen omalla kohdalla.
Kysymyksessä on oma henkilökohtainen arvioni, joten mielestäni en voi jättää lopullisen arvottamisen taakkaa lukijalle. Samoin perusteet ovat samat jäi elokuva kesken tai ei: oma subjektiivinen katsomiskokemus. Elokuva, jonka katson loppuun, ei automaattisesti saa yli yhtä pistettä, mutta poikkeukset ovat hyvin harvassa. Arvostan hyviä elokuvia, koska niiden katsomisen tuottaa esteettistä mielihyvää, en siksi että on olemassa huonompia elokuvia. Se on toki totta, että jokaisella teoksella on jokin arvo, mutta viime kädessä tuo arvo riippuu katsojasta: objektiivisia arvoja ei ole. Ilmeisesti kyllä, mutta en voi kuvitella tilannetta, missä yksi elokuvan tekijöistä voisi pelkällä olemuksellaan vaikuttaa kokonaisuuteen tällä tavalla. Normaalissa keskustelussa ihmiset (ainakaan tuntemani) harvoin käyttävät pisteitä tai tähtiä eli esimerkkisi on näiltä osin harhaanjohtava. Toisaalta tälläkin foorumilla valtaosa arvosteluista sisältää myös numeerisen arvion. Kysynkin siis miksi 1/5 on mielestäsi sopimattomampi arvio kuin "huono" - molemmat tarkoittavat käytännössä samaa? Onko argumenttini puolustaminen sinusta hyvä vai huono asia (tämä jäi epäselväksi)? Koskeeko tämä filosofia pelkästään elokuvia vai noudatatko samaa myös muissa viihteen muodoissa (jokainen kirja ja kirjasarja on luettava loppuun, jokainen tv-sarja on katsottava kokonaan, jokainen musiikkikappale ja -levy on kuunneltava kokonaan, jokainen tietokonepeli on pelattava läpi, jne.)? Palaan viestiisi tämän vastauksen jälkeen.
Kaikkien niiden vuosien jälkeen luettuani mitä ihmiset kirjoittavat netissä elokuvista olen päätynyt seuraaviin johtopäätöksiin: 1) Toisten ihmisten, joita ei edes tunne mitenkään, mielipiteet otetaan uskomattoman vakavasti, aivan kuin niillä olisi itselleen jokin merkitys. Oman lempparileffan haukkumisesta otetaan "herne nenään". 2) Suurin osa elokuvien kommentoinnesta on aika aseenteellista ja harkitsematonta. Minä ainakaan en viitsi ottaa vakavasti kommenttia jossa käytetään sanaa "paska". Analyyttisemmät ilmaisut kuten "rytmitys vaikutti oudolta" tai "juonenkäänteet eivät jaksaneet pitää otteessaan loppuun asti" herättävät luottamusta enemmän arvostelijaa kohtaan. Asenteellisuudella tarkotan sitä että tekijöiden päämääriä ei kunnioiteta: "Ihan paska leffa koska siinä oli synkkyyden sijasta kepeää huumoria!" 3) Oikeasti hyvät ja merkitykselliset elokuvat jakavat usein voimakkaasti mielipiteitä. Jonninjoutavat laskelmoidut tekeleet ovat tasaisemmin "ihan ok 2½-3 tähden leffa". 4) Ihmisten leffamaut erovat toisistaan suunnattomasti. Toinen ei saa mitään irti toisen ehdottomasta suosikkileffasta. Tästä syystä on suorastaan järjetöntä hätkähtää toisen mielipiteistä. Jos sinä todella nautit elokuvasta X, niin sitä ei muuksi muuta vaikka koko muu universumi toista väittäisi. Voi olla että elokuvateollisuuden harrastaman markkinoinnin segmentointikeinot korostavat sitä miten ihmisten leffamaut eriytyvät ajanmittaan toisistaan. 5) Summa summarum: ainoa järjellinen keskustelun muoto elokuvien laadusta internetissä on toisia kunnioittava toteaminen omista tuntemuksista ja muoden mielipiteiden lukeminen mielenkiinnosta. "Ai, et pitänyt siitä? Mielenkiintoista! Itse nautin kovasti". Itse arvostelen leffan melko pitkälle sen mukaan miten olen niistä viboja saanut mutta jossain määrin yritän sisällyttää arvosanaan myös sitä miten arvioin tekijöiden omasta mielestään onnistuneen ja kuinka kunnianhimoisella mielellä he ovat mielestäni olleet asialla. Ja ainahan on se elementti että on itse liian tyhmä tajuamaan leffan hienouksia...
Vaikka kysymys nyt ei minulle ollutkaan, niin vastataanpas nyt silti omalta osaltani. Jos aloitan johonkin asiaan tutustumisen ja syystä tai toisesta jätän urakan kesken, en katso olevani missään määrin kykenevä antamaan siitä minkäänlaista arviota muutakun että 'kesken jäi', arvottaminen esimerkiksi pisteillä tuntuisi tuossa vaiheessa lähinnä hölmöltä ja tarpeettomalta. Tuosta pitäisi jokaisen sitten itse se tajuta että jos kyseinen artisti/bändi/elokuva/kirja/you-name-it kiinnostaa edes ideatasolla, voi siihen perehtyä jokainen omalla tahollaan ja muodostaa sitä kautta omat mielipiteensä. Minkään edellämainitun kesken jättäminen ei ole outoa tai oletusarvoisesti paheksuttavaa, mutta se, että keskenjätettyjä teoksia arvostellaan samalla asteikolla kun loppuun saakka koettuja, se hieman ihmetyttää. Mutta alan epäillä että olen muutenkin ymmärtänyt tästä keskustelusta jotain perustavanlaatuisesti väärin, joten lukaisen tässä vielä kertaalleen koko setin läpi ajatuksella.
Periaatteessa kyllä. Kirjoja luen niin harvakseltaan, että jos jonkin itseäni tarpeeksi kiinnostavan löydän niin sen myös luen, vaikka kirja paljastuisikin pettymykseksi. Musiikissa tilanne on myös sama kuin elokuvissa kohdallani, kokonaan kuunnellaan. Samoin tietokonepeleissä, tässä suhteessa olenkin varmasti hieman outolintu, kun tutkimuksien mukaan kovinkaan moni ihminen ei ostamiaan pelejään lävitse asti pelaa. Mutta kuten kirjoissa, harkitsen tarkkaan mitä pelejä ostan, ja ne myös läpi pelaan mitä ostan (sikäli kuin se on mahdollista, esim. WoWia ei voi pelata läpi). TV-sarjoillakin sama juttu kuin elokuvilla, ne mitä alan seuraamaan niin myös loppuun katselen. Tosin tv-sarjoille minulla on tapana antaa arvosanat per kausi. En myöskään katso enkä seuraa mitään päivittäis-saippuoita jotka eivät lopu koskaan, tyyliin kauniit ja rohkeat ja salkkarit. Seuraan itse asiassa melko harvaa sarjaa, nyt kun asiaa ajattelen. Suomen telkkarista en mitään. Viihteen saralla olen tosiaankin melko "perusteellinen", en tykkää jättää aloittamiani asioita kesken.
Ensinnäkin sanon vaan että harmi ettei tätä keskustelua käyty pienessä hiprakassa baarissa, tälle olisi voitu perustaa jopa oma ketju. Kyllähän elokuvasta väärän arvion saa jos siitä sanoo että on teinituubaa ja leffa oli todella surke,annan sille 1/5. Jos taas kesken jättää niin voi siis hyvin sanoa että ei ollut minun makuuni, en pitänyt siitä ja siitä kun oli tehty huonosti ja juonokin oli mitä oli. Muussa tapauksessa joku voi jättää leffan kokonaan katsomatta kun ei pidä teinituubasta, näin ollen ei voi jäädä hyväkin elokuva näkemättä. Taas tosin jos joku joka tykkää niistä asioista mistä sinä et välttämättä pitänyt, katsoo elokuvan ja tykästyy vallan kovasti. Pisteet 5/5 Paha_Kuukkelille oman asiansa puolustamisesta ja asioiden perustelemisesta. Jos olisit yhtä hienosti kirjoittanut ensimmäisessä arvostelussasi kyseistä leffasta, olisi nämäkin makoisat keskustelut jääneet käymättä. Muilta kaipaan vastauksia vaikka seuraaviin: 1) Kuinka erotella elokuvat, joita ei ole nähnyt lainkaan niistä, jotka on jättänyt kesken, jos keskenjääneelle ei saa antaa arvosanaa? En katsonut leffaa kokonaan koska et pitänyt siitä ja siitä asiasta,ei tarvitse antaa numeraalista arvoa.Näin ollen vastuu jää katsojalle, eikä arvostelijalle Normaalissa keskustelussa ihmiset (ainakaan tuntemani) harvoin käyttävät pisteitä tai tähtiä eli esimerkkisi on näiltä osin harhaanjohtava. Toisaalta tälläkin foorumilla valtaosa arvosteluista sisältää myös numeerisen arvion. Kysynkin siis miksi 1/5 on mielestäsi sopimattomampi arvio kuin "huono" - molemmat tarkoittavat käytännössä samaa? Syystä että maailmassa on todella paljon huonoja elokuvia, mutta mielestäni on olemassa vielä sitäkin huonompia elokuvia jotka ovat siis täysin surkeita. Esimerkkinä voisin sanoa Chain Reaction aka. House of Blood, sitä katsoessa meinasin viiltää ranteeni auki,oli ehkäpä yksi huonoin ikinä näkemäni elokuva. Perusteluna voisin sanoa että kyseisen Saksalaisen elokuvan näyttelijä t olivat todella huonoja,pääosan esittäjä yritti aivan liikaa olla Hannibal. Se oli paikka paikoin dubattu todella huonosti, sama juoni toistui leffassa kokoajan ( jäädään kiinni, tapetaan ja karataan, ja eikun sama uudestaan). Ainoa tapa jolla ymmärrän arviosi 1/5 on jos huonoin arvosanasi on 0/5, siinä tapauksessa sinun arvosi on ymmärrettävä.
Hyvä mainita tuo Hannibal. En ole tainnut sitä kertaakaan katsoa kokonaan. Antaisin juuri tuon 1/5, koska en vain saanut leffasta mitään kiksejä ja ilmeisesti vain dextermäisesti ideana oli mässäillä eri tavoilla tappaa ihmisiä. Ei kiinnostanut tippaakaan joten 1/5.
Tässä asiassa ajattelemme siis hyvin eri tavalla. Minusta viihteen tehtävä on pitää yllä kuluttajan mielenkiintoa; jos se epäonnistuu tässä, kuluttajalla ei mielestäni ole velvollisuutta tuotetta kohtaan. Ymmärrän kyllä näkökulmasi, mutta minusta se sotii viihteen funktiota vastaan. Koska en katsonut elokuvaa kokonaan, en koe voivani kirjoittaa kovinkaan perusteltua arvostelua. Normaalisti toki pyrin kirjoittamaan enemmän. Vielä yksi kysymys niille, jotka ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä TDK-arviooni: olisiko mielestänne parempi, jos varaisin arvosteluastekossani yhden numeron pelkästään elokuville, jotka jäävät kesken? Arvosana olisi 0/5 ja sen voisi kukin halutessaan mieltää joko kaikkein heikoimmaksi arvosanaksi tai sitten eräänlaiseksi tyhjäksi arvosanaksi. Tällöin tavanomainen 1 - 5 skaala jäisi pelkästään oikeasti nähdyille elokuville.
Ehkä ehdin kommentoida muita kohtia myöhemmin... Ja vain sinä päätät esimerkiksi siitä miten kauan on syytä katsoa elokuvaa ennenkuin sen arvostelemiseen on jotain järjellistä perustetta? Numeerinen arvo on sinällään jo tärkeä osa arvostelua koska se sijoittaa arvostelun kohteen tiettyyn kohtaan asteikolla millä on muitakin teoksia ja auttaa suhteuttamaan sitä niihin. Tällöin kokonaan näkemäsi teokset on oletusarvoisesti eri asemassa kuin kesken jääneet eikä arvosteluasteikon pitäisi olla sama.