Minkä ikäisenä maistoit ensimmäisen kerran alkoholia?

Viisitoistavuotiaana maistoin ekan kerran kaljaa (yhden pullon join), enkä pitänyt sen mausta yhtään. Joskus 17v tuli sitten vedettyä ekat kunnon kännit, mutta se oli oikeastaan vahinko, sillä enhän minä vielä tuon ikäisenä tiennyt kuinka hyvin se pirtu menee päähän. :hitme:

 

4-5 vuotiaana kotona uudenvuoden karkeloissa. Mutsin sisko oli tehnyt itselleen grokin, jättänyt sen keittiön pöydälle ja mennyt vessaan. Minä poika olin huitaissut sen helttaan ennen nukkumaan menoa. Täti oli ihmetellyt kuka joi hänen drinkkinsä, kunnes hetken kuluttua minä hoipertelin pisin käytäviä ja simahdin keskelle eteistä. Valitettavasti minulla ei ole muistikuvasa tapahtuneesta, mutta olen kuullut tarinan miljoona kertaa.

Edit: Ja kunniakkaasti voin sanoa että kaikki oli mennyt!!

 

Meillä oli vanhemmilla tapana pullottaa marjamehut vanhoihin viinipulloihin. Kerran oli sellainen harvinainen tilanne että jääkaappiin oli jäänyt korkattu viinipullon jämät. Minä tomerana 6vuotiaana kaadoin sen pari senttiä lasiin, ja vettä hanasta päälle- aivan kuten oman pihan mehujen kanssa oli tapana. Menin sitten sanomaan äidille että mehu on pahaa. Sen verran pieni määrä oli kyseessä, että ei tuosta kummempia tullut.

Ensimmäinen varsinainen humalajuominen oli 14- vuotiaana.

 

Ensimmäistä kertaa ei kyllä muista, mutta humalassa ensimmäistä kertaa varmaan joskus 15-16v. Viimeiset 12v on mennyt lähes 0 kulutuksella, raakana viinana mitattuna varmasti alle litra mennyt tuossa ajassa - ehkä jopa alle ½ litraa.

 

Ihan ensimmäistä viinan maistelua en kyllä muista mutta jotain silti:


15 kesäisenä tuli ensimmäiset kännit juotua lonkeroa 4 tai 6 pulloa. Sitten pikkasen myöhemmin isot pojat kertoivat Red Cherryn (tai joku vastaava?) olevan hyvää, huhhuh tuli vetäistyä joskus tuommoinen huiviin ja lopulta oli aika myrkkyä maultaan. Humala oli kyllä melkoinen tuossa iässä...hehheh. Nuo pari kertaa tuli ensimmäisenä mieleen...

 

Jeps, niin täälläkin tehtiin jos oli kyse parista pullosta. Jos oli vähintään sixpack, otettiin se "valtiolle"..

 

Sheriffit vauhdissa, sano.

Onneksi ei tullu Kalajojella koskaan puuhakassin kanssa heiluttua.

 

Minäkin olin aika myöhäinen aloittaja. Eli en juonut mitään ennen kuin täytin 18. Aloitin muuten suoraan viskillä. Ensimmäinen huikka oli joko Ballantinesia tai kanadalaista Seagramia. Nyt olenkin sitten jo ehtinyt napostella aika monta vuotta enemmän kuin sinä... Itse asiassa olen jo alkanut vähentää napostelua, mutta absolutistia minusta ei tule ikinä, se on ihan varma.

 

Ekan kerran tuli maistettua isän saunaolutta kun ikää oli ehkä jotain 7 v. Hyi mitä litkua! Muistan vielä sen tölkin: sellanen 1/2 litran valkoinen Karjala-tölkki, missä oli tumma Karjalan vaakunalogo.

Ekat humalat tuli juotua urheiluseuran saunaillassa 15-vuotiaana. Oltiin nuotion äärellä paistamassa makkaraa kun isommat sällit tarjos pari huikkaa jotain jäykkää viinaa. Pienestä annoksesta huolimatta pikkupojan päässä alkoi mukavasti humista. Illasta jäi hyvät muistot kun oli lämminhenkinen ilmapiiri ja mukavaa sakkia ympärillä.

 

Ihan ensimmäinen kerta kävi pienen sekaannuksen johdosta, olin varmaankin alle kouluikäinen kun oltiin sukulaisten kanssa mökillä varmaankin juhannusta viettämässä, sattui sitten niin että tätini kaatoi minulle lasin kolaa, mikä sitten jotenkin onnistui menemään sekaisin tädin miehen rommikolan kanssa, joka oli sattumoisin samanlaisessa lasissa keittiössä. Ja tädin miehen tuntien, kyseessä ei varmaan ollut mikään neitien paukku.

Sitä sitten yritin särpiä, ja samalla protestoida tädille että limonaati maistui hiukan pahalta, ja että haluan samanlaista limsaa kun mitä serkulla oli. Täti tietenkin käski että ennen ei tipu uutta ennen kuin entinen limsa on juotu, kunnes ilmeisesti sitten sen verran kovasti protestoin että täti viimein maistoi lasistani ja tajusi sekaannuksen.


Ensimmäinen kerta kun tarkoituksella, mutta "vahingossa", tuli juotua itsensä humalaan oli varmaan noin 15-vuotiaana.

Isoveljellä oli ollut kavereita kylässä pohjia ottamassa, tulin jostain kaverin luota kotia illalla kun kämppä oli jo tyhjä, ja hetken mielen johteesta päätin maistella vähän mitä jääkaappiin oli jätetty. Tuli siinä sitten juotua toffeesnapsia, giniä, ja ties mitä kaikkea, ja olo oli aamulla sen mukainen.

Tuli aamulla manailtua että ei olisi uskonut miten huono olo voi juomisesta tulla, siihen asti kun olin käsittänyt krapulan lähinnä jonkin sortin päänsäryksi tms, ja se yleinen huono olo ja huoneen pyöriminen tuli pienoisena yllätyksenä.


Tämmöiset kotibilemeiningit ja tiettyinä juhlapyhinä juominen alkoi joskus yläasteen kieppeillä. Yksistä ensimmäisistä kotibileistä jäi mieleen kun kävin paikallisesta halpahallista ostamassa repullisen siideriä, ja olo oli kuin maailman ruhtinaalla kun kassatäti ei kysynyt papereita (isoveljen passi taisi olla mukana varmuuden varalle).

Silloin tällöin tuli sitten pidettyä noita kotibileitä, joissa sitten tuli juotua enimmäkseen siideriä, myöhemmin sitten tuli jellonapullotkin kuvioihin. Ikinä en mihinkään sammunut, tai tehnyt edes mitään erityisen typerää, aina selvisin kunnialla kotiin asti. Vanhempien kanssa ei ollut myöskään ikinä mitään sanomista, kun ei pahemmin tullut hölmöiltyä, ja kotibileetkin pysyivät aika hanskassa.

 

ekat kännit 17v. Mutta 17v ekat krapulat Ja nykyään menee pari pulloa olutta kuussa. Viimex kunnolla krapulassa noin puol vuotta sitten. Ja väkeviä en ole nyt juonut yhtään.

 

18-vuotiaana tuli ekan kerran maistettua. Nykyseltään tulee vedettyä kännit ainaki 4 päivänä viikossa.

 

15-vuotiaana join ekakännit. Karjala-viiniä pullollinen, jonka "ystävä" haki alkosta kovan inttämisen jälkeen. Pari vuotta armeijan jälkeen juominen väheni huomattavasti. Nykyään juon vain hyvässä seurassa, kerran kahdesti vuodessa.

 

Hmmm... Oisinko ollut jotain 8 tai 9? Silloinen naapurin isäntä oli keksinyt sekoittaa turkinpippuri-salmiakkikaramellejä vodkaan, teki eräänlaista kotitekoista salmiakkikossua siis. Vanhempien suostumuksesta sain sitä sitten maistaa. Hyväähän se oli, riittävän paljon salmiakkia nääs. Alkoholi maistunut yhtään.. Tiedä sitten, voisiko tätä edes laskea? Mutta alkoholijuomaa se siitä huolimatta on, sanokoot muut mitä sanovat...

Miksikö se sitten on jäänyt mieleen? Noh hiukan tämän jälkeen, 92 (olin 10v. silloin) tuli eka kaupallinen versio salmiakkikossusta markkinoille. Ja suuret sanomalehtiotsikot toitotti, kuinka nuoriso sai siitä alkoholimyrkytyksiä. Taisi olla 38% alkoholia kaupallisessa tuolloin, eli ihan kohtalaisen hätäistä. Ja taisipa olla myös paljon enempi salmiakisempaakin, kuin nykyinen. Nykyinen kaupallinen salmiakki-koskenkorvahan on pahaa, se ensimmäinen kaupallinen versiohan oli kaikessa salmiakkiaisuudessaan jopa hyvää. 16 vuotiaana sain mökkinaapurilta pullollisen sitä alkuperäistä, kun kävin vähän auttamassa sitä TV:n säätämisessä tmv. pikkujutussa. Useamman vuoden sillä oli se pikkupullo, josta taisi snapsin verran korkeintaan olla juotu, ollut kuulemma kaapissa. Tai ainakin vahva muistikuva, että kyse olisi nimenomaan ollut siitä ihan ekasta kaupallisesta versiosta. Kauaahan se ei kerennyt tiemmä markkinoilla ollakkaan. Niitä nykyisin myytäviä, miedompia salmiakkilikööreitä, en ole maistanutkaan. Nykyään tuleekin lähinnä omatekoista sillointällöin pienissä määrin nautittua. Yleensä PohjanPoika Srongiin (59%) tai 60% Koskenkorva-vodkaan "turkinpippureita" (Xtra tai Lidl-versio) liuottelen... 4dl viinaa 0.7l pulloon, loput "turkkareita", juu tykkään, kun salmiakki maistuu kunnolla. Pikkuisen mahdollisesti salmiakkiesanssiakin, jos sattuu olemaan, se vähentää "turkkareiden" tarvetta. Ja vaihtelun vuoksi toki joskus pitää tehdä fisuakin...

Ekat varsinaiset kännit taisi olla joskus 14 tai 15 vuotiaana, kaverin kanssa muutama pullo kaljaa tuli kitattua....

Edit: Sitä en muista, milloin maistoin ns. maustamatonta alkoholia, mutta kai sitä pikkuisen päälle 10 olen ollut..

 

14-vuotiaana ekat kännit. Olutta maistoin ensimmäisen kerran joskus 8-10 vuotiaana kun isä kaatoi pullostaan lasin pohjalle sellaisen millin korkuisen kerroksen. Pahalta maistui...

 

7-vuotiaana sain ihan vähän maistaa olutta ja viiniä kotona (tyyliin lusikallisen). Ekat kännit otin 17-vuotiaana Saksassa kielikurssilla. 18-21-vuotiaana (1999-2002) tuli baareissa pyörittyä ja sit myöhemminkin (2004-2009). Väkeviä viinoja en ole koskaan paljoa juonut (vain viskiä pari kertaa, sekä lumumbaa, rommitotia ja Irish Coffeeta), muuten sit lähinnä punaviiniä, lonkeroa, olutta ja siideriä. Kuuluin yliopistolla punaviinikerhoon. Absolutisti olen ollut elokuusta 2009. Ei alkoholiongelmaa, dokaaminen ei vaan enää huvittanu (eikä sopinu lääkkeiden kans).

 

Join ensimmäisen täyden alkoholijuomani muistaakseni juuri täyttäessäni 18 vuotta. Kyseessä taisi olla ystävän tarjoama tequilashotti. Olin tuota ennen muutaman tipan maistanut esim. lonkeroa, joskin nyt puhutaan siis varmaan sen 18 nuoruusvuoden aikana alle kahdesta desilitrasta alkoholia.

 

Eli olin väärässä Elviksestä. Jos ei olla samaa mieltä, niin kokemukset on samanlaiset.
Ensimmäinen täysi alkoholiannos vasta yli 18 vuotiaana baarissa.
Näin suvussa tarpeeksi juoppoja lapsena. Ehdoton No on lapsenmieliselle niin helppoa, kun seuraa vierestä alkoholistia.