Eilen tuli katsottua maailman ensi-ilta esitys The Hunt For Gollum. Ihan kelpo tuotosta kun kyseessä on non-profit from fans to fans -tuotantoa. :thumbsup:
X-Men ***½ Varmanpäälle tehty aloitus. Esitellään X-Men maailmaa ja hahmoja. Pituutta olisi saanut olla hieman lisääkin, sillä hahmot jäivät vielä aika etäisiksi. X2 **** Hyvä tarina missä hahmotkin rupeavat jo kehittymään ja tulemaan tutuiksi. X-Men: The Last Stand *** Trilogian näyttävin ja samalla ontoin elokuva. Tarina oli tyhmä. Hahmojakin tuli ja meni siihen tahtiin, ettei kenestäkään oikein välittänyt. Ja miksi ihmeessä Rogue jätettiin täysin taka-alalle. Periaatteessa ainoa hahmo minkä kautta oltaisiin hyvin pystytty käsittelemään mutanttien kohtaamaa dilemmaa. Niin ja San Franciscossa tulee nähtävästi toi yökin vähän muita nopeampaa. No, joka tapauksessa kelpo viihdettä. Charlie's Angels *** Nättejä tyttöjä, vauhdikasta menoa ja rokkaava soundtrack. Charlie's Angels: Full Throttle *** Jatko-osa tarjoaa sitä samaa hieman kovemmilla kierroksilla. Alun tippumiskohtaus oli ehkä hivenen epärealistinen. The Philadelphia Story **** Legendojen hyväntuulinen draamakomedia. James Stewart muistutti kovaa puhuessaan ihan David Lynchiä sarjassa Twin Peaks...
Viime aikojen saldoa myös: Mimic Guillermo del Toron ensimmäinen Hollywood-elokuva ei pysy oikein kasassa, eikä kliseissäkään ole säästelty. Isot hyönteiset ovat sinänsä aika hedelmällinen idea kauhuelokuvaan, mutta tämä touhu meni totaalisen epäuskottavaksi sekoiluksi. Hyviä näyttelijöitä, heikonpuoleinen käsikirjoitus. Region 1 -levyllä harmittavasti myös ei-anamorfinen kuva. Raw Meat aka Death Line (Kuoleman linja) Metrossa piilee mörköjä myös tässä kauhupätkässä. Donald Pleasence on loistava kyynisenä ja tiuskivana tarkastaja Calhounina. Valitettavasti elokuva on hieman liian pitkä sisältöönsä nähden, tai sitten ideasta ei oteta tarpeeksi irti. Joka tapauksessa elokuvassa on useita liian pitkiä kohtauksia ja kamera-ajoja, joissa ei tapahdu oikein mitään ja joiden tiivistäminen olisi parantanut elokuvan rytmitystä huomattavasti. Christopher Lee käväisee esittelemässä teko(?)partaansa parin repliikin verran, mutta muuten näyttelijäkaarti on Pleasencea lukuunottamatta aika vaisu.
Tehtävä alpeilla Clintin 70-luvun toimintaohjausta. Erittäin viihdyttävä ja hauska leffa, ja takuulla sellainen joita ei nykypäivänä näe, lähinnä epämuodikkaan tylyn dialogin ja seksistisen sisällön takia. :thumbsup: Imdb-pisteet tässä alakanttiin. :naminami::naminami::naminami: ½ Verenpunainen kauhu Ah, parasta Argentoa, ainut noista Argenton kultakauden leffoista (ehkä Infernon ohella) joka oli näkemättä. Tämä lienee herran paras ohjaus, vaikkei välttämättä paras leffa joskin hyvin lähellä esikoisen ja Tenebraen kanssa imo. Klassiset Argentoelementit löytyvät, ja katsojaa viedään kiitettävästi mukana...Jokseenkin hämmentävääkin tarinankuljetusta loppuun asti. Erityisesti kohtaus vanhassa talossa ja muutama muu säikyttely musiikkeineen tuntuivat selkäpiissä pahemmin (eli paremmin) kuin vähään aikaan mikään. :naminami::naminami::naminami::naminami: ½ Mr. Brooks Mielenkiintoinen leffa josta tiesin pitäväni jo etukäteen. Costnerilla jännä rooli ja tarina on jokseenkin erilainen mitä yleensä näkee, tämä miellytti. Leffan katsoi nautinnolla alusta loppuun, kässäri meni vähän siinä rajoilla koko ajan mutta pinnalla pysyttiin. Hymyilyttämään laittoi loppuun asti ja sen jälkeenkin. :naminami::naminami::naminami: ½
Arachnid **½ Ufo räjähtää aavan meren yllä ja tippuu metsään. Siitäkös ötökät tykkäävät ja päättävät kasvaa. Varsinkin eräs hämähäkki on tosi iso. Siis tosi iso. Sitten paikalle saapuu tutkimusryhmä ja sotku on valmis. Joo, kuten juonesta voi päätellä, niin nyt ei samoilla ihan parhaassa a-luokassa, mutta kyllähän tästä hyvät naurut sai. Ja muutaman kerran kyllä vähän jänskättikin. Se hämis oli kuitenkin tehty yllättävän hyvin. Pääosan naikkonen näytti ihan Jennifer Garnerilta. Balls of Fury *½ Tyhmä komedia entisestä pingisammattilaisesta joka kiskotaan keskelle hengenvaarallista pingisturnausta. Vastaisuudessa näkisin mielelläni Christopher Walkenia hieman laadukkaimmissa elokuvissa. Maggie Q on nätti ja kykenevä likka, mutta ruutuaika jää liian vähiin. Se on sääli sillä mitään muuta hyvää tässä elokuvassa ei ollut. Black Water ***½ Ilkeä kroko kaataa turistien veneen ja pistelee oppaan poskeensa. Ei muuta kuin kiireellä puuhun kyyhöttään ja miettimään selviytymistaktiikkaa. Tarina on simppeli ja pistää kyllä mietityttämään, että mitäköhän itse kyseisessä tilaanteessa tekisi. Tunnelma pysyy mukavan kireänä ja krokollakaan ei turhia mässäillä. Mitä nyt kerran melkein paskat tuli housuun. Kroko oli myös hyvin tehty. Kyllä Aussit osaa. Futurama: Bender's Big Score *** Ei tämä oikein päässyt tv-sarjan tasolle. Alun Fox piikittely oli hauskaa, mutta sen jälkeen homma meni vähän liiankin sekavaksi. Pitäis varmaan katsoa uudestaan paremmalla ajalla. Hatchet *** Old school American Horror. Näin lupailee kansitekstit, mutta ei tässä kyllä kauheasti pelottaan päässy. Komedia tämä lähinnä oli. Gorea ei oltu sentään säästelty ja parissa tappokohtauksessa teki oikein pahaa katsella. Viihdyttävä tämä kyllä oli, ei siinä mitään. Loppu olisi voinut olla hieman positiivisempikin. Scary Movie 4 *½ Muut Scary Moviet (varsinkin ensimmäinen) ovat sentään naurattaneet, mutta tässä nekin hetket olivat todella vähissä. Varmaan ainoa kerta kun nauroin oli, kun kylän älykääpiö juoksi päin seinää. Jee... :sleep: Semi-Pro ** Huonoin Ferrell komedia tähän mennessä. Ei oikein naurattanu, ja maestro itsekin oli hieman väsyneessä vedossa.
X-Men Origins: Wolverine Jep, tulipahan tämän katsottua. Eipä ollut kovasti täällä kehuja saanut, aika moni seikka leffassa oli ihan syystäkin haukuttu. Kuiteteskin toiveissa oli että näkisi edes vähän tätä ja pikkaisen vähemmän tätä, kyllähän siinä pikkaisia toivon kipinöitä oli. Elokuvan alkuminuutit oli pikkaisen kökösti tehty, jotenkin se ei sopinut siihen paikkaikkaa. Alku olisi voinut mielestäni olla hienosti tehdyt sota kohtaukset pienellä pohjustamisella, ei kaikille tarvitse edelleenkään tarjota kaikkia vastauksia heti leffan alkuun. Mutantteja vilisi pikkaisen liikaa ruudussa aivan turhissa kohtauksissa vailla järjen hiventä, Eikös tän pitänyt olla Wolverinen leffa?? Olikohan ohjaaja saanut jonkin mutantti kiintiön leffaan tuottajilta, nyt kuules laitat 25 mutanttia leffaan ja yks pitää olla ainakin Gambit koska se on mun poikani lempi hahmo. Paljon puhutut kynnet oli tosiaan aika kököt, miten helvetti näin kalliissa leffassa ja vielä nykyaikana jälki voi olla tollaista:grr: Liev Schreiber oli mielestäni rooliin just nappi suoritus,kyllähän se Jackmankin roolinsa ihan kunnialla hoiti. Kokonaisuutena ihan kelpo leffa,lapsille. On se nyt saatana jos yks vetelee katanalla kavereita palasiks, yks ampuu kuin Lucky Luke konsanaan kaikki kylmäksi, yks ei ole leikannut kynsiään kolmeen vuoteen ja raatelee ihmisiä, yhdellä on 35cm pitkät kynnet millä se huitoo menemään porukkaa kylmäks, niin on se nyt helvetti ettei verta ole kuin yhdessä kohtauksessa ja sekin..... Spoiler Sekin "kuolema" on lavastettu leikki kuolema, ilman tekoverta Wolverine olis luullu että sen tyttöystävä on päiväunilla. Kaikista haukuista ja epäkohdista huolimatta ihan kelpo leffa, paljon jäi paranneltavaa. Mutta kun oon pikkupojasta asti fanittanut Wolverinea, Punisheria ja muita synkempiä hahmoja niin kyllä tämä jotenkin täytti odotuksia. :thumbsup::thumbsup::thumbsup:+/5 Death Race Odotuksissa oli taattua Stathamia, odotukset täyttyivät n.85%:sti. Jokin tästä jäi puuttumaan, ehkäpä jotkut ratkaisut oli liian heppoisia juonellisesti. Aikalailla perus toimintaa, ei mitään erilaista kuin muissa mutta ihan perus hyvä. Autot ja kissat oli kohdallaan,räjähdykset ja takaa-ajotkin ihan hyvää.. 3+/5 Sauna projektia olen surannut WAM:ssa, joten sitä kautta odotukset oli ihan kohdallaan. Lähtökohdat ihanteelliset, klo.23,muksut ja muija nukkumassa, koneessa leffa jota olen odottanut. leffan katsomisesta tosin tuli floppi ja se jäi 15min. pituiseksi,täytyy kokeilla päiväsaikaan uudelleen. Koita siinä illalla katsoa leffaa kun puhe tulee tasoa kuiskaus, sitten musiikki pamahtaa kotiteatterista niin että itellä meinaa tulla paskat housuun. Eli peri suomalaisella tyylillä mennään, on se vaan niin vaikeeta saada asioita balanssiin. En ole heittänyt kirbestä vielä kaivoon
Serious OT: Tätä musiikkipuolella jo miltei sukupuuttoon kuollutta ilmiötä nimitetään perimätiedon mukaan dynamiikaksi. Jos sitä ei juurikaan ole, äärihifinistit alkavat itkeä ja hokemaan "kompressio, kompressio, depressio kompressio". Sitten kun dynamiikkaa hieman soundtrackille hivautetaan, alkaa ulina toisesta suunnasta. Ole siinä sitten äänisuunnittelija, s**tana. Yön hiljaisuuden leffasessioissa (ja vähän muutenkin) kuningattaren ja kääpiöiden nukkuessa kk-sarjan kantaman päässä kunnon kuulokkeet ovat the ultimate äänentoistotapa. Toinen mutta täysin harhaoppinen tapa on supistaa Dolby D -raidan dynamiikkaa vahvarin asetuksista, night mode tms päälle laittamalla. Ja sitten aiheeseen: Night at the Museum tuli jo lähestyvän kakkososan innoittamana viimeinkin katsottua. Ja tämähän olikin ihan hyvä ei-mitään-logiikkaa, ei-päätä-eikä-häntää -fantasiakategoriassaan. Ben Stiller oli pääosassa mainio kuten yleensäkin. Mutta lapsosille suunnattua yleistä kiltteilyä (disneilyä) vähentämällä hieman aikuisempien komediatilanteitten suuntaan öisen museon tapahtumista olisi saanut vielä hauskemman version... 3/5
Popeye - Robert Altmanin sovitus rumasta merimiehestä oli melkoinen tapaus. Floppihan tämä jo ilmestyessään oli ja kyllä sen näkee miksi. Tarina on kömpelö ja koko elokuvan ajan on vahva "vasurilla tehty" fiilis. Harry Nilssonin kappaleetkin olivat lähes kaikki kamalia. Muutamat näistä, joten kuten yhteennidotuista, kohtauksista oli kuitenkin ihan kivoja joten aivan täysin kakka elokuva ei siis voinut olla. Mystery Men - Aikoinaan videolta katsottu, ja kovasti haukkumani, komedia kyseenalaisista supersankareista joiden voimista voi olla montaa mieltä. Nyt maistui paremmalle. Kyllä tämä siltikin oli melkoisenlainen tapaus. Myöhemmin kävikin selväksi että suurin osa dialogista olikin improvisoitua, joka selittää älyvapaan otteen. William H. Macy ja Geoffrey Rush ovat elokuvan kirkkaimmat tähdet ja etenkin jälkimmäinen tuntuu nauttivan naurettavan ylinäytellystä pahiksenroolistaan. Yllättäen kuitenkin Ben Stiller onnistui olemaan elokuvan hauskin. Sankari joka luulee saavansa yli-inhimilliset voimat suuttuessaan, mutta päätyykin vain repimään auton etupellin koristetta, oli hulvatonta. Election - Alexander "Max" Paynen ohjaama hieno elokuva ärsyttävästä tavasta ameriikkalaisissa lukioissa. Muka tärkeä virka koulun oppilaskunnan puheenjohtajana on kuitenkin, ainakin yhdelle, elämän ja kuoleman asia. Reese Witherspoonin esittää Tracy Flickiä pitäisi läpsiä kunnolla. Tracy on juuri niin kamala ylipätevä hikipinko jollaisen jokainen on joskus tavannut. Matthew Broderick oli positiivinen yllätys opettajana joka lipsuu hieman sivuraiteille. Kevyempää elokuvaa odotin, mutta ei ollenkaan haitannut kun Election osoittautuikin tummemmaksi tekeleeksi. Happiness - Todd Solondzin hittielokuvan kävin katsomassa aikoinaan teatterissa ja kokemus oli hieno. Nauratti ja kuvotti ja piti katsoa muualle välillä. Elokuva oli vieläkin hyvin muistissa vaikka 10 vuotta on kulunut sen katsomisesta. Vierineet vuodet on kasvattaneet ja ei enää samalla tavalla hirvittäneet isän ja pojan runkkauspuheet. Nyt kohtauksista näki tuon sairaan humoristisen puolen. Nautittava kokonaisuus edelleen ja on todella iso sääli että tästä ei ole kelvollista dvd:tä ostettavissa.
David Cronenberg: Spider ***½ Vähän erilaista Cronenbergiä. Muuten hyvä mutta tämäkin olisi toiminut paremmin noin 15min lyhyempänä. Eli Roth: Hostel **½ Ei niin huono kuin oletin, mutta siltikin aika heikko pläjäys. Hahmot olivat pinnallisia, eikä niistä jäänyt mitään käteen joten miksi jouduimme odottamaan elokuvan puoleen väliin ennen kuin se ns. kauhu alkaa. Nyt leffa on vain puoliksi paskaa teinipelleilyä(joka on nähty jo 10000 kertaa kauhuleffoissa) ja puoliksi muka-rankkaa goreilua. Positiivisena yllätyksenä: tässähän oli Bad Tastemaista komediaakin. David Slade: Hard Candy ***½ Positiivinen yllätys että vieläkin osataan tehdä näin hyviä trillereitä pienellä budjetilla ja vain parilla tapahtumapaikalla. Muuten hyvä juoni jumittaa ja toistaa itseään vähän, mutta ei se pilaa elokuvaa loppupeleissä.
Kolmetoista (Thirteen) Tämä olikin yllättävän hyvä teinihelvettikuvaus. Koulusuosion tavoittelu johtaa huonoon seuraan ja pikaiseen alamäkeen. Kelpo näyttelijät ja raikas ote miellyttävät ja tyylittelystä huolimatta tietty todentuntuisuus tästä huokuu. - Vakka kantensa valitsee (Holiday) Hyväntuulinen kolmiodraamailoittelu Grantin ja Hepburnin johdolla oli hauska, vaikkei verbaliikka missään vaiheessa kovin huimaksi yltänytkään. Samana vuonna valmistunut Hätä ei lue lakia on kaksikolta tätä vielä selvästi vahvempi työ. ½
Cry_Wolf *** Valehtelijoidenklubi pistää koulussa huhun liikkeelle, että sarjamurhaajaa on saapunut kaupunkiin. Kohta rupeaa tietenkin oikeasti ruumiita syntyyn, vai rupeaako? Ihan mukava vedätysleffa. Mr. Woodcock ** Ei tää nyt ollu läheskään, niin hauska kuin odotin. Alussa oli vielä hauskaa, kun Billy Bob viskeli mukuloita koripallolla. Sitten olikin hiljaisempaa. Itse tarinalla ei ollut mitään annettavaa ja lopun kaikki ovat ystäviä fiilistelykin tuntui ankealta. The Gravedancers **½ Huonosti alkava kauhuelokuva paranee edetessään ja lopussa meno onkin jo ihan rouhevaa. Jos Dominic Purcell on Paossa hieman pökkelö, niin tässä mies on vieläkin jäätävämpi.
Irréversible mut nukahdin loppupäässä ku kävi niin tylsäks .. vitun hullu kumminki. Mielettömän hyvää kuvausta ja näyttelyt toimii!! Rupes hiukan mietityttää et miten helvetissä alussa ku yhen pää laitettii huolel vaahtosammuttimella naama ihan ruttuun nii pystytty tekee ilman et ite uhrii ei satu ku se on yhellä otolla kuvattu!! what tha fuck?!?
Tietokone on ystävänä erikoisefekteissä. "Also of note is that the scene where Pierre bludgeons a man to death was accomplished using computer-generated imagery. Initial footage using a conventional latex dummy proved unconvincing, so computer graphics were brought in to augment the results."
I Confess - Ilohan se on aina palata Hitchcockin pariin, kun lähes aina nuo elokuvat tarjoavat hyvää viihdettä. Vähemmän tunnettu I confess ei ollut poikkeus ja 1½h meni kuin siivillä. Perus Hitch-kuvio on taas tässäkin kun viaton mies on pulassa: tällä kertaa pulaan on joutunut Katolinen pappi, jolla saksalainen pentele tunnusta murhan ja pappi joutuukin itse syytetyksi. Montgomery Clift on aika kaunis poika ja roolissaan pidättyväisenä pappina sympaattinen. Wrong Man - Kun oli korkannut Hitchcock Signature Collectionin mukavalla elokuvalla, niin teki mieli jatkaa kokoelman purkamista. Iskin soittimeen seuraavaksi Henry Fondan tähdittämän "Väärän Miehen". Tätä elokuvaa on kutsuttu Hitchcockin dokumenttimaisimmaksi tekeleeksi. Kaiken lisäksi tarina perustuu tositapahtumaan. Vaikka rikos ei ole niin kamala niin syyttömän muusikon ahdistuneisuus välittyy hyvin katsojalle. Erikoset kuvakikkailut toimivat myös mainiosti, lukuunottamatta erästä ovea. Taas kerran hyvä elokuva Hitchcockilta. Mainio ohjaaja oli tämä pullukka.
Slumdog Millionaire pitkästä aikaa elokuva joka oli mielestäni hyvä. Kun taasen Fast and Furious oli täyttä kuraa.
Stardust Ihan mukava satu, paljon parempi kuin mita tammoiselta leffalta voisi odottaa. Tuli vahan Willow leffa mieleen lapsuudesta. Parempi tama oli kuin narnia tms.. Ihan ennalta arvattava juoni mutta kivaa seikkailun fiilista. 3+/5 ps.leffa tuli katsottua tanaan terassilla. 30m merenrannasta. Pilkkopimeassa. Intiassa. Iso joku telkkari baarissa joka nayttaa joka ilta 3 leffaa putkeen, tama oli eka joka tuli siella katottua. Paassa pyori hiukan olut seka bluesmiehen satka mutta ei se ainakaan leffanautintoa haitannut. Kanssani katsoi leffaa ja poltteli ehka noin 10 ihmista. Aanet oli minusta lujalla. Tekstit oli paalla ja oudot, taitaa olla netista imetty versio Oli 1 elamani omituisimpia kokemuksia katsoa ainakin elokuva..
Hounddog Draamaa Elviksen ajan etelästä. Harvoin näkee yhtä asenteellista elokuvaa: kaikki valkoiset miehet ovat pahoja, väkivaltaisia ja naisia alistavia paskiaisia. Tämän saa nuori Dakota Fanning oppia kantapään kautta, mutta onneksi tukea löytyy paikallisista mustista ja heidän kanssa aikoinaan hengailleesta tädistä. Elokuvana melko kömpelö ja aivan liian alleviivaava. Kaksi positiivistakin asiaa leffassa oli: se jätti yhden kliseen väliin ja Dakota Fanning oli roolissaan todella hyvä; hän on kyllä näyttelijänä selvästi paras lähiaikojen lapsitähdistä. 2½/5 (yksi piste pelkästään Dakotalle)
Dogville Kiinnostava elokuva Trieriltä, jossa karu ulosasu kääntyi lopulta vain eduksi. Joukossa pahuuskin tiivistyi ja hyväksikäytön mahdollisuus sai "normaalit" ihmiset tarttumaan toimeen. + Ronin Toisella katsomisella Ronin maistui kovin tasapaksulta eivätkä takaa-ajotkaan enää tehneet suurta vaikutusta. Reno ja De Niro pääparina olivat kyllä paikallaan, vähän lisää olisivat hahmot kaivanneet syvyyttä. + Rakkaudesta peliin (For Love of the Game) Neljästä nähdystä baseballia sivuavasta Kevin Costner -elokuvasta tämä oli heikoin. Ihmissuhdedraama ei oikein ottanut tulta alleen ja urheiludraamakin heräsi vasta loppua kohden, kovin kliseisesti tosin sekin. ½