Kiitos DVB-G vastauksesta mutta en ymmrätänyt oikein kohtaa jossain sanoit että voin irrottaa palasen piirilevystä. Tarkoitus on siis pitää kytkin toiminnassa tuon piirilevyn kanssa ei siis irroittaa esim johonkin muuhun laitteeseen. Joten jos leikkaan piirilevystä kytkimelle palasen niin nuo liitoksethan katkeavat. Jos taas tarkoitit että leikkaan ylimääräisestä piirilevystä palasen, poraan reijät siihen ja sitten juotan niin homma ok. Kuten huomaat ole amateur mutta jostainhan nämä hommat pitää aloittaa. Minulle vain sanottiin että jos juotan johdoilla niin se tuottaa lisää jotain kuormaa tuolle kytkimelle ja ei saata toimia kovin pitkään. Tiedä häntä. Mutta kiitos avusta taas ja lisää kymysyksiä tulee varmasti ja laitan tuotokseni esille kunhan se valmistuu. Ehdotuksia? Elikkä kotelo on kooltaan 40cm x 20cm x 15 cm. Jonnekkin kohtaa pitäisi tehdä ns. huoltoluukku. Kotelossa on nyt päädyt, takaseinä, pääly ja pohja liimattu ja ruuvattu kiinni toisiinsa joten noista sivuista ei voi tehdä irroitettavia mutta voin pistosahalla tehdä reiän niihin. Tulisiko sitten joku plexin palanen päälle vai miten ? Tarkoitus huoltoluukulla olisi että voin mm. ladata patteritani (http://www2.dealextreme.com/details.dx/sku.5790 4kpl tuommoisia). Noistakin saa heittää kommenttia että onko ideaa. Sain vain neuvon että mielummin tuollaisia 4 kuin painava geeliakku. Kiitoksia vastaajille ja pyydän että pidätte hermonne kurissa kysymyksieni kanssa ja jatkatte asiallista linjaanne eikä ryhdytä haukkumisiin.
Tarkoitin että: Kierrätän hajonneiden laitteiden osia omissa projekteissani, ja usein potikat, liittimet, kytkimet yms. ovat kiinni hajonneen laitteen jossain piirilevyssä. Koska en tarvitse sitä piirilevyä, leikkaan turhat osat siitä piirilevystä pois, jätän eloon vain tarvitsemani komponentin juotosalueen ja muutaman millin turva-alueen sen ympärille. Halvat komponentit edellyttävät saavansa tukevuutta ja "jäähdytyslevyä" siitä piirilevystä, johon komponentti on juotettu. On kaikista helpoin antaa osan olla aloillaan piirilevyllä, johon se on alunperin asennettu. Muuten pitäisi tehdä korvaava piirilevytuenta/jäähdytys itse, joka on ajanhukkaa ilmaisen käytetyn komponentin takia. Jos ostaa uuden käyttämättömän komponentin, sille voi toki tehdä uuden pienen piirilevyn, jos komponentti selvästi piirilevyä tuntuu tarvitsevan. Minulta menee kaikkiaan 5 minuuttia aikaa kun leikkaan piirilevypalasen penkkipeltisaksella, poraan levyyn reiät, poistan kuparifoliota veitsellä viiltäen tai miniporalla jyrsien. Vartissa teen syövytetyn piirilevyn, jos foliokuviointi on niin monimutkainen, ettei sitä viitsi alkaa mekaanisesti työstää. Mutta tämäkin itse tehtävä työ on turhaa jos (vanha) komponentti on jo valmiiksi juotettu johonkin piirilevyyn kiinni, sitten vain poistetaan siitä piirilevystä turhat komponentit tai leikataan turha osa piirilevystä pois ja juotetaan omat kaapelit piirilevyyn.
osaatko DVB-G tai joku muu sanoa arviota että paljonko tavanomaisessa AB-luokan autovahvarissa hukkuu tehoo tonne hakkuri/käyttöjännitteidentekopuolelle, noin suhteessa ja absoluuttisessa mielessä? pohdinta koskee siis että mikäli ois merkittävä virransäästäjä, jos peräkkäisistä akuista ottais suoraan ja ruokkis konkkiin käyttöjännitteet. pelkkä vahvarin tyhjänkäynti kun vastaa noin 100db/1m kuunteluun tarvittavaa tehoa. kun satun omaamaan paljon 12v 7.2Ah pikkuakkuja, joista vois suunnilleen sopivat jännitteet rakennella (tiedän kyllä rajoitteet ja ongelmat akkujenkäytössä, jota tosta aiheutuis.) kohta pääsenkin mittaileen itse tyhjänkäynnin kulutuseron, mutta silti jonkinlaista arviota tohon hakkurointiin tarvittavasta hukkatehosta ois kiva kuulla.
Kertokaas jotain kaiuttimista. Vahvistimena toimii tuo amp6-basic. Akku 12v 4.2Ah. Itse olen ajatellut kahta diskanttia ja kahta/yhtä bassoa. Miten saan yhden basson kytkettyä tuohon amp6-basiciin, siten että toistaa molemmat kanavat? Refleksikotelo vai ei? Kotelosta haluaisin mahdollisimman pienen. Budjetti joku alle 50 http://www.ljudia.fi/ale-s93286/kaiutinelementit-c93292/zachry-hr-017-p78450/ Noi olis halvat ja hienot. Herkkyyskin suurempi kuin muilla hiukan kalliimmilla. 88dB. Tosin noi on 16ohm :O http://www.ljudia.fi/kaiutinelementit-s82124/piezot-c78561/mgr-ch-1-p78559/ Nääkin olis halvat ja hienot. Eikä tarvii jakosuodinta. Joku vastus vaan. Eikös ne maksa jotain 50sent? http://allthemods.com/userinfo.php?userid=1028&id=5827 Nykyinen 25 tuotos. (Paska kuva.)
Minä tekisin "huoltoluukun" muovisen juomapullon kaulasta ja korkista, maksaa 0,10 euroa kun tärvelee yhden pienen muoviputelin (mieluiten hyödynnetään niitä jäykkiä vanhempia pulloja, eikä uusia keveitä kertakäyttöisiä). Voi myös ostaa parin euron pilipali-taskulampun (C-paristoille tehty) ja hyödyntää sen rakenteessa olevaa kierrekorkkitulppaa. Rautakaupasta saa monenlaisia uros- ja naaraskierteellisiä putkenpätkiä ja liitoskappaleita, muovisia ja metallisia, vesiputkitarvikkeita vaikkapa. Kalliimpia ovat elektroniikkakäyttöön suunnitellut kierrekorkit ja tulpat. Eniweis, laitteen sisälle siis asennetaan muoviputken pätkä, sisäreikä 18,5 mm tai hieman isompi (että akkuparisto sinne sisään mahtuu vaivatta). Pituutta 4 peräkkäistä litiumakkua tarvitsee 26 senttiä. Tämän putken sisään voi sujauttaa neljä litiumakkua. Korkki kiinni putken päässä ja siellä pysyvät. Minä panisin putken molempiin päihin vieterijousen. Se mahdollistaa akkujonolle lievän liikehdinnän eli tärinänkeston, menettämättä sähköistä kontaktia tärähdyksen aikana. Niitä kierrejousia saa revittyä irti paristokoteloista ja halpataskulampuista ja mistä vain paristokäyttöisistä romulaitteista. Yksi kierrejousi asuu putken pohjalla laitteen syövereissä, siihen saa juotettua tai puristettua kiinni kaapelin melko vaivattomasti, plus-pää akuista osuu tähän. Suurempi pulma syntyy putken ulomman pään eli "huoltoluukku-pullonkorkin" sähköisestä johtamisesta. Metallisella korkilla ja metallisella runkokappaleella se metalli tietysti johtaa sähkön, mutta muovipullonkorkki vaatii enemmän kikkailua. Nopein ja rumin keino on liitekuvassa näkyvä törkeä tee-itse-menetelmä. Ettei huoltoluukun kautta pääsisi laitteen sisään vettä sateella, voi käyttää tiivisteenä ja liimana epoksia, silikonia, SIKA-massoja, tai demokuvan kiiretapauksen tyyliin kuumaliimaa. Pullonkorkkisysteemihän on periaatteessa painetiivis, paljon luotettavampi ja tiiviimpi luukku kuin muut vaihtoehdot, joissa tarvitaan lisäksi O-renkaita tai tiivistekumeja. Vartissa tein nollalla eurolla (en turmellut pulloa, pullo kelpaa yhä palautukseen) paristopidinjousellisen "huoltoluukun", jota kautta voisi sujauttaa rivin litiumakkuja putkeen. Kaapelin toinen pää viedään laitteen sisään muutaman sentin päässä korkkialueesta. Samalla kaapeli takaa, ettei korkki katoa merelläkään, jos vaihtelee akkuja lainehilla keikkuen. Sen verran kaapelia pitää jättää näkösälle, että korkin voi vapaasti kiertää kiinni ja auki. 230 voltin sähköpartakoneiden kierrejohdinta suosittelen ehdottomasti tällaiseen käyttöön, kumpikin kaapelissa oleva piuha otetaan käyttöön, akkujen MIINUS-päätä palvelemaan. PLUS-pää kannattaa pitää laitteen sisuksissa piilossa. Akkujen miinuspäässä on laaja metallialue, johon on helppo osua rumastikin pieleen asemoidulla tee-itse-jousikorkilla. .
Halvempi antaa enintään 85 wattia. Kyllä sekin riittää JOS vahvistin on hakkurityyppinen (D-luokka, T-luokka). Kalliimpi on 120-wattinen. Äänen määrässä näillä kahdella teholähteellä on lähes mitätön ero, harva edes kykenee korvalla sanomaan kumpiko soi kovempaa jos vertailee kumpaakin mainittua teholähdettä. Tehon kaksinkertaistuminen (85 watista 170 wattiin) tuottaa 3 dB suuremman äänen, ja sen korva jo huomaa kovemmaksi, mutta tällainen parin desibelin lisäys on aivan turha juttu. Kokonaan toinen juttu on se, jos vahvistin on analoginen (AB-luokka) ja kaiutin lisäksi matalaohminen, silloin virta kasvaa suureksi ja teholähteen virranantokyky on tärkein valintakriteeri, ei tehonantokyky niinkään. Silloin olisi turvallisempi ostaa suosiolla se kalliimpi teholähde, vaikka äänen määrässä ei mitään eroa syntyisikään, mutta virrantarpeen takia järeämpi poweri luultavasti tarvitaan. Vain käytännön kuuntelukokeissa selviää, tuleeko pullonkaulaksi powerin antama virta vaiko teho. Niin moni asia siihen vaikuttaa, että on turha alkaa luetella kaikkea. Itse se pitää tutkia, eli ostetaan aluksi halpa poweri ja jos se ei annakaan tarpeeksi paljon ääntä, ostetaan kalliimpi, ei siinä muu auta.
"Ottojännite: 12 Vdc " pelottaa meikäläistä. Se viittaa siihen, että laite on tarkoitettu pelkästään uusiin autoihin, joiden röökiliittimestä tulee reguloitua jännitettä tasan 12,0 volttia, oli auton akussa/laturissa sitten mitä tahansa voltteja. Vanhoissa autoissa röökiliittimestä tulee se sama jännite mikä on akussakin, tai ehkä puoli volttia vähemmän, johtuen hintelistä kaapeloinneista. Eli kun autolla ajetaan ja akkua ladataan polttomoottorin avulla, röökiliittimestä puskee hyvinkin 14,0 volttia (jolloin 12,0 volttia odottava laite käryää kuoliaaksi). Ja kun auton akku on hieman tyhjä polttomoottorin nukkuessa, röökiliitin tarjoaa vain 10...11 volttia (ja se 12,0 volttia vaativa laite nuijanukuttaa itsensä tai alkaa pätkiä).
16-ohminen elementti sopii kuin nakutettu siltamoodikäyttöön, se kuormittaa kumpaakin vahvistinkanavaa 8 ohmilla. Eli jos vahvistin on tehty tykkäämään 8 ohmin kaiuttimesta, silloin 16 ohmin kaiutin siltamoodissa olisi paras vaihtoehto. Edellyttää sitä, että vahvistin ei ole jo ennestään siltamoodissa per kanava. Asia selviää sillä, että jos vahvistimessa on sama potentiaali kummankin kanavan kaiuttimien miinuksille, silloin homma toimii. Eli jos mittaa yleismittarilla kaiutinliittimien miinuksien kesken nolla ohmia, homma toimii. Tai piirilevyltäkin asia selviää, jos näkee silmillä, että kummankin kanavan kaiuttimien miinusliittimet ovat samaa kuparia. Silloin siltamoodia voi käyttää. Siltamoodissa pitää vaihtaa toisen kanavan oton vaihe. Käyttäen passiivista audioerotusmuuntajaa tai ääntä tuottavan laitteen vaiheenkääntävää lisäantoa, jos sellainen siinä on. Menee pirun typeräksi ja vaikeaksi jos joutuu rakentamaan erillisen aktiivisen vaiheenkääntäjän. Minä käyttäisin kahta linjatasoista audioerotusmuuntajaa. Toisessa kanavassa oleva muuntaja kääntää vaiheen, toisen kanavan muuntaja kytketään vaihetta kääntämättömäksi. Näin toimien kanavien kesken pysyy sama särötaso ja vaihesiirto, vaikka 180 asteen vaiheenkääntö kanavien välillä tapahtuukin. Huonokuuloinen voi unohtaa toisen muuntajan, käyttäköön vain vaihetta kääntävää muuntaja, vaikka silloin särö kasvaakin. Bassoelementti liitetään vahvistimen kaiutinliittimien plussien väliin, miinusliittimiä ei tarvita. Ellei joku vielä ymmärrä mitä siltamoodi kaikkiaan vaatii, opetelkoon, muuten savu nousee. Jos aikoo kyseisen siltamoodi-bassoelementin lisäksi käyttää diskanttielementtejä tai muita ylätaajuuselementtejä stereona, siitä vaan vapaasti. Pitää vain muistaa, että koska toisen kanavan oton vaihe oli käännetty, se pitää kumota kääntämällä toisen kanavan diskantti/tms.-elementin piuhat toisinpäin. Eli diskanttikaiuttimen plusjohto viedäänkin vahvistimessa olevan kaiutinliittimen miinukseen ja miinusjohto viedään plussaan. Koska yleensä käytetään passiivista jakosuodinta, vahvistin näkee impedanssiasiat normaalina, eli se 16-ohminen basso kuormittaa kumpaakin vahvistinkanavaa 8 ohmilla bassotaajuuksilla, ja sitä ylemmillä taajuuksilla kanavakohtaiset diskanttielementit tai vastaavat kuormittavat omaa kanavaansa 8 ohmilla (toivottavasti) jos ne elementit siis ovat 8-ohmisia. Ellei käytetä minkäänlaisia jakosuotimia, saattaa kuormitus pahentua jollain taajuusalueella, keskiäänillä suunnilleen, siis niillä taajuuksilla mitä jokainen elementti osaa toistaa. Vahvistin ehkä näkee 4 ohmia vaikka se haluaisi nähdä 8 ohmia. Sen kuulee äänestä jos keskitaajuuksilla särö kasvaa. Jakosuodin siis tavallaan takaa puhtaamman äänen epäsuorasti, johtuen vahvistimen kuormankestokyvystä. Mikäli vahvistin lupaa toimia moitteetta myös 4 ohmin kuormaan, mitään ongelmia ei ole, vaikka heittäisi jakosuotimet kaatopaikalle. Mitä nyt poliisi tulee pamputtamaan, kun elektroniikkaromu ei kaatopaikalle kuulu.
Jos hommaat 2-puhekelaisen basson ja kytket toisen kanavan toiseen ja toisen kanavan toiseen puhekelaan, siten saat kanavat summattua yhdellä bassolla. Mutta, toimiiko noi Triampin chipit tuollaisessa tilanteessa, koska kanavien välillä sähköistä kytkeytymistä elementin kautta, sitä en tiedä.
DVB-G, tai joku muu viisas: Onko teillä tuohon mitään sanottavaa? Miten on järkevää liittää 2 tuollaista 8ohmin elementtiä ja piezo-diskantti Lepain vahvistimeen? * Compact Size: 120mm (D) X 147mm (W) X 42mm (H) * R.M.S : 2 x 20W * Input power : 12V 6A DC * Input sensitivity : 200mv * Input impedance : 47k * Frequency response : 20Hz - 20kHz * Speaker impedance : 4 - 8ohm * Minimum THD : <0.05% * Signal noise / ratio : >100db * RCA input : 1slot (MP3/ MP4/ CD available)
Ei kai siinä mitään estettä ole, kauheita tehoja ei ole odotettavissa, sellaisen 6-7 wattia tuo taitaa pukata 8 ohmin kuormaan. Järkevää vai ei, siihen en ota kantaa...
Kauheasti turhaa höpinää kysymyksen ulkopuolelta, koska AMP6:ssa on differentiaalinen lähtö, eli siltakytkentä ei ole mahdollista....
Miten jos piezon ja basson kytkee rinnan, eikös impedanssi silloin laske? Vai miten menee tuollaisilla erilaisilla kaiuttimilla? Kyllähän tuo 8w:kin riittää, jos herkkyys on yhteensä se n. 98db/1w/1m. Tällöin sillä saisi teoriassa 109db/1m päähän.
Tuollainen pietsodiskantti on konkka rakenteeltaan, eli kuormana kapasitiivinen. Kuormittaa lähinnä suurilla taajuuksilla. Suositellaan käyttämään sarjavastusta, mutta tuollaisen D/T-luokan vahvistimen kanssa ei ole tarpeen, ellei sitten halua riipivää yläpään toistoa vaimentaa. Soundi noissa on suoraansanottuna kaamea
Itse sanoisin, että ulkoilmakäyttöön Lepai riittää ehkä juuri ja juuri. Itse testailin 96db/1w herkkyyksisillä kajareilla ja sisälle riittää ihan ok, mutta ulkona saattaa olla liian vähän mökää. Testailin kyllä niin, että kaijuttimet eivät olleet koteloissa kun ne eivät olleet valmiita. Hyvä äänenlaatu siinä oli sure-electronicsin vahvistimeen verrattuna. Osta ja testaa, ei se paljoa maksa. Ei taida kovin helppoa olla löytää PA-kajareita 4ohmisina ja korkealla herkkyydellä 6-10" kokoluokassa? Itse hankin tuossa äsken 12V-->24V jännitemuuntimen ja hyvin pelaa. Kiitoksia auttaneille! Pistän kuvan ghettoblasusta kunhan se valmistuu, saattaa kyllä mennä tovi. Minkälaisia diskantteja suosittelisitte, kun tosiaan nuo piezot ovat minunkin puukorvaan pistävät. Ja onko tietoa mistä muualta saisi halpoja jakosuotimia, kuin ljudiasta?
Kyllä 96db/1w/1m kaiuttimien pitäisi riittää aivan hyvin, kotelo tuo huomattavasti lisää boostia kaiuttimen soinnille. Itsellähän on tuossa isossa blasterissa 1xhp-10w (sama mitä sulla taitaa olla?) ja mekkalaa riittää enemmän kuin tarpeeksi, tosin mulla on tuolle 80w (4ohmiin) tehoa, 8 ohmin elementti joten toi herkkyys (joka tais olla ~95,3db tms) on vain 92,3db yhellä watilla. Riittää jokatapauksessa enemmän kuin tarpeeksi jos sulla on jotain 20w 4 ohmiin ja 1x8ohmin hp-10w:tä niin kyllä sillä 20 watilla irtoaa jo metriin semmonen 105db, ei ole kivaa enää 2m lähempänä kuunnella.. Diskantiksi mikä tahansa muu kuin piezo hinta nousee hieman mutta esim. joku ringradiator voisi toimia hyvin, tai kompressiodriver + torvi, miten vaan pieneen koteloon moinen mahtuu. Itse ostin oman (aktiivi)jakosuotimen käytettynä huutonetistä hintaan 45e, sieltä voisi bongata noita aktiivisia ainakin.
Miksi tuota piezoa haukutaan noin paljon? Itse en ole vielä tilannut tarvikkeita.. Eikö siitä piezon saundista saa siedettävää edes ghettoblasteriin jos siihen laittaa vastuksen? Yksi vaihtoehto olisi löytää pienet (6" bassoelementillä) pa-kaiuttimet jonka herkkyys olisi 95db->. Ei vain tahdo oikein löytyä alle 100€/pari tuollaisilla herkkyyksillä..
Juu mulla on kaksi 100ohmin vastusta sarjassa piezon plussajohdossa. Kyllä se pehmensi, mutta voisi pehmennystä olla enemmänkin. Ei se loppujen lopuksi niin paha enään ole, kun vaihdoin vahvistimesta "input capacitorin". Pitäisi parantaa alapään toistoa. Täällä lisää ohjeita sure electronicsin vahvistimen äänenparantamiseen: http://www.diyaudio.com/forums/showthread.php?s=&threadid=143669&perpage=25&pagenumber=2 Tuota sure-electronicsin 2chippistä vahvistinta ei mielestäni kannata sitten käyttää 12V jännitteellä. Särkyy ääni jo kohtuu pienillä volyymeillä.
olisiko 2kpl tällaista kova sana ghettoblasteriin? Herkkyys olisi hyvä, eikä tarvitsisi itse tehdä jakosuotimia.. Tarkoittaako tuo horn torvidiskanttia, vai onko tuonne ahdettu torvisubbari? :hitme: