Oletko katsonut CLS-215 kaiuttimien mittaukset noista yllä laittamistani linkeistä? Kyseisistä kaiuttimista tehtiin lisämittaukset (särö, kompressio/lineaarisuus) myös normaalitestejä suuremmalla äänenpaineella (95dB ja 100dB), koska kaiuttimen mittaustulokset olivat niin hyvät normaaleissa mittauksissa! KLIK PLEASE NOTE: Our standard is to provide the THD+N measurement at 90dB with a measuring distance of 2 meters (within the anechoic chamber). Since this speaker produced very low distortion levels under those conditions, we have added a second measurement performed at 95dB to give an indication of performance under higher-output conditions. In addition, we have also provide an additional Deviation from Linearity measurement at 100dB based on the good performance at 95dB. Olisi hauskaa luettavaa lukea 100dB tasolla otetut mittaustulokset jostakin pienestä 4" bassolla varustetusta 2-tie jalustakaiuttimesta. Mahtaisiko enää äänisignaalia kuulua särön seasta? Edelleen olisi mukava kuulla: - Millaisessa huoneessa kuuntelit CLS-12 kaiuttimia (huoneen mitat, materiaalit, kaiuttimien ja kuuntelupaikan sijoitus) - Millaisilla oheislaitteilla kuuntelit kyseisiä kaiuttimia (ohjelmalähde, vahvistimet jne) - Millä levyillä kuuntelit kyseisiä kaiuttimia - Oliko kaiuttimet suunnattu kuuntelupaikalle vai ohi kuuntelupaikan - Oliko kaiuttimille haettu optimaalinen sijoitus bassotoiston kannalta mittauksilla ja testilevyä apuna käyttäen Ja ennenkaikkea - minkä kaiuttimien ääneen vertasit CLS-12 kaiuttimien ääntä SAMASSA KUUNTELUTILASSA?
Kuuntelu on ihan turhaa. Katsoo äänen vain kuvasta. Samoin olen kyllä ihmetellyt miksi kokit maistaa ruokaa välillä? Kyllä siitä täydellinen tulee kun ohjeen mukaan valmistaa.
Tarkoitatko n. 400 Hz:n kapeaa vaimentumaa? Ei käytännössä kovin suuri ongelma, luonnehtisin. Kaikkea ei voi tuohon hintaan saada. Yläbasson kuopan reunukset voi tasoittaa kahdella parametrisen EQ:n filtterillä jolloin basson yleistason hyllytystä voi vastaavasti vähentää. Hohhoi vaan itsellesi, taajuusvasteista näkee paljon asioita. Ja en ole kuullut. Sinä olit muuten kuunnellut serkkusi CLS-12 -mallia (tietysti luonnontilassa au naturel ilman equa rehottaen?) mikä on aivan eri kaiutin kuin subjektin CLS-215.
:naminami: Ja kaiuttimien ääneen ei huoneakustiikka paljoa vaikuta. Bassotoistokin on aina huoneen mitoista, seinien ja katon sekä lattian materiaaleista että niiden kautta muodostuvista seisovista aalloista riippumatta samanlainen. Vahvistimella ja muilla oheislaitteilla tuskin on mitään väliä asian. :hitme: Itselläni on ollut tuttavaltani ostetut OR 300Hi kaiuttimet yli kuusi vuotta. Olen kuunnellut samoja kaiuttimia yhdeksässä eri kuuntelutilassa. Samoin erilaisilla vahvistimilla ja ohjelmalähteillä. Jokaisessa ne ovat kuulostaneet täysin erilaiselta. Olen muuten kokeillut samoja kaiuttimia myös ulkona vapaassa kentässä. Samoin nykyisessä kaksikerroksisessa omakotitalossa minulla on kolmeen eri huoneeseen kasatut setit. Jokaisessa huoneessa on täysin erilainen soundi. Olen kokeilumielessä testaillut eri kaiuttimia näissä kolmessa eri huoneessa. Sama kaiutin muuttuu täysin erilaiseksi, kun se tuodaan huoneesta toiseen. En väitä topicin aiheena olevia kaiuttimia kaikkiin kuuntelutiloihin ja kaikenlaiselle musiikille parhaiksi mahdollisiksi. Mutta mielestäni yhden kuuntelukokemuksen perusteella ei kannata vielä vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Varsinkin kun et ilmeisesti edes ole koskaan kuullut CLS-215 malleja.
Myös kaiuttimen yläpäässä ongelmia, resonansseja tai jotain särögeneraattoria. Ei voi itenkään "luonnolliseksi" sointia luonnehtia. Keskari ja yläpää niissä on sama, joten mielestäni aivan hyvin voi vertailla. Vai kuunteletko vain bassoa? Ai, se ei olekaan osta ja kuuntele kaiutin? Ei missään ainakaan sanota, että EQ pitäisi hommata tai sisältyisi hintaan. Mielestäni tuossa kaiuttimessa ei ole oikein mitään osa-aluetta, missä se olisi edes hyvä. Sori nyt vaan CV-fanit.
Yläpäässäkin on pieniä epätasaisuuksia sekä lisääntyvää säröä 95 dB:n tasolla mutta ei nyt mitään erityisen tavatonta kunhan dissen yleistason vaimennuksesta pitää huolta sillä ohisuuntauksella. CLS-215 etulevy ja tämän myötä suuntainpaketti keskiääniselle ja disselle on suurempi 15" bassolle mitoitetussa etulevyssä kuin CLS-12:ssa vaikka elementit olisivatkin samat. Tämän takia myöskin säteilyominaisuudet ovat erit (=paremmat, suuntaavampi) kuin pienemmässä CLS-12:ssa. CLS-215:n kokoinen kaiutin tarjoaa mukavasti luontaista suuntaavuutta. Mm. baffle step on jo melkoisen alhaalla. Tämä fakta jää lähes aina olemattomalle huomiolle tällaisessa kaiuttimessa kun kaikki huomio kiinnittyy pornoihin jättikokoisiin bassoelementteihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin häiritä väärissä käsissä kokonaista kaupunginosaa. Ja tosiasia on se että equa tämä kaiutin tarvitsee. Ilman sitä pettymys on hifistille varma liian bassokkaan soundin takia.
Itse asiassa riippuu aivan täysin kuuntelutilasta. Kaverillani on ollut muutaman vuoden tuollaiset CLS-215 mallit ja hänen kuuntelutilassaan bassot ovat pääkaiuttimista liian vaimeat. Uskomatonta mutta totta! Kaiuttimet ovat kaukana sivu- ja takaseinistä sekä kuuntelupaikka lähes keskellä huonetta. Joten seisovat aallot ja huoneen mitat tässä tapauksessa tekevät soundista jopa bassoköyhän. Subbareilla ja akustiikan parantamisella tosin tässä(kin) tilassa nykyään ratkaistu suurimmat basso-ongelmat.
Kuten jo hifimaailmassa todettiin tuon kaiuttimen pikkeveljestä (CLs-212), että equttamalla yläbassokorostuksen pois, on tuo kaiutin erittäin kova pala tuossa hintaluokassa. Kuuntelutulokset olivat ihan ok. Jos asuisin omakotitalossa, niin kyllä nuo olisivat ihan hyvät laatikot isoon tilaan. Vaivatonta ääntä ja dynamiikkaa budjettiluokassa.
Dynamiittia ja pienisäröistä ääntä lähtee, mutta minusta tärkein pointti tällaisessa kaapissa on sen suuntaavuusominaisuuksien paraneminen ns. luonnonmenetelmällä (=kaiutin on vain yksinkertaisesti p*rkeleen iso), ilman esoteerisia rakenneratkaisuja. Mm. yläbasso- ja alakeskialuetta aina ikävästi kuopittava takaseinäheijastus CLS-215:n kokoisella kaiuttimella on linnunpönttökokoluokkaa tuntuvasti vähäisempi baffle stepin l. puoliavaruuteen säteilemisen alkamiskohdan alhaisuuden takia. Tämä yhdessä muihinkin suuntiin paremman suuntaavuuden kanssa on sitä "ison kaiuttimen" soundia. Maisterin ja Komentajan tykkihipan toistoon riittävä bassokapasiteetti on sekin tietenkin erittäin hyvä asia, muttei pääsellainen. Ainakaan minulle. Huone tietenkin vaikuttaa bassotoiston equtustarpeeseen, sopivat henkoset sopivassa kohtaa kiskaiseva kammari tekee EQ:n tarpeettomaksi. Keskimäärin kuitenkin tämä kaiutin tarvitsee sitä equlaattoria mikäli neutraalius on kuulijalla kiikarissa, on bassopää vapaakenttävasteessa senverran reilusti koholla.
Aika paljon lämpöä kehittää joku tonnin cerwini täällä. Samanlaista keskipasso korostusta samassa hintaluokassa saadaan nauttia esimerkiksi Dali/B&W akselistolla ja sähisevää diskanttia. Sillä erotuksella että puhti loppuu kaiuttimista jos vaaditaan normaalin puheensorinan ylittäviä äänenpaineita. No onhan niissä B&W kailottimissa se hieno puuta jäljittelevä muovimatto (suoraan tiimarin tukusta). No eniveis ei sillä tonnilla paljoa parempaa saa. Jos saisi niin ei kait kalliimpia kailottimia kukaan edes harkitsisi.
On myös hieman kyseenalaista mitata näin suurta kaiutinta metrin päästä, kuten artikkelissa on tehty. Parin kolmen metrin päähän saattaisi tulla nätimpää käppyrää, ehkä.
SoundStage lehden mittaukset Cerwin-Vega! CLS-215 kaiuttimesta on itse asiassa tehty kahden metrin päästä ja tasot on korjattu metrin päästä mitatuiksi. Tosin ei varmaan 2,5 - 3,0 metrin etäisyydestä olisi haittaa korkeammilla taajuuksilla mitattaessa. Samoin kokemuksieni perusteella sellaisen kaiuttimen bassovastetta ei usein mitata (kaiuttomassa tai vastaavassa mittaushuoneessa) luotettavasti, jossa on bassoelementit ja refleksiputket eri seinillä. Eli mittaustuloksissa oleva bassovaste on usein vääristynyt, jos elementtien ja putkien tuottamaa ääntä ei osata summata vasteisiin oikealla tavalla. Kaiuttomassa huoneessa kaiuttimesta mitattu bassovaste on tältä osin luotettavampi tapauksissa, jossa käytetään suljettua koteloa tai refleksikotelon putket / kanavat ovat kotelon samalla sivulla elementtien kanssa esim. etulevyssä. Usein muutenkin kaiuttimen bassovaste esim. alle 100-150 Hz taajuuksien osalta saatetaan mitata lähempää vaikkapa 0,5 metrin päästä.
Putken sijainnilla ei edelleenkään pitäisi olla kovinkaan suurta merkitystä saatavaan vasteeseen noilla etäisyyksillä, vaikka kaiutin mitataankin aina etupuolelta. Ääni on bassotaajuuksilla ympärisäteilevä, oli takana sitten dumpattu seinä tai ei mitään. Tavallisessa huoneessa asia on varmaankin hiukan erilainen kuin mittaushuoneessa, tai keskellä urheilukenttää. Ainakin itse joskus mittailin subbaria myös takaata (refleksiputki takana) ja tuloksena oli möykky vasteessa viritystaajuuden ympäristössä (yllätys yllätys ). Läheltä elementtiä taaseen tulee kuoppa vasteeseen viritystaajuuden ympäristössä, koska silloin lähes kaikki ääni tulee putkestä ja elementin liike on minimaalista.
Mielenkiintoista. Minulla ei ainakaan ole vuosien aikana huomannut vaikutusta putken sijainnilla kaiuttoman huoneen mittauksissa. Missäs kaiuttomassa huoneessa sinä olet käynyt mittaamassa, saako udella? Vai onko CV:n viritystaajuus niin ylhäällä, että vaikuttaa
Genelecin isossa mittaushuoneessa aikoinaan mittailtiin Iisalmen tehtaalla, taisi olla vuosi 1995 / 1996 tai jotain sinnepäin. Eihän se täysin kaiuton huone ole, mutta melko asiallisia tuloksia sielläkin sai aikaan. Cerwin-Vega käyttää yleensä 25 - 30 Hz välillä olevia viritystaajuuksia kotikaiuttimissaan. Poislukien muutama pienempi malli ja pari muuta tapausta, joissa on ollut 37 Hz - 45 Hz väliin olevia virityksiä.
CLS-12:en bassovasteen huippu oli hirveä piikitys jossain 80 Hz tietämillä, joten mistään varsinaisesta virittämisestä varsinkaan alas, ei kyllä voida puhua. Mielenkiintoista olisi kokeilla kuinka paljon niitä lastulevylootia saa parannettua a) tukemalla koteloa b) bitumoilla koteloa c) vanuttamalla koteloa d) vaihtamlla jakosuotimen osat kunnollisiin e) laskemalla viritystä pidemmällä/vuoratulla putkella . . .
Aivan tyypillinen vaste, kun pari halpaa (parametreiltaan ison kotelon vaativaa) elementtiä tungetaan liian pieneen refleksikoteloon.
Yksi elementti tuossa CLS12:ssa on, mutta juurikin noin. Enivei, voisi sitä ainakin yrittää parantaa. Itse yrittäisin jos mulla sellaiset olisivat. Ison Q arvon aka jumputtavan kokonaisuuden piikitystä voisi vähentää Dynaudion variovent tyyppisellä ratkaisulla. http://diyaudioprojects.com/Technical/Aperiodic/
Paljonkohan nuissa cerwineissä on koteloa ja millaiset putket. Itse muistan omista VS-12 malleista jonku 12v takaa että kaksi noin about 7cm halkaisijaltaan olevaa putkea oli takana. Koteloa palttiarallaa 80 litraa. Viritys siis arviolta 40Hz. Ne oli mahtavia aikoja, kun VS-12 cerwinit oli B&W P6 kaiuttimien vieressä ja kuunneltiin vuorotellen.