CLS-215... 2kpl 4" suoria pahviputkia... Kotelon sisätila kokonaisuudessan karkeasti noin 210 litraa, ulkomitoista laskettuna (jos ainevahvuus noin 15-16mm). Putkia, elementtejä eikä väliseiniä ei tästä ole vähennetty kun niista ei tiedä.
Aika hyvin osaa ihmiset arvioida nuo viritystaajuudet hatusta vetämällä. :OI Olisikohan helpompi käyttää laskukaavoja tai tarkoitukseen tehtyjä ohjelmia viritystaajuuden laskemiseen? Siihen kun ei tarvita kuin kotelon nettotilavuus, putken sisähalkaisija ja pituus. Jos kotelossa on useampi kuin yksi refleksiputki, täytyy tietysti ensin laskea refleksiputkien yhteinen pinta-ala, eli kuinka suurta yhtä refleksiputkea putket vastaavat. Ja mitä tulee Cerwin-Vegan "jumputtavaan" bassotoistoon, niin mielestäni aika typerää ostaa CV:n kaltainen kaiutin, ja yrittää tehdä siitä latteasti ja värittömästi toistavaa munatonta tusinahifipönttöä. Jos haluaa, että hyvällä rytmillä ja bassoilla varustetun dynaamisen musiikin kuuntelu on yhtä mielekästä kuin söisi pahvilaatikoita, kannattaa suosiolla hankkia ne highend jalustakaiuttimet 4" bassolla ja 75Hz alarajataajuudella..
Minuunko viittasit, kun ei tuo kauas tuo 40Hz heitä. En vain maininnut että sellainen 15cm oli putken pituus. Näin viritys tulisi siis simulointiohjelman mukaan 38Hz. Jos pituus olikin 20cm (kun ei tarkkaan muista siitä kun on 12 vuotta jo) niin viritys oli 34Hz. Kyllä sen ajan cerwinit ainakin alas toisti ja en epäile etteikö nykyään mennä yhtä alas tai alemmas. KISS bändin live keikka tallennetta oli mahtava VS-12:lla kuunnella kun yhden biisin lopussa tuli tykin laukauksia uskomattoman lujalla ja matalalta. Refleksiputkista tuli niin paljon ilmaa että muistan kuin lahkeita lepateltiin siinä kauttimien takana. Eipä kuulunut 15000mk:n B&W:n kajareista kuin tuhauksia ja rätinää samalla viisulla ja muutenkin oli munatonta.
En sinänsä keneenkään viitannut suoraan, ihmettelin vaan ääneen kun ihmiset puhuivat kotelon tilavuuksista ja putken/putkien halkaisijoista. Eikä missään mainintaa putken tai putkien pituuksista. Itselläni on ollut tässä vuosien varrella aika monta paria noita CV:n kaiuttimia ja yleensä ne viritystaajuudet ovat olleet 25-30Hz välillä. Joissain pienemmissä lattiamalleissa 32Hz ja yhdessä erikoismallissa 37Hz ja pienissä jalustakaiuttimissa hieman yli 40Hz. Cerwin-Vega myi aikoinaan DB-10 bassokorostinta, jolla saatiin korostettua 30Hz taajuutta +5 tai +10 desibeliä. Mukana taisi olla joissakin versioissa vielä alle 20Hz taajuudet suottava subsonic suodin. Cerwin-Vegan kotikaiuttimien kotelot oli perinteisesti melko suuria ja alas viritettyjä. Alimmat bassot eivät aina välttämättä tulleet herkillä bassoelementeillä ilman huonekorostusta tarpeeksi lujaa ja tuolla bassokorostimella sai vasteen jatkettua mukavasti n. 25Hz:n. Ja kun viritystaajuuskin oli suunnilleen tuon 25-30Hz:n kohdalla, niin tehonkesto ei ollut ongelma, jos vaan vahvistimessa riitti potkua. Viritystaajuudella kun elementin liikepoikkeama on huomattavasti pienempi ja tehokestoa on hetkellisesti huomattavasti enemmän näillä taajuuksilla. Noista nykymalleista ei minulla ole niin paljon kokemusta kuin vanhemmista. Nuo 80- ja 90-luvun tuotteet ovat enemmän tuttuja minulle. Uudemmista malleista itseltäni löytyy CLS-sarjan pienimmät mallit eli CLS-6:t, joita käytän lähinnä kotiteatterin takakaiuttimina. Tuttavallani on nuo tämän topicin aiheena olevat CLS-215 mallit, jotka ainakin hänen kuuntelutilassaan toistavat voimalla n. 20-25Hz saakka. Tietysti huoneresonanssit ovat apuna. Samoin itselläni normaaleissa kuunteluolosuhteissa käyttämilläni CV kotikaapeilla käyttökelpoinen alarajataajuus on n. 25-30Hz kohdalla mallista riippuen. Poislukien pienet jalustamallit, joissa realistiset alarajataajuudet pyörivät n. 40-45Hz välillä. Ja nämä arvot on siis kokeiltu testi-CD:tä ja dB-mittaria apuna käyttäen, ei mitään hatusta vedettyjä lukemia. Bassotoiston kanssa kun noilla pelkillä vapaakenttämittauksilla ei ratkaista lopputulosta, vaan elementtien + refleksiputken sijoittelu kotelossa, kaiuttimen sijoittelu kuunteluhuoneessa, seinien + katon + lattian materiaali, huoneen mitat + resonanssit + seisovat aallot ja kuuntelupaikan sijainti ratkaisevat lopullisen bassovasteen muodon. Moni on täällä kauhistellut, ettei noista CV:n kaapeista tule mittauksien mukaan kuin 80Hz bassoa. Mutta kannattaisi tehdä samat mittaukset uudelleen kuunteluhuoneessa. Esimerkiksi itselläni on usein kokemuksia suurista lattiakaiuttimista, että käytännön olosuhteissa tahtoo n. 30-50Hz alue toistua lujaa ja tuo n. 60-80Hz alue on päinvastoin usein hieman vaimentunut. Vaikka vapaakenttävasteista voisi kuvitella, että pelkästään yläbassot jumputtavat ja matalimmat bassot loistavat poissaolollaan. Erityisen selvää tämä matalimpien korostuminen on sellaisilla hifikaiuttimilla, joilla bassovaste on mahdollisimman suora ja toisto ulottuu 25-30Hz asti. Helposti kuunteluhuoneessa käy niin, että 50-100Hz bassot on vaimeita ja sitten jossakin 25-40Hz kohdalla on aivan järkyttävä korostuma. Eli normaalilla musiikilla bassotoisto on jopa liian vaimea ja sitten matalimmat jyrähdykset kuuluvat ylikorostuneesti. Niinpä niin.. Minkälaiset B&W:n konstruktiot mahtoi olla kyseessä?
Oli kuinka hyvänsä, niin dynaaminen ja munakas CW-soundi on saatu aikaa kevyellä ja herkällä bassoelementillä liian pienessä kotelossa ---> korostusta yläbassolla, iskuherkkyyttä. Vielä keskialueella suurempaa suuntaavuutta niin äänet lähtee kyllä dynaamisesti. Vähään aikaan en ole Cerwareita kuullut, pitäisi kuulla kyllä. Mutta taivahan tosi on, ettei CLS12 ainakaan mittausten perusteella sovi betonikoppiin, eikä kyllä kuunteluvaikutelmien perusteella mulle muutenkaan.
Ne oli ne aikaisemmin mainitsemani P6 mallit. Ilmeisesti nykyinen CM7 on korvannut tämän legendan. P6 on jokatapauksessa parhaimpia kaiuttimia mitä olen kuullut kevyellä rokilla ja popilla. Mutta raskaampaan menoon niistä ei valitettavasti ollut.
Haluaisin vielä vähän määritelmää tuohon "liian pieneen koteloon". Uusien mallien tilavuuksien en ole niin laskenut, mutta otetaan esimerkiksi vaikka 90-luvulta monelle pitkän linjan harrastajalle tuttu DC-sarja. 10" elementti 55 litran kotelossa, 12" elementti 80 litran kotelossa ja 15" elementti 140 litran kotelossa. Ei kai nuo mitään alimittaisia koteloita ole tuon kokoluokan elementeille? Noissa kahdella 15" bassolla varustetuissa malleissa on yleensä kotelon koosta hieman tingitty, koska tuossa kokoluokassa täytyy jo ajatella hieman käytännöllisyyttä. Jos nettotilavuus on noin 200 litran luokkaa, on se ehkä hieman pieni yhtä 15" elementtiä kohdin (100l netto / elementti), mutta kaiuttimen ulkomitat ja paino ovat jo melkoiset. Jos kotelosta olisi tehty esim. 280 l / netto, olisi ulkomitat kasvaneet huomattavasti. Samoin kotelon paino, valmistus- ja rahtikustannukset ja niin edelleen. Eikä välttämättä keskimääräiseltä ostajalta olisi löytynyt tarpeeksi paljon tilaa noin suuren kaiuttimen sijoittamiseen. Valitettavasti kaupallisissa kaiuttimissa myös tällaiset näkökannat on huomioitava ja kohtuullisen edullisessa hintaluokassa (kaiuttimen koko huomioiden) kompromisseja on jouduttu tekemään useammassakin kohdassa. Uusista malleista minullakaan ei ole älyttömästi kokemusta. Pelkästään CLS-6 ja CLS-215 malleja on tullut kuunneltua. Perinteisesti Cerwin-Vegan malleissa on ollut soundi sellainen, että mitä suurempi malli, sitä enemmän on ollut bassoa (ja diskanttia) soundissa. Eli on taajuusvastetta rakentaessa ajateltu, että niitä käytetään suuremmissa tiloissa. Melkeinpä sanoisin, ettei ihan älyttömän pieneen betonibunkkeriin välttämättä kovin suuri malli anna optimaalisinta ääntä. Melkeinpä lähtisin itse ajatuksesta CLS-10, jos kuunteluhuoneena on pieni betonikoppi. Muutenkin jos kuuntelu on pienillä voimakkuuksilla tapahtuvaa analyyttista kuuntelua, niin eipä nuo Cerwin-Vegan tuotteet välttämättä ole parhaita valintoja sellaiseen käyttöön. Soundi on tehty sellaiseksi, että niitä on mukava kuunnella lujaa ja kaikki mallit eivät välttämättä kuulosta kovin erikoiselta hiljaa kuunneltuna. Ainakin omien kokemuksien perusteella usea malli kuulostaa sitä paremmalta ja tasapainoisemmalta mitä lujempaa kuuntelee. Tietysti tiettyyn rajaan saakka. Tervetuloa joskus kuuntelemaan noita mun Cerwinin settejä kun melkeen naapurissa asustelet! Eihän ne perinteisessä mielessä mitään huippuhifiä tai highendiä ole, mutta kyllä niillä hyvät kuuntelufiilikset saa sopivilla levyillä. Eikä ainakaan kuuntelunautinto jää dynamiikan puutteesta kiinni! :thumbsup:
Ilmeisesti tällaiset mallit? Kuinka tuo kotelon yläpuolelle asennettu diskantti toimi normaalissa huoneessa? Ilmeisesti säteilee kuitenkin aika laajalle alueella suuntaimella tai torvella varustettuun diskanttiin verrattuna. Ei kai sitä muuta paljoa tule kuunneltuakaan kuin kevyttä musiikkia. Itselläni ainakin useimmiten soi vanhempi rock / heavy / pop stereoista. Jotain 80-luvun klassikoita kuunneltaessa ei välttämättä kaiuttimetkaan kannata olla ne analyyttisimmat studiomonitorit, on meinaan välillä soundit sen verran metsässä.
Juuri nuo. Cobex basso, kevlar keskiääninen ja ainakin siihen aikaan PR puheissa kerrottiin että diskantti nautilus teknologiaa. Diskantti oli erityisen miellyttävä, ja tosi on että se ei kuitenkaan ollut läheskään niin suuntaava mitä torvi tai suuntaimella varustettu nykyajan disu. Normaali olohuoneessa nuo soi ainakin pirun hyvin. Mutta joo eiköhän tässä ollut tarpeeksi OT:ta. Cerwinit herättää keskustelua kuitenkin näemmä. :thumbsup:
Jos yhden refleksiputken halkaisija on 70mm ja putkia on kaksi kappaletta, vastaa näiden kahden refleksiputken poikkipinta-ala yhtä 99mm halkaisijan putkea. Jos kotelon nettotilavuus on 80 litraa, tulee 15cm putkien pituudella viritystaajuudeksi 34.4 Hz. Jos putkien pituus on 20cm, viritystaajuus on 31.4 Hz. Laskemisen apuna käytin TÄTÄ sivustoa, en tiedä onko nuo laskukaavat oikein määritelty.
Joo tilanne on sama ollut iät ja ajat. Ja sama meininki on muillakin keskustelupalstoilla ympäri maailman. Itseltäni löytyy myös muun merkkisiä "hifikaiuttimia" ja olen aikoinaan rakentanut useita kotimaisia rakennussarjoja. Joten kokemusta löytyy kyllä toisenlaisistakin tuotteista. Jos rakentaisin äänitysstudion tai tarkkaamon, niin sinne tulisi ehdottomasti Genelecit. Mutta kyllä minun kotikuunteluun välttää vähän edullisemmatkin laitteet.
Ei se ainakaan suuri kotelo ole, varsinkaan kun tietää että ne kartiot ovat kevyitä jolloin ne yleensä toimivat paremmin isossa kuin pienessä kotelossa. Ja jos CLS12 vaste piikittää himuisesti 80 hertsillä niin jotain on perinteisessä hifimielessä vikana. Kotelo-elementtiyhdistelmällä on korkea Q-arvo eli piikitys ja herkkyyttä. Kuten sanottu niin sitä voisi vähentää suurella reiällä kotelossa jota dempataan sopivalla materiaalilla. Silloin saadaan tasaisempi vaste mutta menetetään yläbasson potkua aka munakkuuden ja draivin tuntua. Kapea diskantti säteilee laajemmalle alueensa alapäässä. Se laajentaa kuuntelupaikan kokoa, ei suuntaa liikaa. Pitää tulla joo joskus piipahtamaan.
Ilman suuntainta tai torvea varustettu diskantti säteilee yleensä toiminta-alueensa alapäässä liiankin laajalle alueelle. Yleensä keskiäänielementin tai bassokeskiäänisen säteilyalue on kaventunut jo huomattavasti näillä taajuuksilla. Eli jos esimerkiksi jakotaajuus on 3000Hz ja diskantilla ei ole lainkaan suuntainta, säteilee se todennäköisesti näillä 2000-4000Hz taajuuksilla varsin laajalle alueelle. Toisaalta taas 5" - 8" bassokeskiäänen säteilykehä on todennäköisesti esim. 60 asteen kulmasta mitattuna kaventunut merkittävästi näillä taajuuksilla. Jos elementtien kokonaissäteily eroaa olennaisesti jakotaajuuden lähistöllä, on lopputuloksena epätasainen kokonaissäteily tällä taajuusalueella, epätasainen tehovaste ja tavallisessa kuunteluhuoneessa myös epätasainen taajuustoisto tällä alueella. Sekä taajuustoiston poikkeamien lisäksi tietysti tarpeettoman laajalle säteilevä kaiutin voi kuulostaa epätarkalta normaalissa kuunteluhuoneessa. Näin siis kärjistettynä. Tietty koekuuntelu omassa kuuntelutilassa ratkaisee käytännön toimivuuden. :thumbsup:
Noinhan se varmaan sitte menee. Mutta ei ainakaan mun korvaan (suomalaiset) suuntaimelliset kaiuttimet ole yhtään sen paremman kuuloisia kuin ilman suuntainta olevat.
Joo siis teoriassa homma menee näin. Tottahan myös ilman suuntaita olevan diskantin säteilyominaisuudet voivat sopiva käytettävän keskiäänielementin tai bassokeskiäänisen säteilyominaisuuksiin. Siinä vaiheessa taas kun kuunnellaan kaiutinta kaiuttomassa huoneessa, ei noilla sivusuuntien vasteilla tai tehovasteella ole enää mitään merkitystä. Riittää, että suoraan kuuntelupaikalle tulevan äänen taajuusvaste on kohdallaan. Mutta kuinka moni meistä kuuntelee kaiuttimiaan kaiuttomassa huoneessa? Toisaalta taas taajuusvaste kertoo vaan sen, missä suhteessa eri äänialueet toistuu toisiinsa verrattuna. Mutta musiikki ei ole mitään pistetaajuuksia, vaan paljon monimutkaisempaa signaalia. Dynamiikka ja iskuäänien toisto, särö ja kompression määrä sekä moni muu asia on yhtälailla tärkeitä juttuja olla kunnossa.
Kyllä tätäkin palstaa edes hieman lukemalla pitäisi ymmärtää että kartion koosta ei voi päätellä kyseiselle elementille sopivan kotelon kokoa, vaan kotelon koon ja sille sopivan viritystaajuuden määräävät T/S-parametrit. Haettaessa laakalatvaista bassotoistoa Peerless XLS10 toimii hienosti ~20 litran refleksikotelossa samalla kun epäedulliset parametrit omaava Bilteman 10" elementti saattaa vaatia ~200 litran kotelon. Kyllä se sopiva kotelon koko pitää laskea ihan tapaus- ja elementtikohtaisesti. Yläbassoiltaan korostunutta diskobassoa saa toki lähes pöntöstä kuin pöntöstä
Pilkun viilausta: Jos kotelossa on useampia putkia, niitä ei voi pinta-alan kautta muuttaa 1 putken halkaisijaksi. Pituuden kaavassa ((22700*d*d)/(Fb2*Vb)-(0,79*d)) on tuo 0,79xd, koska ilma virtaa putken päiden jälkeenkin vielä "vähemmän vapaasti". Kun laskee tuolla käyttämälläsi laskurilla 70 millisen, 150mm pitkän putken, 40 litraisessa kotelossa (eli yksi putki ja puolet kotelo tilavuudesta), viritystaajuus onkin 36.6 Hz, ei 34,4 Hz
Tarkastihan tuon viritystaajuuden saisi selville mittaamalla valmiin kaiuttimen impedanssivasteen. Impedanssipiikin pitäisi osua viritystaajuuden kohdalle.
Tiedän kyllä tämän asian, mutta myös sen asian, että erilaisilla elementeillä laakalatvaiseksi viritetty kotelo ei välttämättä ole se optimaalisin. Erityisen pienellä qts:llä ja voimakkalla magneettipiirillä varustetun elementin optimikotelo voi olla laskukaavojen mukaan hyvin pieni ja ylös viritetty kotelo. Mutta suurentamalla kotelon tilavuutta ja laskemalla viritystaajuutta saadaan hyvin erilainen vaste. Lisäksi valmiin kaiuttimen tapauksessa tietynlainen vaste voi myös olla tarkoituksella haettu jakosuotimen avulla. Eli jos kaiuttimen bassovaste on tietynlainen, voi se osittain olla sellainen jakosuotimen komponenttien kautta haettuna. Tämän topicin kaiuttimien tapauksessa asia tietysti selviäisi mittaamalla kaiuttomassa huoneessa bassoelementin vaste käytetyssä kotelossa ilman jakosuodinta.
Väärin. Refleksikotelon viritystaajuus on kahden impedanssihuipun välissä olevan minimiarvon kohdalla.