Pitäisi joskus ihan mielenkiinnosta käydä kuuntelemassa näitä cls-215-kaappeja, onko samaa tasoa kuin vanha DC-1515. Joskus 12-13 vuotta sitten tuli kuolattua niitä Jyväskylän entisellä Hifi-Klubilla, oi niitä aikoja. Missähän näitä pääsisi kuuntelemaan (kaapit siis esittelytilassa), JJ Hifillä Oulussa ehkä?
Totta, olet täysin oikeassa. Viestiä kirjoitettaessa tuli ajatusvirhe. Nimenomaan refleksikotelon viritystaajuus on (kahden impedanssihuipun välisen) impedanssiminimin, ei impedanssimaksimin kohdalla. :thumbsup:
Aika monelta Cerwin-Vegan jälleenmyyjältä löytyy nuo CLS-215 kaapit varastosta, mutta en osaa sanoa, onko kellään niitä kuunneltavana kunnollisessa kuunteluhuoneessa. Tuttavaltani löytyy tuollaiset CLS-215 kaapit kotoa ja itselläni on nuo 1515 mallit kotiteatterissa.
Onko mielestäsi CLS-215:llä ja DC-1515-malleilla selkeää eroa äänessä, helposti huomattavaa? DC-1515 ainakin kuulosti oikein asialliselta aikoinaan Hifi-Klubilla. Eikä tässä vieläkään miksikään kultakorvaksi ole päässyt kehittymään, vaikka jos jonkinlaista pönttöä onkin tullut kuunneltua vuosien varrella.
Kyllähän noiden CLS-215 ja 1515 mallien ääni on erilainen, koska rakenteessa ja käytetyissä elementeissä on eroa. Paras olisi varmaan käydä koekuuntelemassa ja päättää sitten, mistä mallista tykkää itse eniten. Noita 1515 mallejakin löytyy aina silloin tällöin käytettynä. Itselläni on niitä kaksi paria, joista yksi on "ylimääräisenä" ja kolme kaiutinta kotiteatterin pääkaiuttimina (vasen, keski ja oikea). Itse ainakin pidän noiden 1515 mallien äänestä, varsinkin ottaen huomioon niiden herkkyyden ja äänenpainevarat. Eikä nuo CLS-215 mallitkaan yhtään huonolta kuulostaneet. En ole koskaan päässyt kuuntelemaan molempia malleja samassa kuuntelutilassa, joten sen tarkempaa luotettavaa vertailua en valitettavasti pysty tekemään kyseisten mallien äänenlaatueroista.
Aivan.. CLS:ssä on reilun kokoiset suuntaimet yläpään elementeille ja DC-sarja on ihan "peruskonstruktio".
Kyllä. Toisaalta 1515 mallissa on huomattavasti normaalia kaiutinta enemmän varsinkin pystysuuntaista suuntaavuutta useamman elementin käyttämisen vuoksi. Keskiäänetkin on D'Appolito-periaatteella asennettu torvidiskantin molemmin puolin. Nuo CLS-215 mallin suuntaimet on ainakin erittäin hyvin onnistuneet, kun katsoo kaiuttimista sivusuuntaan mitattuja taajuusvasteita. KLIK Olisi mukava käydä joskus mittauttamassa nuo omat 1515 mallit jossakin kaiuttomassa huoneessa. Mistähän tällainen mahdollisuus löytyisi pientä korvausta vastaan? Aikoinaan mitattiin DC-15 mallit Genelecin Iisalmen tehtaalla.
Haluan vielä hieman jatkaa tätä spekulointia.. Etäisyys tuli jo selitettyä mutta entäpä mittausmikrofonin sijainti korkeussuunnassa kaiuttimeen nähden, vaikuttaa kuitenkin jonkun verran näin isolla/korkealla kaiuttimella. Vaikka mittaus tehtiin 2 metrin etäisyydellä, niin mikrofoni on voinut sijaita esim. pystysuunnassa puolivälissä kaiutinta (jolloin ollaan jo ylemmän bassoelementin kohdilla ja ainakin hieman vääristävän keskiäänen ja diskantin mittaustulosta). En tässä sen kummemmin ole puolesta enkä vastaan, vaan kiinnostaa miten tällainen iso kaappi mitataan (vertauskohtana pieni maitopurkkikaiutin) luotettavasti/oikein. Olisko vielä toiset 2 metriä mittausetäisyyttä lisää paikallaan sekä mikki suurinpirtein keskiäänen ja diskantin väliselle tasolle korkeussuunnassa?
Näitä asioita on mielenkiintoista pohdiskella. Ja ennen kaikkea jos palataan maan pinnalle ja käytännön elämään. Kumpikohan mahtaa toimia siellä omakotitalon avarassa 20 neliön olohuoneessa paremmin - topicin aiheena oleva CLS-215 vai se highendistin unelma, jalustalla nököttävä 2-tiekaiutin 4" bassolla. Noilla pelkästään suoraan edestä mitatuilla vasteilla suurin merkitys on kaiuttomassa huoneessa tai studiotasoisessa tilassa kunneltaessa. Ja kuten mainitsit, niissäkin noin ison kaiuttimen ollessa kyseessä, pienikin mikrofonin paikan tai mittausetäisyyden muuttaminen voi muuttaa vasteen muotoa todella paljon. Normaaleissa kuunteluolosuhteissa eri suuntiin mitattujen vasteiden tasaisuus, ylipäätään tasaisesti eri taajuuksilla muuttuva suuntaavuus ja järkevän mallinen tehovaste ovat ratkaisevassa asemassa. Lisäksi jos kaiutin on varsin suuntaava yläpäässä, täytyy suoraan edestä päin mitattu vaste olla hieman nouseva korkeimpia taajuuksia kohden. Muuten kaiutin kuulostaa helposti normaaleissa kuunteluolosuhteissa liian tummalta.
Siis pienet muutokset mitattavien kohteiden paikoissa vaikuttaa huomattavasti. Niin kotioloissa kuin kaiuttomassakin huoneessa, koska kaiuttomia nekään ei ole, tosin muutokset pienempiä huomattavasti, matalilla vaikutus suurempi, kun huoneen vaimennus vähäisempi. Mutta kaiuttimen sointi on edelleen huomattavasti muutakin kuin suora vaste, onneksi. Onneksi kaikki lähes samannäköiset vasteet ei kuulosta samalle. Mutta sitten tuohon ekaan kysymykseesi: se pieni jalustalla nököttävä kaiutin. Vaikkei se kykenekkään samanlaiseen metelin tuottoon kuin CV, mutta sillä voi sentään kuunnella musiikkia (olettaen, että se on kunnollinen kaiutin). Ja voihan sen kumppaniksi pläjäyttää vaikka stereosubiparin.
Voin yllättää sinun kertomalla, että myös CV:llä voi kuunnella musiikkia! Itse asiassa itseltänikin löytyy pieniä jalustalle sijoitettavia kaiuttimia esim. aikoinaan testeissä hyvin pärjänneen OR 130Hi:n parannettu versio. Onhan ne hyvältä kuulostavat ja laadukkaat kaiuttimet, mutta eivät parhaimmillaan suurissa tiloissa. Eivätkä suurilla voimakkuuksilla. Pienissä tiloissa ja kohtuullisilla voimakkuuksilla täysin kuunneltavat. Pienestä kaiuttimesta ei muuten saa suurelta kaiuttimelta kuulostavaa, vaikka sen kaveriksi laittaisi minkälaiset subbarit. Iskevyys ja dynaamisuus kun tulee ääneen myös paljon muualta, kuin niistä alle 80Hz taajuuksista. Tämän sain itse katkerasti todeta aikoinaan, kun vaihdoin suuret lattiakaiuttimeni pieniin jalustakaiuttimiin ja isoon subbariin. Homma ei vaan toiminut, ei sitten millään.
Ihanks tosi, no jollekkin voi amissoundi riittää? No, minä en voisi kuunnella musiikkia CV:llä, ei täytä kriteerejä korvin kuunneltuna, vaikka vasteista katsottuna jollekkin riittäisikin. Kyllä paneelin stereokuva on jotain, kun siihen on tottunut ja sitten jos lujempaa pitää kuunnella, löytyy hyväsointisia engelsmannejakin, joista ääntä lähtee. Niin, harvoin itsekään olen hyvää pikkukaiuttimen ja subbarin sovitusta kuullut, mutta ei se tosiaan ole mahdottomuuskaan. Hyvä alapäävasteen omaava suljetussa kotelossa oleva pikkukaiutin, subbari, jonka elementti toimii myös hieman korkeammille taajuuksille. Sitten loiva 2. asteen suodin 80-100 hertsin välille ja stereona subit. Täyttyikö sulla nuo em. kriteerit vai oliko heti se pahin moka, eli 1 subi ja refleksiviritteiset yläpään pöntöt?
Cerwin-Vega on valmistanut viimeisen 55 vuoden aikana useita satoja, jopa tuhansia kaiutinmalleja. Sinä olet varmasti kuunnellut näitä kaikkia ja voit siis kokemukseen perustuen sanoa, että kaikki ovat täysin kelvottomia musiikin kuunteluun? :hitme: Itse en ole koskaan käynyt ammattikoulua, mutta Cerwin-Vegan kaiuttimista olen löytänyt omille korvilleni erittäin miellyttävän kuuloisia kaiuttimia. Samoin niiden äänestä ovat pitäneet kymmenet tuttavani, jotka ovat niitä päässet kuulemaan. Mutta he eivät olekaan snobbailevia hifistejä, jotka kuvittelevat rajoittuneen kokemuksensa perusteella tietävän, mikä kaiutin on itse kullekin se paras vaihtoehto. Minun kuuntelemallani musiikilla ei panelikaiuttimista ole mitään iloa. Olen kyllä sellaisia kuunnellut, kuten monia muitakin "huippukaiuttimia" vuosien varrella. Itselleni ei se tarkin stereokuva tai erottelevuus ole tärkeintä musiikin kuuntelussa. Tykkään miellyttävästä äänestä, jota on helppo kuunnella, mutta silti erottelevuutta löytyy sopivasti. Jos haluaisin studiomonitorit analyyttiseen kuunteluun, ostaisin kotimaiset Genelecin kaiuttimet ja kuuntelisin niitä lähikentässä. Kaiutinvalikoimastani löytyy muuten useampi pari suomalaisia "hifikaiuttimia", joilla voin kyllä kuunnella koska tahansa musiikkia halutessani. Mutta siellä ne varastossa ovat suurimman osan ajasta pölyttymässä. Ei se sovitus siinä ole ongelma. Kyllähän ne taajuusvasteet saa kohdalleen näkemällä hieman vaivaa asian eteen. Mutta pointtini oli se, ettei pienen jalustakaiuttimen ja subbarin yhdistelmä kuulosta hyvältä verrattuna suureen lattiakaiuttimeen. Hiljaa kuunneltaessa subbari kyllä pystyy toistamaan ne matalimmat jyrinät ja yläpäästä kuuluu jotain pihinää. Mutta lujempaa kuunneltaessa pieni jalustakaiutin ei yksinkertaisesti pysty toistamaan musiikin dynamiikkaa puhtaasti ja ääni alkaa ahdistua. Kyllä olen vuosien varrella kokeillut ja kuullut useita erilaisia vaihtoehtoja.
Löysin sattumalta netistä vanhempien versioiden eli CLSC-215 mallien testin. Siinä on myös mitattu taajuusvaste ja impedanssikäyrä. Valitettavasti testi on venäjän kielellä, joten itse en siitä paljoa ymmärrä. KLIK! Onneksi mittaukset ymmärtää sentään ilman venäjänkielentaitoa: :naminami: Google Translatorilla käännetty versio testistä.
Kyllähän tuo normaalissa huoneessa antaa _suuren_ bassokorostuksen. Kotiteatterikaiuttimeksi varmasti ihan omiaan.
On niitä useampia tullut kuunneltua ja sen otoksen perusteella ja yleisten kommentien ja testien perusteella olen mielipiteeni luonut ko. kaiutinmerkin tuotteisiin. Ei gallup-tutkimuksissakaan ole otos kuin n 500-2000/500000. Joten eikö sama käy kaiuttimia arvosteltaessa. Lisätään virhemarginaali, kelvollisuus musiikille 0% +/- 3%. Onko nyt hyvä Ai? Kyllä itse ainakin kuuntelen raskaampaakin musiikkia paneeleilla, tosin eihän niillä painetta paljoa yli 110dB:n painetta saa. Genelec, miten ne tähän liittyy, kyllähän ne CV:t päihittää, muttei välttämättä paneeleja musiikin kuuntelunautinnon tuottajina. Joopa joo. Nimenomaan se sovitus siinä on se ongelma omien kokemusten perusteella. Osoittaa hyvin, ettei joillekin ihmisille äänenlaadulla ole merkitystä tai edes kiinnostusta hyvää sointia kohtaa. Jos ihmiselle riittää pelkkä meteli (=paljon melua ja möykkää, ilman äänenlaatua) ja tasainen taajuusvaste on toinen vaatimus, niin kannattaa hommata kompressori, sillä saa painetta ja viivoitin, sillä saa piirrellä suoria vasteita ihan niin paljon kuin lystää.
Niin, nimenomaan sinun kokemuksien perusteella. Minun kokemuksien perusteella taajuusvasteet saadaan kyllä sovitettua, mutta isoa ääntä ei saada pienillä jalustakaiuttimilla + iso(illa) subbar(e)illa. Taajuusvaste saadaan kyllä laajennettua matalimpiin taajuuksiin, mutta dynamiikka ei silti ole isojen lattikaiuttimien tasoa. Kyllä sen pienen jalustakaiuttimen 4" - 6,5" bassoelementin rajat tulevat aika äkkiä vastaan. Isompi kaiutin toistaa dynamiikan vaivattomammin - pienemmällä säröllä ja kompressio on vähäisempää. Samoin isosta kaiuttimesta toistettuna ääni kuulostaa muutenkin erilaiselta. Joku pitää siitä, että äänilähde on pistemäinen ja tulee maitotölkin kokoisesta kaiuttimesta. Itse pidän isosta äänestä. Ei siellä rockkonsertissakaan ääni tule mistään Hifi 6/2 kaiuttimista. Ja mitä noihin panelikaiuttimiin tulee, niin taitaa olla jo tuo mainitsemasi 110dB aika utopistista, jollet sitten tykkää kuunnella musiikkia yli 10% säröllä. :hitme:
On kyllä aivan saatanan rumia noi CV:t. Jäänee monilla kauppaan pelkästään ulkonäön takia ja näin ei anneta edes mahdollisuutta. Ilmaiseksi nuo voisi ostaa ja pistää samantien myyntiin.