Blu-ray elokuvat mitkä on julkaistu päin persettä

Tehdasvalmisteinen musiikkia sisältävä CD-levy kuunnellaan keskimäärin 1,3 kertaa.

En tiedä kuinka monta katselukertaa kukin blu-ray saa, mutta jos elokuvan ostaa ihan vain uteliaisuuttaan katsottavaksi, niin yhteen kertaan saattaa jäädä. Näin on varmaan käynyt jokaiselle joskus. Katselun jälkeen voi harrastaa itsetutkiskelua ja miettiä olisiko DVD ajanut saman asian edullisemmin.

 

Kauppahinta vain mahdollisimman alas kuvanlaadusta tinkimättä ja muita keinoja hyväksikäyttäen niin volyymit kasvaa ja (suomalaisten) leffafirmojen kannattavuus BD:n suhteen paranee.

 

Minä kanssa en ole koskaan muuta halunnut teräväpiirrosta kuin terävää piirtoa ja kohtuu äänenlaatua. Leffa merkitsee eniten ja minun katsannossa leffaan kuuluu terävä kuva osana elokuvaelämystä. Kuvaus, lavastus, efektit on kaikki sellaisia työvaiheita, joita ihailen mutta jossa työn tulos aidosti näkyy vain hyvällä laadulla. Sehän se kertoo leffan paljon paremmin kuin yksikään "me oltiin todella hurjan hyviä" dokumenttiekstra.

Siksi ilman muuta valitsen halvan hinnan ja pelkän BD-leffan, kuin valtavat ekstrat isolla hinnalla. En suostu rinnastamaan Nordiskin julkaisuja esimerkiksi kuvanlaadusta karsittuihin sillä varjolla, että julkaisusta sattuu puuttumaan leffaan kuulumaton mainosdokumentti. Tämä ketju menee totaalisesti pelleilyksi jos se yleistyy. Tulkoon sitten kaksi ketjua kullekin seuralle "Kuvanlaadullisesti päin persettä julkaistut BD:t" ja "Ekstroista päin persettä julkaistut" että tietää edes kommentoida oikeessa ryhmässä.

 

Kymmeniä viestejä kuvitteellisista huonoista julkaisuista. Kertaakaan ei mainittu sanaakaan omin silmin havaituista kuvan- tai äänenlaadusta. Melkoista noitavainoa, eikä nämä leffat (ainakaan vielä) kuulu mitenkään tähän ketjuun, joten ennen kuin kuvan- ja äänenlaatu on päin persettä, voisi näitten Nordisk Filmin julkaisujen puimista käydä vaikka täällä: Nordisk Filmin syyskuun katalogijulkaisut

 

Eikös noista kymmenistä viesteistä 90% keskittynyt kyseenalaistamaan julkaisuiden huonouden? Tähän mennessä ei tosiaan ole tullut kunnon perusteluja sille, että kyseiset julkaisut olisivat päin persettä, ellei ekstrojen puutetta sellaiseksi lasketa (eikä halpisjulkaisuissa todellakaan pitäisi).

 

Itse ymmärrän "päin persettä" = väärä kuvasuhde, huono kuvanlaatu tai huono äänenlaatu...

 

Ekstrat ja bonukset ovat nimensä mukaisesti ylimääräistä materiaalia, siis suhteessa levyllä olevaan pääasiaan, joka on tavallisesti elokuva. Jos levyllä on elokuvan ohella ylimääräistä materiaalia, niin julkaisija on sen sinne ilman mitään velvoitteita ja hyvää hyvyyttään laittanut lahjaksi (tai kyynisemmin: houkutukseksi) levyn ostajalle.

 

Aivan mahtavaa "näkemättä paska" keskustelua, kiitän päivän piristyksestä. :thumbsup:

Heitetään nyt sitten lisää löylyä kiukaalle ...

Tulevat FS-Filmin julkaisemat Luc Besson leffat:

Mahtavatkohan olla täysin samasta masterista tehty kuin Britti versiot jotka on arvosteltu DVDTimes sivustolla, 10-asteikolla sellaista 7 antavat kuvanlaadusta, paitsi Leon joka saa vain 5.

Vai onko olemassa/käytetty parempaa masteria?
Ja mikä lienee Fifth Element tilanne, onko käytetty Sonyn re-masteroitua versiota vaiko sitä ekaa melko surkeata, jonka varmaankin saa halvalla.

FS-Filmin omat julkaisut ovat tainneet olla aika usein samanlaisia kuin Nordisk Filminkin, eli ekstrattomia. Samaa kohtaloa voitaneen odottaa Bessonin leffojen osalta.

Eli tilanne on suunnilleen sama molemmilla jakelijoilla sillä erolla että Nordiskin katalogi julkaisut ovat alta 20€ hintaluokassa, ja jos ei arvaus pahasti mene pieleen niin FS-Filmin katalogi julkaisujen hinta on yli 30€.

 

Jaa, kukahan täällä sitä näkemättä paska keskustelua harjoitti? Jos luit tekstit oikein niin näit, että nuo nordiskin julkaisut on jo anttilan laareissa ainakin helsingissä. Itsellä katselussa on olleet Aviator ja molemmat Kill Billit.

On se myös ihmeellistä elokuvaharrastajien foorumilla törmätä porukkaan, joiden mielestä materiaali elokuvanteosta ja sen syntymisestä on turhaa. Puhumattakaan tälläisestä "maahantuojan antamasta lahjasta", mikä on niin älyvapaa juttu kuin vaan voi olla.

 

Täytyi oikein lukea alusta lähtien tämä soppa. Eli tällä hetkellä miinusta on tullut: huonosti tehty alkuvalikko, ei popup menua, ei enkkutekstejä, ei muita ääniraitoja kuin englanti, ei ekstroja, kill billissä tekstitys pienellä.

Jos ei ekstroja ole, ei kai sillä alkuvalikolla ja/tai popup menulla mitään tee, toiston aikanahan tekstit ym. On muutenkin helpoin vaihtaa.

Miksi haluaisi väkisin kuunnella muuta kuin alkuperäiskielen ääniraitaa? Piirretyissä ymmärrän suomiraidan, mutta että kill billit ja kumppanit pitäisi saada kuulla esim. ranskaksi, outoa.

Miksi hankkia skandijulkaisu, jos erityisesti enkkutekstit haluaa?

Eli varsinaisesti tuosta noin 10 julkaisun ryppäästä ainoa toistaiseksi todennettu "päin persettä" oleva ominaisuus on kill billin liian pienet tekstitykset. Ilmeisesti tästä voi päätellä, että pääasia, eli laatu on kunnossa, kun niitä ei ole moitittu.

 

Anteeksi off-topic, mutta kuulostaa uskomattomalta. En kyseenalaista tietoasi, mutta onko sinulla mitään lähdettä tälle.

 

Leon eroaa ainakin siinä mielessä, että suomijulkaisu taitaa sisältää vain pidemmän dircutin. Le Dernier Combatista myös sellainen huomio, että UK-versiossa videon ABR on 25.02 mbps ja suomijulkaisussa 30 mbps.

Yritän ottaa selvää. Tuossa voi olla sellainen ongelma, että Sony saattaa omistaa oikeudet siihen parempaan masteriin ja SF osti Besson-oikeudet joltain muulta kuin Sonylta.

 

Eihän tässä ole kukaan dubbauksia pyytänyt, vaan pikemminkin eri raitoja kuin tuo yksi ainokainen. Missä esim. dolby digitalit tai vastaavat, joita löytyy ulkomaalaisista julkaisuista?

Yleensä scandijulkaisu hankitaan siksi, että parempi puolisko ei englantia osaa niin paljoa, että hänelle riittäisi englanniksi tekstit. Itse taas tahtoo nähdä elokuvasta ekstrat koska elokuvat ovat kiinnostavia alusta loppuun. Joten mikä ratkaisuksi, molemmat versiot ulkomailta ja suomesta?

Ja edelleenkin, blu-rayta (kuten dvd:tä) on myyty sen ns. erinomaisen bonusmateriaalin ja käyttäjäystävällisyyden siivellä. Upscalen kautta perus dvd yleensä riittää, varsinkin jos ainoa vaihtoehto on riisuttu blu-ray. Mutta eihän tämä varmasti ole järkevä taktiikka jos kansaa yritetään siirtää blu-ray aikaan? Mikä hupaisinta, Nordisk Film yrittää vieläkin mainostaa levyissään blu-rayn ylivertaisuutta juuri ekstrojen kautta (tosin, nämäkin trailerit tulevat ulkomaisista versioista, joten ehkä siellä ollaan vaan niin laiskoja ettei niitä edes viitsitä poistaa).

 

Mihin ihmeeseen tarvitaan muita raitoja, jos levyllä on DTS-HD Master Audio -enkoodattu raita? DVD-tasoisten raitojen kirvestäminen on erittäin fiksu veto, sillä se säästää levytilaa ja jättää videolle lisää tilaa myös muxissa.

Yksi ratkaisu: vaihdetaan kielitaitoisempaan eukkoon ja tilataan BD:t ulkomailta.

Tuosta jäi jostain kohtaa pois sana "myös". Eiköhän kuvaa ja ääntä ole kuitenkin painotettu mainostuksessa selvästi enemmän kuin lisämatskuja ja interaktiivisuutta.

Vain siinä tapauksessa, että Blu-raystä on riisuttu pois kuva ja ääni. Skaalattu dvd ei edelleenkään vedä vertoja BD:lle. Masterin filtteröinnissä ja reson pudotuksessa kadotettu detalji ei tule koskaan takaisin.

Vielä kerran: kansaa ei kiinnosta ekstramateriaali. Sinä, minä ja kourallinen muita plazalaisia haluavat kuunnella kommenttiraidat ja katsella Making ofit, mutta kansan syviä rivejä ne eivät kiinnosta.

 

Yksinkertaisinta olisi vaimon tilaaminen ulkomailta. Kertokaa nyt sitten kuitenkin millainen Milla siinä Suomi-versiossa on.

 

Viikolla 39 tulee kommenttia.

 

Mihin halvattuun sitä antiikkia tarvitaan? DTS-HD MA sisältää ns. core-dts:n. Eli on siinä DTS koodattu "perinteinen ääniraitakin" mukana siinä levyllä. Miksi ihmeessä pitäisi hukata levytilaa tunkemalla sinne antiikkia, kuten DD 5.1?

 

En muista varmasti, mutta taisi olla Soundi-lehden jossain kolumnissa tai uutisissa. Ja jos oikein pinnistän, niin perustui johonkin ulkomaiseen kuluttajatutkimukseen. Ei Soundi ainakaan itse ollut asiaa selvittänyt.

 

Kiitos tästä. Itsekin löysin googlesta hakusanoilla "1.3 times" cd yhden viittauksen: "Research carried out some time back reported that the average classical CD is played 1.3 times after purchase". Erikoiselta tuntuu.

Ja asiaakin, jotta kokonaan ei mentäisi ulos aiheesta. Jos julkaisussa on kuva ja ääni kunnossa, niin ei kyllä mielestäni julkaisu tällöin ole "julkaistu päin persettä". Extrat ovat toki kivoja, jos ne ovat hyvin tehtyjä, mitä ne valitettavan usein eivät ole. Joka tapauksessa itse elokuva on pääasia.

 

Ei mulla ole ainakaan ainuttakaan Nordiskin julkaisemaa levya jossa olisi pakkotekstit. Totta, alussa pitää valita maa ja tämä asetus valitsee sitten myös tekstityksen, mutta sen jälkeen naputtelen kaken subtitle-näppäimellä asentoon "none". En oikein ymmärrä tuota valitusta "puuttuvista ääniraidoista". Jokaisessa multa löytyvästä Nordiskin Blu-Ray:stä löytyy DTS HD Master Audio. Eli mikä audioraita niistä tarkalleen ottaen puuttuu?