Kansankodin alla kuplii. Vuonna 2004 äkillisesti menehtyneen Stieg Larssonin kaunokirjallinen debyytti, Millenium trilogian ensimmäinen osa. Mikael Kalle Blomkvist, taloudesta kirjoittavan Millennium-aikakauslehden vastaava toimittaja, on pulassa. Hänet tuomitaan kunnianloukkauksesta vankilaan. Mahtava paljastusjuttu teollisuuspohatta Wennerströmin hämäräbisneksistä kaatui riittämättömiin todisteisiin, ja Wennerström aikoo asianajajineen ajaa niin Blomkvistin kuin koko lehdenkin puille paljaille. Kaiken keskellä Blomkvist saa uransa erikoisimman tarjouksen, kun sukufirman entinen johtaja Henrik Vanger lähestyy häntä. Vanger haluaa Blomkvistin selvittävän mitä tapahtui hänen veljentyttärelleen Harrietille, joka katosi elokuisena iltapäivänä vuonna 1966. Tätä suljetun tilan mysteeriä ei kukaan ole koskaan onnistunut ratkaisemaan. Vangerin lupaama palkinto on houkutteleva ja Blomkvist voi vain suostua ehdotukseen. Hän hankkii avukseen nuoren, tunnehäiriöisen mutta nerokkaan Lisbeth Salanderin, joka on erikoistunut ihmisten yksityiselämän tonkimiseen. Tapaus vie heidät yhä syvemmälle kohti Vangerin perheen ja samalla kansankodin sisällä vellovaa mustaa menneisyyttä: rasismia, vihaa ja veritekoja. Katso elokuvan trailer Ensi-ilta Suomessa 27.03.2009
Tämä oli kyllä todella hyvä, tuotantoarvot olivat kohdallaan mutta tuntui kuitenkin aidolta kuten rosoiselta. Yhdistää "suomifilmin" ja Hollywoodin parhaat puolet, tuloksena välillä ahdistavankin hyväksi kohoava trilleri. Tässä on hyvä osoitus siitä ettei Suomessa vaan osata tehdä oikeasti hyviä jännäreitä. Leffan alussa pyörinyt taas jonkun Suomalaisen kolmiodraaman traileri aiheuttaa näin jälkikäteen ajateltuna lähinnä myötähäpeää: Miksei me saada tällaista jälkeä aikaan? **** / ***** Ja oli muuten Apple jonkin verran tainnut sponssata leffaa..
Kirjan eka osa olikin välillä pikkaisen vaivaannuttavaa lukea - sen verran tarkkoja speksejä kustakin Macista annettiin. Hyvä kirja ei siinä mitään, mutta onneksi Larssonin kirjoitustaidot vielä siitä koheni.
En nähnyt tässä mitään viitteitä suomifilmistä (/ suomalaisesta "elokuvateollisuudesta") - ja hyvä niin. Ehdottomasti positiivinen yllätys! Kyllä ne ruotsalaiset vaan osaa. Täysin kansainvälistä tasoa oleva toteutus! Näyttelijöiden suorituksissakaan ei moitittavaa. Suorastaan unohti katsovansa ruotsalaista elokuvaa. Myös teatterin yleisö oli tavanomaisesta poikkeava ja kiitoksen ansaitseva. Ei teinejä, ei kännykän räpläilyjä, ei jatkuvaa karkkipussien rapistelua (em. kaksi jälkimmäistä saattoivat johtua myös siitä, että leffa piti hyvin otteessaan koko kestonsa ajan). Tosin elokuvan kommentointi ja kirjaan vertaileminen (joka loppuu aina banaaliin toteamukseen: "Kirja oli parempi.") voisi alkaa vasta leffasalista poistumisen jälkeen eikä siinä vaiheessa, kun lopputekstit alkavat ja alkaa vaatteiden päällerepimissirkus. Annan hyvin vahvat (lähellä neljää) ***/***** :naminami: P.S. Minusta on vain luontevaa, että tietokonetta työkseen käyttävä suosii Applea.
Jälleen kerran hyvä trilleri/jännäri ruotsinmaalta. Varsinkin leffan alku oli mitä mainioin. Mysteeri lähti hiljalleen selviämään ja menemään eteenpäin. Valitettavasti loppuratkaisu ei päässyt ihan alun tasolle. Jotenkin tuo loppu oli liian paljon arvattavissa, joten jotain omaperäistä siihen olisi kaivannut. Kirjaa en ole lukenut, joten mitään mielikuvaa ei ennen elokuvan katsomista ollut. Mielenkiinnolla odotan kahta seuraavaa osaa. 4/5
Kyllä Ruotsissa näköjään jännärileffankin teko osataan. Draamaosasto oli aika tylyä mutta vähäeleistä, kuitenkin toimivaa. Miespääosa jäi tässä hivenen naisvastaavaa ohuemmaksi, eleetön roolisuoritus saattoi tähän fiilikseen vaikuttaa. Pidän toki kivikasvoista joten en kuitenkaan eleettömyydestä valita. Jännitettävääkin löytyi, paremmalle puoliskolle vähintäänkin riittävästi. Hyvä tunnelma leffassa oli, jotenkin toiveikas huolimatta synkistä tapahtumista. Pidin tästä oikein paljon. Moi cane. 4-/5
Kirjaa en ollut lukenut ja muutoinkin olin yrittänyt pitää esitiedot elokuvasta hyvin vähäisinä. Muutaman ylistävän arvostelun perusteella elokuva ei päässyt yllättämään hyvyydellään, mutta kerrontatapa melko perinteiselle "salapoliisi"-tarinalle tempaisi mukaansa. Karut ja lähes shokeeraavat kohtaukset pitivät mielenkiinnon/keskittymisen yllä läpi elokuvan ja Blu-Rayn kuvanlaatua ei voinut kuin ihailla. Låt den rätte komma in:n ohella yksi parhaita uudenajan ruotsalaisia elokuvia, joita olen katsonut ****+/*****
Vahvisti vain uskoa siitä, että kotimainen elokuva on edelleen valovuosia jäljessä sitä osaamista mitä ruotsissa on. Todella hyvin tehty jännäri, joka piti otteessaan koko kestonsa ajan ja sai odottamaan jatko-osaa mielenkiinnolla. 4/5
Apple ei tiettävästi hirveesti elokuvia tai sarjoja sponssaile. eikä ole mitään tarvettakaan, kun lavastajat valitsee yleensä aina mäkin pc:n sijaan ellei kohtaus välttämättä pc:tä vaadi. Hauskin on Ruma Betty jonka iMacissa pyörii windows XP Aliaksessa käyttivät mäkin läppäreitä, mutta yhdellä kaudella oli logot peitetty punaisella tarralla Tänään katson ko. leffan ja kommentoin myöhemmin sitä...
Ei voi kuin jatkaa samaa tarinaa kuin yllä. Hyvä elokuva ja kun vielä ajattelee, että on tehty länsinaapurissa nin nostaa vain pisteitä. 4/5
Kerta kaikkiaan hieno jännäri! Yllättävän synkkää stuffia osaavat ruotsalaiset tehdä, jopa synkempää ja kinkympää kuin jenkit.
Tämähän oli ihan hyvä, Eipä sillä, onhan ne ruottalaiset aina jännäreitä osanneet tehdä. Tosin itse tarina oli aika korkealentoinen ja luultavasti ilman skandinaavista viehätystä tämä olisi Hollywood-versiona aika pahasti huttuputtu-osastolle kammennut. Lisbeth Salander mielenkiintoisimpia jännärihahmoja sitten Dexterin. Kyllä tämän perusteella on ne jatkotkin katsastettava. 3½/5
Leffa tuli katsottua ja kirjan olen lukenut. Tuo tuntuu aina olevan melko ongelmallinen yhdistelmä. Kirjasta (ja koko kirjasarjasta) pidin erittäin paljon. Yritin pohtia millainen teos elokuva olisi, mikäli kirja olisi jäänyt lukematta. En voi välttyä ajatukselta, että henkilöhahmot olisivat jääneet ohuiksi. Nythän tiesin asioita, joita elokuva ei paljastanut. Sama koskee ratkaisua ja sitä työtä, joka syyllisen löytämiseksi tehtiin. Jännityskin jää vähän ohueksi, kun tietää mitä tapahtuu. Ymmärrettävistä syistä elokuva oikoo kirjan juonen käänteitä ja kerronta on suoraviivaisempaa. Tuo tosin tässä tapauksessa tarkoittaa sitä, että päähenkilöiden (Mikael ja Lisbeth) luonne muuttuu kirjasta ja se taas pistää heidän suhteensa uuteen valoon. Muutenkin elokuva vaikutti kokoelmalta irrallisia kohtauksia. Ikäänkuin kuva kertaus kirjafaneille "tuolta näyttää Mikael Blomkvist lenkillä", "tuossa Lisbeth ajaa moottoripyörällä". Spoiler Murhaaja on selvitetty. Nyt lippu Australiaan ja hakemaan Harriettia... ilman sen kummempaa jäljitystyötä. Ehkä tuo on oma vikani, koska kirja oli niin tuoreessa muistissa ja käytin sitä vertailupohjana. Noomi Rapacen suoritus Lisbeth Salanderina osuu kyllä nappiin. Aion katsoa elokuva jatko-osat. En tässä osaa sanoa juuri paljoakaan positiivista elokuvasta, koska vertaan sitä kirjaan ja elokuvassa mikään ei ollut paremmin. Viiden tähden kirjasta, kolmen tähden elokuva.
Joo, niinhän se sanoi, mutta mielestäni tommoisia "pommeja" ei tulisi tiputella ihan yleistietona. Dekkarissa on mielestäni vähintään yhtä olennaista mistä tiedetään kuin mitä tiedetään. Siis edelleen kirjaan verrattuna.
Toki samaa mieltä, aika hätäisesti asia kuitattiin. Varmaan on käynyt niin, että koska leffa on jo muutenkin aika pitkä niin loppupuolella olevista jutuista on alettu tinkimään. Kirjaa en ole lukenut ja ehkä siksi tuo ei niin pahasti häirinnyt. Ei ehkä täysin tyylipuhdas ratkaisu, mutta menettelee minulle.
Elokuva yllätti positiivisesta ja ennen kaikkea aiheutti sen, että täytyy myös lukea kirjana nämä. Elokuvan visuaaliset maisemat oli todella kaunista ja kun ohjaus oli rauhallista sekä perinteistä niin katsominen oli hyvin miellyttävää. Näyttelijät hoitivat näyttelemiset myös hienosti ja myös elokuvan tarina toimi todella hyvin vaikka lopussa hiukan asioita olikin aika nopeasti laitettu ja tungettu. Ehkä osan olisi voinut jättää poiskin kuten vanhainkodissa käynnin ja ihan loppukohtauskin johon elokuva loppui eli pientä tiivistystä. Elokuvassa oli muutamia todella kovia kohtauksia... Spoiler Lisbeth ja hänen huoltajan lopullinen välien selvittely. Sekä Blomkvist puolen välin viaton kahvittelu Vangerin kanssa, johon lopussa sitten viitataan mitä tapahtui samaan aikaan alhaalla tai paremminkin mitä siellä oli. Todella hieno ja tyly. Muutenkin Lisbethin persoona oli elokuvan mielenkiintoisimmista joita muutamissa kohtauksissa käsiteltiin ja tuotiin esille hyvin. Hyvä leffa vaikka hiukan haasteellinen.
David Fincher on vahvistanut ohjaavansa uuden version huippumenestyneestä euro-elokuvasta Miehet jotka vihaavat naisia (2009). Nopeaa toimintaa.