Noin 1000 euron hintaisia japanilaisia huippumalleja markkinoidaan sillä kuinka lähellä niiden valmistusmenetelmä on kattilassa nuotion päällä valmistettua "oikeaa" alkuperäistä tapaa. Erään sortin hi-endiä siis. DVB-G voisi tehdä omaisuuden myymällä kattiloita japanilaisille.
Meillä on tuo OBH Nordica ja kyllä se aina voittaa normi kattilan mennen tullen. Tuo on kyllä ollut pirun hyvä ostos vaikka itselläkin oli ennakkoluuloja sitä kohtaan, sitten kun vielä käyt hakemassa aasia kaupasta samaa riisiä mitä he yleensä käyttävät (jasmin). Enää en kyllä pysty edes syömään näitä kaupan Uncle Bens riisejä :sick:
Unkkelin Beenis valmistaa myös jasmiinia ja basmatia. Pikariisit Unkkelilla kylläkin ovat epäriisimäistä mautonta hattaraa, mutta kaikki muut Unkkelin tuotteet toimivat hyvin ja maistuvat omanlaisiltaan. Makuasia tietysti jos ei jostain riisityypistä tykkää. Villiriisikin on erikoinen tuote, joka piristää arkea, Unkkelilta sitäkin löytyy. Ylipäänsä olen kahlannut kaikki Unkkelit läpi, koska pidän niiden fysiologiasta, riisin rakenne ja puuroutuvuus on takuuvarmaa laatua, laadunvaihtelu mitätön ja saa aina täsmälleen sitä mitä odottaa saavansa. En voi sietää liisterimäisiä halpariisejä, joissa jyvien väleissä on limaista tahnaa. Niitä jos keittää kuivaksi eli häivyttää nesteen pois, saa limat suuhunsa. Ne pitää keittää väljässä vedessä ja kaataa lopuksi vesi pois ja jopa erikseen huuhdella kiehuvalla tuorevedellä lopuksi. Liian vaivalloista, siksi Unkkelia syön, laaturiisi ei vaadi loppupesua. Väljässä vedessä keitto kattilassa ja nesteen pois kaato lopuksi takaa siis kliinisimmät puhtaat jyvät. Vähän sama kuin pastassakin, vesi kaadetaan lopuksi pois ja se pasta syödään. Limaista töhnää ei ole tarkoitus syödä. En tiedä toimivatko topikin tarkoittamat riisin automaattikeittimet tällä tekniikalla. Elleivät toimi, kaatopaikalle rakkineet joutavat.
Ungle bensin jasmin Vs thai Jasmine riisi Premium-laatuluokan A siinä on muuten iso ero, usko pois ja kokeile.
Kalliimmat "länsimaiset" riisit on valmiiksi huuhdeltuja eli tärkkelystä on vähän. Siten tällainen riisi pitää huuhdella hyvin, jotta rakenne on oikeaa eli tarpeeksi kuohkeaa ja maukasta. Huuhtelu toimii että niin juoksevan veden alla siivilässä tai sitten kattialassa ja välillä vaihtaa vettä. Kukaan riisistä pitävä ei voi tosissaan edes harkita keittämistä runsaassa vedessä ja sitten veden kaatamista pois. Tämä keittotapa jättää riisinjyvät "tunkkaisiksi" vailla mitään ilmavuutta ja rakennetta. Oleellista on nimeomaan tarkka vesi/riisisuhde niin että vesi kiehuu pois kokonaan ja lopussa pari minuuttia vetäytymistä pelkässä höyryssä. Pastan kypsentämisen vertaaminen riisiin on vähän sama asia kun vertaisi sisäfilepihvin paistamista kanamunan paistamiseen: ainoa yhteinen asia on pannu, kaikki muu tehdään eri tavalla. Mitä itse aiheeseen tulee, vielä riisikeitintä ei vielä ole, sillä tarpeelliseksi en ole nähnyt. Käytetään tällä hetkellä liiterin basmatia ja jasminea, joissa prosessi: - kattilaan 2 osaa vettä ja kuumaksi - huuhtelee kevyesti riisit (1 osa) - riisi veteen ja hella teholle 5 - 12min ajastimella - hella menee pois päältä automaattisesti ja antaa seisoa 2min Riisi on about täydellisen kuohkeaa ja maistuvaa ilman turhaa vettä tai liiallista kuivumista
Ylipäätään aasialaisten riisinkeitto tapa eroaa eurooppalaisten ja suomalaisten keittotavoista. Suomalaiset uittaa riisin hirmuisessa määrässä vettä, ihan kuin riisi olisi pastaa - mitä enemmän vettä sen parempi. Lisäksi olen nähnyt kun suolaa laitetaan keitin veteen - ihan kuin pastaa. Ja lopuksi riisi huuhdellaan - ihan kuin pastaa. Lopputuloksena on riisi, joka on todella irtonaista ja melko kovaa, ei yhtään tahmaista. Aasialainen taas keittää niin, että vesi haihdutetaan hitaasti pois - olkoon se kattilassa hellalla tai riisinkeittimessä. Riisi ei missään tapauksessa huuhdella ja lopputuloksena on tahmaisempaa ja pehmeämpää riisiä - kuohkeaa. Ennen automaattisia riisinkeittimiä, osa riisistä paloi kattilan pohjaan ainan enemmän tai vähemmän kun viimeiset vedet haihdutettiin pois. Riisinkeittimillä riisi ei palaa pohjaan. Ja jos riisin todella unohti hellalle pitkäksi aikaa, palaneen katku pilaa senkin riisin mitä oli jäljellä kattilassa. Eli riisin keitto vaati paljon aikaa ja tarkkailua. Mielestäni riisinkeittimen suurin hyöty on se, että riisistä tulee aina joka keittokerralla samanlaatuista ja se että keittäminen on helppoa. Pistät x määrän riisiä, y-määrän vettä ja vehje päälle. Jonkin ajan kuluttua riisi on valmis, ja jos ruuan teko on vielä kesken, riisin voi pitää kattilassa lämpimänä useita tunteja ilman että laatu kärsii. Keittimien lopputulos on aasialaista, pehmeää ja tarttuvaa. Se on sitten tietysti ihan makuasia tykkääkö minkälaisesta riisistä. Riisilaatuja vaikka kuinka, samaten riisin tahmaisuusaste. DVB-G ei näköjään ole itse kertaakaan käyttänyt riisinkeitintä. Ajattele sellainen keitin, jolla voi keittää makaroonia (vähän tai paljon) ilman että pitäisi vahtia ylikeittymistä, niin että makarooni olisi lämmin al dentee useita tunteja. Sellaisen kun kehität niin varmasti niillä olisi ostajia - vaikka kattilalla ja nuotiotulella spagettia voikin tehdä. Itselläni on ollut jos jonkinlaista ja jonkinkokoista suomesta ostettua riisinkeitintä. Jokapäiväiseen käyttöön niistä ei ole, ja kuten Ykskytä mainitsi, ovat melko simppeleitä malleja. Kyllä niillä kerran viikossa keittää riisit, mutta ei niistä läheskään yhtä hyvää lopputulosta tule. Lisäksi olen huomannut että useimmissa ei teflonpinnoite kestä, vaikka kuinka käsittelisi hellävaraisesti. Yhdessä pienessä keittimessä (Severin muistaakseni) teflon tarttui kiinni riisin ja irtosi kalvona kun riisiä otti. Sen jälkeen olen vältellyt teflonpinnotteisia keittimiä. Riisi kyllä irtoaa kattilasta, kun antaa liota vedessä. Meillä on vieläkin käytössä Aasiasta 90-luvun puolessa välissä tuotu 3.-4. sukupolven Panasonic. Riisiä keitetään päivittäin, ja edelleen pelaa kuin junan vessa.
Pidän ruoanlaittamisesta, mutta kun itselleni vain sitä laitan, niin yleensä pyrin mahdollisimman vähän vaivaa vievään ruoanvalmistukseen. Riisinkeitin on siitä kätevä, että toisin kuin riisin keittimäsessä kattilassa niin siinä riisiä ei tarvi valvoa/hämmentää ollenkaan. Tämän lisäksi riisinkeitin pitää riisin lämpimänä todella pitkään -- toisin kuin kattila. Näin voi esimerkiksi pistää riisit tulemaan ja häipyä sillä välin käymään kaupassa tms. Riisinkeittimen riisiastian on myös lievästi helpompi puhdistaa keveytensä ja pienikokoisuudensa takia. Yleensä valmistan tuossa basmatiriisiä ja joskus jasmiiniriisiä.
Ahaa, että mm. pohjaan palamisen estämiseksi riisikone on keksitty. Siinä tapauksessa se on erinomainen ja suorastaan pakollinen tuote kuivaa keittotapaa suosiville. Minäkin muistan kun muinoin vielä keitin kattilassa "nesteen pois" niin joskus alimmaiset riisit paloivat kattilan pohjaan ja muuttuivat kivikoviksi, kun taas ylhäällä riisi oli pehmeämpää. Mutta siltikin olisi järkevämpi ostaa kaksoispohjainen "puuronkeittokattila", joka veden/höyryn välityksellä kypsentää tuotteet, ei pysty polttamaan pohjaan mitään. Ja maitopuurojakin tällä työkalulla voi kypsennellä. Monikäyttöisempi tällainenkin kattila on kuin pelkkä riisikone. Mutta koska minua, epänormaalia perverssiä, ainoa täällä, oksettaa jyvien väliin jäävä lima, siirryin väljän veden käyttöön, jolloin lopuksi pois kaadettavan veden mukana poistuu lima ja muut roskapartikkelit, syötäväksi jää kliininen riisi. Säädän riisin pehmeyden keittoajalla, eli lyhyt aika jättää kovaksi, liian pitkä tekee jyvistä liiankin helposti musertuvaa mössöä. Al Denteen (mr. Alin Purukalustoon) pyrin. "Kuohkeus" on juuri se mitä eniten inhoan, RiisiLiman ohella. Pikariiseistä tulee juuri sellaisia vaahtokarkkimaisia massattomia hattaroita, joita syödessä puuttuu puremisen mukavuus. Jyvät liiskautuvat kielelläkin puristamalla. Hampaattomille pikariisit ja kuohkeaksi keittäminen sopii paremmin. Jollekin riisityypille sopii kuivaksi keitto paremmin kuin paljossa vedessä uiskentelu. En muista ulkoa että mille, mutta tilanteen mukaan keitän joskus kuivaksi ja valvon vierellä tilanteen kehitystä, ettei pala pohjaan. Näitä harvoja tilanteita varten, pari kertaa vuodessa, en aio ostaa edes 0,01 euron hintaista riisikonetta. Ei ole tilaa varastoida dedikoituja laitteita. Oli laite sitten leipäkone, sähköveitsi, sähköinen silmäluomen räpsyttelijä, hydraulinen huulien liikuttelija tai induktiivinen korvanrapsutin. Ilmankin vekottimia pärjää. On ruokaa osattu tehdä ihan vaan kattilalla ja valurautapannulla satojen vuosien ajan. Uusavuttomat lelufanit ostakoon sata dedikoitua laitetta, kokit pärjäävät ilman. En kylläkään ole kokki. Mieluisin sapuskanvalmistusmenetelmäni on maailmankuulu gurmee-metodi, joka tunnetaan termillä: Paketista Suuhun™. Pyrin tietoisesti ostamaan safkaa, joka on syötävissä sellaisenaan. Esim. veriletut popsin suoraan einespaketista. Ei ole aikomustakaan mennä ostamaan lehmää/sikaa ja tunkea otus veriletuntekokoneeseen, joka myös pitäisi ensin ostaa. Einespaketin osto on helpompi tapa ja vie vähemmän tilaa kuin veriletuntekokone. Lehmän kokoisia vekottimia on jo ennestään nurkissa, ne ovat subbareita. Pasta ja riisi ovat siitä harvinaisia ruokia, että niitä ei voi ostaa syöntivalmiina. Vaikka voisikin, niin itse valmistamalla saa parempaa, itselle mieluisan koostumuksen. .
Näin on, ja jokainen valmistaa sen tavallaan. Jos joku kokee, että veriletun tekoon tarvitsee keittiöstään varata kahden neliön kokoisen laitteen ja maksaa siitä kolmen audin verran, suotakoon se hänelle - vaikka se onkin välillä hankalaa sietää.
Jos laitteeseen tulee vika ja talo palaa kun olet ulkona ja vahditta jäänyt riisikone päättää tehdä seppukun, niin vakuutusyhtiö nauraa karvaiseen partaansa eikä maksa killinkiäkään. Nimittäin mitään sähköistä kodinkonetta EI SAA jättää valvomatta. Ei pesukonetta, ei linkoa, ei kahvinkeitintä, ei silitysrautaa, ei veriletuntekokonetta, eikä siis riisinkypsentäjääkään. Jos siis mielii saada vakuutusrahoja tulipalon/vesivuodon/räjähdyksen/lehmän lettukoneesta ulos karkaamisen ja perintöpiirongin kaatumisen jälkeen.
Riisinkeitin aktiiviseen elämäntyyliin siis En tiedä... jotenkin tuntuu edelleen turhalta koko kapistus, ellei sitten riisiä keitä todella usein, jolloin säilyvyydestä olisi hyöty. Kattilalla saa kuitenkin pienellä kokemuksella riisistä haluamansa kaltaista kunhan muistaa/viitsii seurata loppuvaiheen etenemistä. Ja mulla on sentään erillinen kananmunankeitin
Ratkaisu on induktioleisi ajastimella. Sen kanssa ei tarvitse hämmentää ja kun riisi on valmista, liesi menee nollille. Jos haluaa pitää lämpimänä, laittaa tasolle 1, jolloin ei pala pohjaan, mutta pysyy lämpimänä.
Aito hifisti, helpompaa ei ole 30e keitin, vaan pistää keittiö uusiksi! Ei vais, ihan normi strömbärgilläkin riisiä keittää.
tod! Mutta jos asiaa puhutaan, meilläkin oli opiskelijakämpässä ostoslistalla riisikeitin, mutta se ei mahtunut mihinkään. Kun muutettiin omaan kämppään, ajateltiin ostaa, mutta remontissa laitettu induktioliesi käytännössä poisti tarpeen. Sinänsä ymmärrän kyllä hyvin, että joku tuon ostaa. Riisissä oikea rakenne on kuitenkin suht tärkeä juttu ja tähän tarpeeseen riisikeitin vastaa todella hyvin.
OBH Nordicalla tuli tänään keitettyä ensimmäiset riisikeitin riisit ja tulos oli juuri niin hyvä kuin toivoinkin :thumbsup: Laitoin keittimeen 3.2dl Rainbow'n Jasminriisiä jonka huuhtelin kevyesti kylmällä vedellä siivilässä ennen keittimeen laittoa. Vettä (kylmää) 6.4dl keittimeen, eli 2 kertainen määrä riisin verrattuna. Sitten vain johto seinään ja keitin meni automaattisesti päälle. Kun riisi oli valmista, keitin naksahti ja keitto merkkivalo vaihtui lämpimänä pito valoon. Riisin valmistumisessa meni aikaa kaikenkaikkiaan 32min joka sisälsi ohjeessa kerrotun 10min "haudutus" ajan. Haudutusta ei ole pakko tehdä mutta parhaan lopputuloksen takaamiseksi se kannattaa. Riisistä tuli kuohkeampaa kuin mitä ikinä on kattilassa tullut. Riisi myös pysyi kasassa eikä ollut niin irtonaista mitä kattilassa on tullut. Täten se on myös paljon helpompi syödä kun pysyy haarukassa paremmin. Niin innostunut olen tästä uudesta riisikeittimestä, että aion talven Thaimaan matkallani ottaa selvää minkälaisella keittimellä paikalliset keittävät riisinsä ja ostan samanlaisen. Suosittelen kaikille riisin ystäville ehdottomasti riisikeitintä paremman ruoan takaamiseksi. n. 35 on todella pieni hinta siitä mihin tämä aparaatti pystyy :king:
Ennen kuin kokonaan pyörryt plasebohumalan vaikutuksesta, tee sama satsi uudelleen, mutta kattilan avulla. Käytä siis sama 32 minuuttia aikaa kattilaoperointiin. Ajanotto kylläkin pitää aloittaa vasta siitä hetkestä kun vesi on saavuttanut kiehumispisteen, koska lämmitysvastuksien/liesien tehot vaihtelevat. Eli siis keittoaika/haudutusaika tms. pidetään samana riisikoneen ja kattilan kanssa, mutta veden lämmitykseen kuluva aika saa olla mitä hyvänsä. Väitän, että jos kattilan kanssa sama aika käytetään, riisikin on identtistä. Vastaavasti, jos annetaan 3 minuuttia operointiaikaa, riisi jää kivikovaksi kattilan sekä riisikoneen toimesta. Eli koneella itsessään ei ole minkäänlaista vaikutusta asiaan, ainoastaan ajankäytöllä eri vaiheissa.
Ainakaan itse en ostanut riisinkeitintä sitä varten, että saisin parempaa riisiä. Ostopointteja olivat lähinnä kätevyys, huolettomuus sekä ajansäästö. Valitettavasti omaan opiskelijabudjettiini ei sisältynyt tuo säästäjän ehdottama induktioliesi. Kyllä minä jopa sitä palanuttakin riisiä pystyn ja haluankin syödä -- en ole sillä tavalla ollut koskaan nirso ruoan päälle.
1) Kätevyys. Liesi ja kattila ja vedenkeitin voittaa. Tiskiäkin syntyy lusikka ja kattila. Minun metodissani siis. 2) Huolettomuus. Liesi ja kattila ja vedenkeitin voittaa. Kunhan itse on paikalla lopettamassa lämmityksen (tai omistaa ajastimellisen keittolevyn, sellaisen voi myös rakentaa parilla kympillä halpahallin liesilevystä ja ajastimesta), mutta yleensähän kokki häärii lieden luona samalla kun riisi kiehuu. Digitaalinen Munakello minulla piipittää kun on aika lopettaa keittovaihe, mutta muutkin kellot kelpaavat. Jos jollain ei ole kelloa, tai ei tunne ajan käsitettä, häntä ei muutenkaan saa päästää keittiöön. Mikroaaltouunilla voi pikariisit keitellä, mutta 10-30 minuutin keittelyaika taitaa olla epätaloudellista hoitaa mikrouunin kanssa. Mikroissa olisi ajastin valmiina. 3) Ajansäästö. Liesi ja kattila ja vedenkeitin voittaa. Noin 12 minuutissa saan valmiiksi satsin riisiä, joka vaatii 10 minuutin keittoajan. Ostan useimmiten "10-15 minuutin" riisejä. Ne tulevat 15 minuutissa pehmeäksi ja 10 minuutissa minulle sopivan jämäkäksi. Teen tässä samalla testin, tosin ilman varsinaista riisiä, se kun on loppu, mutta muuten mittaan piruuttani kauanko aikaa hommaan menee, kun tuntui tuo mainittu 32 minuuttia järjettömältä hidastelulta: 0'00" hana valumaan, vedenkeittimen kaapeli käteen ja töpseli seinään. Liesi täysille (6). 0'03" vettä valutetaan vedenkeittimeen summittainen määrä, ei mitään väliä paljonko. Vajaat 5 desilitraa tällä kerralla näköjään meni, se riittää. 0'10" kattila liedelle, riisin kaato paketista mittakuppiin, jossa on tuttu merkkiteippi osoittamassa sopivaa määrää. Riisit kattilaan. 1'51" vedenkeittimen vesi kiehuu, se kaadetaan kattilaan, joka ehti samalla lämmetä ja hieman lämmittää riisiäkin. 2'00" kattilan vesi riiseineen alkaa kiehua, liesi pienemmälle (3) ja kattilan kansi päälle. Alkaa riisin kypsyminen väljässä vedessä. Tai niukassa, mutta väljän veden metodi on kätevämpi ja sopii minulle paremmin. 12'00" liesi kiinni, kattila pois liedeltä, riisit ovat kiehuneet 10 minuuttia, joka sopii esim. Tummalle Unkkelille. 12'05" kattilan kannen viilennys juoksevan hanaveden alla, koska kuumaan kanteen polttaa näppinsä, kantta joutuu sormilla kohta käsittelemään. 12'10" kansi asetellaan hieman vinosti kattilan päälle ja valutetaan riisien seassa oleva liika vesi pois, varotaan jyvien karkaamista. Sormilla joutuu pitämään kantta sopivassa asennossa, onneksi kansi on viileä. Lopuksi kopistellaan kannesta irtoriisit takaisin kattlaan. 12'30" riisi on valmis lusikoitavaksi jos niin haluaa. Minä kylläkin heitän sekaan tilkan rypsiöljyä sekä 70% Keiju-margariinia sekä curryjauhetta tms. maustetta, mutta nämä lisäoperaatiot eivät varsinaisesti enää kuulu riisin keittämiseen liittyvään aikaan. Elikkäs: siitä hetkestä kun mieleeni pimahtaa haluta riisiä, kestää 12'30" että riisiä voi alka popsia suuhunsa (ja polttaa suunsa, riisi on liian kuumaa). Käytännössä muutaman minuutin riisi saa hautua ja viilentyä kattilassaan samalla kun haen juotavat ja tomaatteja sun muuta sälää kattilaan viskottavaksi. Mutta jos kiirepaniikki iskee niin alle 13 minuutissa pääsee syömään. Ylikuuma riisi viilenee syöntisopivaksi kun kattilaan kaataa purkillisen lihapullia kastikkeessa, samalla kastike ja pullat lämpenevät, eli 13 minuutin kohdalla voi aloittaa syömisen polttamatta suutaan. Osaan tehdä nämä kuvatut asiat silmät kiinni ja sokkona, niin rutiinilla homma hoituu. Vaikeampaa on opetella riisikoneen 300-sivuinen manuaali ulkoa. En siis ymmärrä miten 32 minuutin operointi tarkkojen mittakippojen kanssa stressaten on jonkun mielestä "nopeampaa" tai "kätevämpää" tai "huolettomampaa". Ergonomia on näemmä katsojan silmässä. Jokainen käyttäköön itselleen sopivia menetelmiä, ja oman menetelmäni juuri kerroinkin. Minä en tarvitse riisinkeittokonetta. Joku muu voi tarvitakin. Vain kattila ja lusikka minulla likaantuvat sapuskaoperaation takia ja niitä kahta otusta pestään. Rosteria kumpikin on. Vedenkeitintä ei tarvitse pestä kuin kerran 10 vuodessa tms. Keitin maksoi halpahallissa parikymmentä markkaa joskus kymmeniä vuosia sitten. Kallista puuhaa riisinkeittely ei siis ole ilman uusavuttomien erikoisvälineitä, jotka käytännössä jopa lisäävät työmäärää ja huolehtimista. Päinvastoin kuin täällä koneisiin kilahtaneet tyypit luulevat. Kun ei omista "turhaa" konetta, ei siitä tarvitse huolehtiakaan. Sinä päivänä kun joku firma tekee 5 euron hintaisen koneen, joka keittää riisit 12 minuutissa syöntikuntoiseksi ja josta voi riisit myös syödä, ja kone lopuksi pesee itse itsensä, sitten ostan sellaisen. Muussa tapauksessa kone on minulle liian kallis, liian hidas, tuottaa liikaa tiskattavaa ja vie liikaa tilaa. .
Oma operaationi (en ota aikaa): Nostan riisinkeittimien kaapista pois ja asetan keittiön tasolle Otan kannen ja riisikattilan pois ja mittaan vajaan kupillisen riisiä kattilaan (en pese niitä, vaikka sillä saakin hitusen paremman lopputuloksen) Avaan vesihanan ja valutan vettä jonkun verran yli kattilan sisäpinnassa olevan vajaata kuppia vastaavan rajan Asetan kattilan riisinkeittimään ja kannen päälle, siirrän vivun "cook" asentoon Lähden kirjoittelemaan romaaneja Plazalle, katsomaan leffaa, käymään kaupassa jne. Tunteroisen päästä käyn toteamassa, että "warmilla" on oltu jo hetken aikaa Otan kannen pois, sekoitan riisiä ja annostelen sen lautaselle Aterian jälkeen nostan kattilan ulos keittimestä ja siirrän keittimen takaisin kaappiin kattilan ja kannen jäädessä tiskipöydälle odottamaan tiskausvuoroaan Olen minä normikattilankin kanssa keittänyt riisiä, mutta (varsinkaan kun en omista vedenkeitintä ) siinä joutuu sitä riisiä valvomaan ja hämmentämään ajoittain. Oma kattilani (tällainen iso Jamie Oliver) on sen verran kookas ja painava, että kyllä tuota riisinkeittimen kevyttä ja pientä kattilaa on moninverroin kivempi tiskata nopeasti. DVB-G:n operaatio oli minusta selvästi monimutkaisempi ja täytyy muistaa, että kyllähän riisin kuuluu kattilankin kanssa antaa "olla" useita minuutteja ennen tarjoilua. Riisinkeittimessä on myös se kiva puoli, että tosiaan noita aikavälejä milloin pitää mikin operaatio tehdä a la DVB-G ei ole -- on vain alkuvaihe (riisin ja veden lisäys ja päälle laittaminen) sekä loppuvaihe (riisin annostelu, syöminen, tiskaus). Ohjekirja muuten taisi olla muutaman sivun mittainen ja siitä en kauheasti muuta katsonut kuin tarkemmat puhdistusohjeet.
Joo itse en ota kantaa mikä on kätevintä tai miehekkäintä. Meikäläistä ainakin kiinnostaa juuri tuo ominaisuus, että voi laittaa riisit valmistumaan vaikka ensitöikseen aamulla ja huitasta naamaan sillon kun kerkiää tai huvittaa.