Uusin Simpsonien 12. tuotantokausi sisältää tähän mennessä mm. seuraavat helmet: Tennisottelun tuomari ilmoittaa tilanteen: "viisitoista-rakkaus" Rähjäinen ja työtön Rainier Wolfcastle punaisella matolla: "I have lowered my quotation to 8 million" --> "olen alentanut vuorosanani 8 miljoonaan" jotain muutakin oli, ei vaan enää muista
Muistan joskus koulussa, kun fysiikan tunnilla opettaja sanoi, että ajatelkaa onko saamassanne vastauksessa mitään järkeä. Ja sen jälkeen olen ajatellutkin. Hei, suomentajat! Ajatelkaa onko suomennoksissanne mitään järkeä. Jos ei niin ottakaa sanakirja käteen ja suomentakaa uudestaan.
No, on tilanne kuitenkin TV:ssä parempi kuin piraattimaailmassa: http://winterson.com/2009/01/episode-iii-backstroke-of-west-redux.html
Käännösasioissa on senverran maailma muuttunut, että ns. ammattikääntäjiä ei enää niin arvosteta, että levyjen käännökset menisivät heille. Erään DVD-käännös projektin yhteydessä tuli käytyä nykymarkkinat läpi aika tarkastikin ja lopputulos oli, että ammattikääntäjä maksaa 2-3 kertaa enemmän kuin opiskelijan tms. liukuhihnatyö. Niinpä monet DVD-käännökset tehdään esim. Göteborgissa (muistaakseni) halvalla opiskelija tai vastaavin voimin ja lopputuloksen monet näkevät ruudulla. Teatteripuolella käännökset saattavat olla laadukkaampia, mutta dvd-julkaisussahan ei yleensä käytetä samoja käännöksiä.
MTV3 MAXilla ollaan erityisesti kunnostauduttu ala-arvoisissa "suomennoksissa". Pikkujuttujahan nämä ovat, ja erityisesti amerikkalaisia tämän päivän ilmiöitä tuntemattomalle (kääntäjälle) ehkä oudompia, mutta tässä eilisestä Jay Leno Show:sta: - Jamie Foxx puhui pienen kotikaupunginsa hänelle järjestämästä paraatista, jossa oli kuulemma vain yksi "Escalade". (siis Cadillac Escalade). Käännös: "yksi pyörähdys". ? - "TV-sarja" 300 sekä lisäksi sekalaisia englanninkielen peruskieliopin mokia, käännetty päin honkia, mutta kuitenkin niin että koko lauseen merkitys muuttuu päinvastaiseksi.
Just äskön Discoveryn Chop Shopissa: "...broke the electric saw blades." "...rikkoi elektroniset sahanterät."
Tänään Rillit huurussa nuori kaveri kovin innostui kun oven takana sanottiin olevan stripparimummo "strip-o-gram" elikkäs tää http://en.wikipedia.org/wiki/Strip-o-gram
X-Filesin ysikautta aloittelin eilen katselemaan. Agentti Dogget soitteli vanhojen sotakaverien perään. Bravo-company oli väännetty muotoon Bravo-yhtiö.
JIM-kanava 1.11.2009 Supertehtaat 2/x BMW Z4 Roadster -ohjelma. Kääntäjä taitaa potea subbarinsa kanssa alemmuutta, kun kuvittelee 8 tuumaa olevan 45 senttiä. 18 tuumaa olisi lähes 46 senttiä, mutta normaalisti 8 tuumaa siis tarkoittaa 20 senttiä eli 203,2 mm. Kuvasta näkee aivan selvästi, että viemäriputki on ennemminkin 8-tuumainen eikä 18-tuumainen. Tuollainen putki on muuten sopiva refleksiputkeksi kunnon subbareissa. Mutta ei siis sovellu kääntäjän 8-tuumaiseen subbariin, jos hänellä sellainen on kukkamaljakkonsa alustana. Tai ehkä kuvassa esiintyvällä miehellä tosiaan on 45-senttinen pää, saman kokoinen kuin se putki. Kuka sen tietää jos minä olenkin väärässä? .
Sama ohjelma. Toinen väärinkäsitys. Viime jaksossakin esiintyi sama virhe. Kääntäjä nimittää jatkuvasti turvakaaria kallistuksenvakaajiksi. Kallistuksenvakaaja on alustassa, se hillitsee korin kallistumista kaarreajossa. Matkustamossa taas käytetään turvakaaria, jotka estävät ihmisiä litistymästä lyttyyn jos avoauto tai kilpa-auto ajaa selälleen. Joissain avoautoissa on kaatumishetkellä esiin ponnahtavat niskatukityyppiset suojaraudat penkkien takana, eli normaaliajossa avoautossa ei näe suojarautoja, ne pomppaavat esille vasta kolaritilanteessa. In Less Than 2 Minutes A Team Of Workers Outfits The Roll Bars With Covers. .
Amerikkalaiset barbaarit eivät tiedä mitä sana "pateettinen" tarkoittaa. Luulevat ressukat sen olevan yhtä kuin "säälittävä", joten siihen merkitykseen USA:laisissa elokuvissa käytettävä "pathetic" olisi suomennettava. Muussa tapauksessa saadan köyhdytettyä suomenkieltä taas yhdellä typerällä anglismilla.
Tuo 'pateettinen' taitaa olla suomenkielessä ollut jo aika pitkään väärässä käytössä juuri tuon anglismi-ilmiön vuoksi. Eli köyhdytys on jo tapahtunut.
JIM-kanavan Fifth Gearissa 11.11.2009 oli harmillinen mokaus. Puheessa kerrottiin, että autoa madallettiin 15 millimetriä. Kääntäjä kuitenkin halusi madaltaa autoa 15 senttimetriä. No, minä ystävällisesti korjasin kääntäjän virheen, ettei hänen tarvitse mennä alakouluun millimetriä opiskelemaan, tai peltiseppälinjalle autoa sahailemaan. .
Kuplavolkkarissakos oli kantava erillinen runko/alusta, ja kori sen päällä ei-kantavana yksikkönään? Jenkkiautoissa myös taisi usein olla itsekantavia alustoja, irtonainen kori päälle pultattuna. Mutta lähes kaikki uudet henkilöautot nykyään ovat koriltaan itsekantavia, jopa liimatut lasitkin mukana kuormia kantamassa. Eli "kori on runko", tai "kori on alusta". Yhtä samaa metalliklönttiä koko höskä, plus siihen liimatut lasit. Uusissa autoissa "alusta" tarkoittanee vain liikkuvia osia eli siihen metalli-lasi-klönttiin kiinni pultattavat osat (iskarit, jouset, tukivarret, voimansiirto). Wanhoissa autoissa alustaksi voi sanoa itsekantavan pohjarungon ja liikkuvien osien yhdistelmää. Tällaista autoa voi periaatteessa ajaa vaikka siinä ei olisi koria lainkaan. Näitä ovat lähes poikkeuksetta kaikki American Hot Rod -tv-sarjassa esiintyvät autot. Kori maalataan erillisenä oliona samalla kun alusta renkaineen moottoreineen rakennetaan erillisenä toimivana oliona. Rolling Chassis yhdistetään koriin vasta loppuvaiheessa. "Passatin runko" siis voi aivan hyvin tarkoittaa modernin auton monokokkia, eli monokokkia on madallettu (esim. nostamalla iskarien yläpääkiinnityskohtia ylemmäksi). Tai "Passatin runko" voi myös tarkoitta alustaa, jos kori on erillinen yksikkönsä, joka pultataan alustaan kiinni. Jolloin vakiota koria voidaan hyödyntää erikoismadalletun alustan kanssa, saada aikaiseksi normaalia matalampi auto. Ei voi tietää mitä varsinaista komponenttia on madallettu, ellei tiedä onko auto monokokkityyppinen vai erillisellä alustalla sekä korilla varustettu. Asialla on tarkempaa merkitystä vain niille, jotka haluavat modata omaa autoaan matalammaksi. Autoista mitään tajuamattomalle katsojalle (minä) on yhdentekevää mitä komponentteja "runko" käsittää, joka tapauksessa sitä runkoa on madallettu. Minä choppasin kuvassani kattoa alemmaksi, se oli helpointa. Choppaus ei tässä yhteydessä tarkoita PhotoShop-ohjelmaa, sitä minulla ei ole, vaan viltämistä, pätkimistä, katkomista, kun autosta poistetaan viipaleita.
Ei, Kuplavolkkarissa on kantava pohjalevy jonka päälle kori on kiinnitetty. Runkoa Kuplassa ei ole ollenkaan. Ei, monissa jenkkiautoissa ja useissa muissakin kuten monissa maastureissa on kantava runko, johon kori on kiinnitetty. No uusista nyt on turha mainita, koska monilla merkeillä itsekantavaan korirakenteeseen siirryttiin jo 1930-luvulla, joita ei pidetä kovin uusina autoina tänä päivänä. Mutta nykyään itsekantava kori on yleisin henkilöauton rakenne. Itsekantavassa korissa voi olla myös apurunko käytössä joko edessä tai takana tai molemmissakin päissä. Itsekin tiedät, että vääriä termejä ei pitäisi käyttää... runko ja kori ovat kaksi eri asiaa ja alusta on vielä kolmas. Runko on siis rakenteellinen osa autoa, joka koostuu runkopalkeista tai voi olla myös putkirunkotyyppinen tai monokokki, joka taas voi olla tehty eri materiaaleista, kuten vaikka alumiinista tai vaikka hiilikuidusta. Kaikissa autoissa ei runkoa ole lainkaan, kuten noissa itsekantavalla korilla varustetuissa jos niissä ei ole apurunkoa tai kuplavolkkarissa. Kuplassa taas on tuo pohjalevyrakenne, jota ei kovin monessa muussa autossa ole. Kori on autoissa yleensä lähes aina (esimerkiksi Ariel Atom-autossa taas on kyllä runko, muttei koria), se voi olla kantava rakenne tai sitten ei. Alustalla taas tarkoitetaan yleensä auton jousitusta eli jousia ja iskunvaimentimia. Eli jos autossa on madallettu alusta eli ns. alustasarja, niin se tarkoittaa että siinä on madallettu jousitus (toki maastureissa ym. alustasarja voi myös korottaa autoa). Alustasarja yleensä koostuu lyhyemmistä jousista ja iskunvaimentimista. Suurinpiirtein näin, juu. Myös tuosta eteenpäin olevasta osuudesta olen about samaa mieltä. Noissa tv-sarjojen suomennuksissa hyvin usein kääntäjällä menee sekaisin nuo termit "runko", "alusta", "kori" sekä myös sekaannusta aiheuttava termi "pohjalevy", jolla yleensä tarkoitetaan englanninkielen termiä platform joka taas tarkoittaa auton perusrakennetta, johon kuuluu varsinaisen pohjapellin lisäksi myös paljon alustan osia ja muita runkorakenteita, kuten tulipelti, jotka eivät välttämättä ole näkyvillä, jopa A-ja B-pilarit ovat yleensä osa tuota platformia.
Hei käännöskukkastelijat. Pikaisesti selailin viestejä ja keskustelua, mutta en toki kaikkea. Joku olikin jo kertonut av-kääntämisen arjesta ja selittänyt työhön liittyviä seikkoja - hyvä! Itse käännän pääasiassa DVD- ja Blu-ray-julkaisuja, joten tv-kääntäjien tai elokuvateatteritekstejä tekevien työhön en osaa oikein ottaa kantaa. Formaatista riippumatta av-kääntäminen on aina tiivistämistä - se on aina hommaa raamittava perustekijä, jonka takia joskus haetaan merkkimäärältään lyhyintä mahdollista ilmausta (merkkimäärä on rajoitettu esim. formaatista riippuen 35-40 merkkiin per rivi, välit mukaan lukien). Lisäksi kuvan, puheen (tai muidenkin äänten) ja tekstin yhdistelmä luo aina omat vaatimuksensa. Itse käännän usealle eri toimeksiantajalle. Toimeksiannoissa on jonkin verran eroja. Yleensä saan valmiin englanninkielisen alkuperäistiedoston, joka on valmiiksi ajastettu ja jaettu repliikkeihin. Riippuu täysin toimeksiantajasta, voiko ajastuksia ja repliikkijakoa muuttaa. Jos ajastuksia ja repliikkien määriä ei saa tekstittäessä muuttaa, on suomea väännettävä englannin raamien mukaan tehtyjä ajastuksia ja repliikkijakoja noudattaen. Englannista ruotsiin ja vastaviin tekstittäessä tuo lienee ihan toimivaa, mutta suomi on sitten oma lukunsa. Jos ymmärtää englannin ja suomen rakenteellisista eroista, niin ymmärtää myös, että usein tämä vaati melkoista "väkivaltaa" kielelle tai ainakaan parhaisiin rakenteellisiin ratkaisuihin ei voi päästä. Toisaalta osa toimeksiantajista sallii muutokset, jolloin repliikkejä voi vapaasti yhdistellä, lisätä, poistaa ja ajastuksia säätää. Tästä tosin ei makseta, mutta itse kyllä "hion" käännöksiä tällaisissa tapauksissa, jos vain on aikaa. Usein tämä helpottaa myös kääntämistä. Käännöstahti on kova. 40 minuutin tv-sarjojen alkuperäistiedostoissa on keskimäärin 800 repliikkiä. Kääntämiselle annetaan usein aikaa yksi vuorokausi. Tuosta voi siis laskea, että 8 tunnin työpäivässä pitää näpyttää 100 repliikkiä tunnissa, 1,6 repliikkiä minuutissa. Lisäksi pitää tietysti sitten vielä tarkistaa asioita ja tehdä tiedonhakua, tutkia sanakirjaa jne. Ja tietysti lopputulos pitää vielä tarkastaa ja lisäksi, jos vain sallittua, parannella repliikkijakoja ja ajastuksia. Sivuhuomiona ammattislangihifistelijöille ja vastaaville: jos käännöstä on kovasti yksinkertaistettu, kyse voi olla siitä, että toimeksiantaja on halunnut näin (tätä en tiedä, mutta uskoisin tämän olevan ihan mahdollista). Erinäisiä reunaehtoja on omallakin kohdalla tullut vastaan (esim. jotkut toimeksiantajat haluavat, että kirosanat jätetään tekstityksestä pois tai "vesitetään" - monenlaisia muitakin sääntöjä riittää). Av-kääntäjä ei siis toimi tyhjiössä vaan monenlaisten reunaehtojen puitteissa. Vielä lopuksi suosittelen av-kääntämisestä kiinnostuneita tutustumaan kirjaan Olennaisen äärellä: johdatus audiovisuaaliseen kääntämiseen. Mukavia luku- ja katseluhetkiä kaikille!