Perjantaina tarjottiin YleTeemalla Wim Wendersin ohjaama Berliinin taivaan alla (Der Himmel über Berlin, 1987). Olipa sen verran väkevä ja vaikuttava elokuvakokemus, että tais mennä allekirjoittaneen elokuvien TOP10-lista uusiksi. Kyseisessä leffassa seurataan paria enkeliä, jotka harhailemalla tapaavat epätoivoisia ja surullisia ihmisiä suurkaupungin normaalissa arjessa. Samalla pohditaan syvällisesti olemisen vaikeutta sekä kaupungin historiaa ja nykyisyyttä. Kaikki tämä kietoutuu loppua kohti tultaessa vielä epätavalliseksi mies-nainen -tarinaksi. Epäilemättä
Ben X Elokuva kertoo aspergerin oireyhtymää sairastavasta Benistä. Ben kokee maailman eri tavalla ja käyttäytyy muista poikkeavalla tavalla. Omimmillaan Ben kokee olevansa onlineroolipelissä, jossa oma erikoisuus ei näy. Muun maailman on tietysti vaikea käsittää Beniä ja taas kerran outous saa ihmiset käymään joukolla heikoimman kimppuun, jotta oma itsetunto saisi nostetta. Homma menee teitysti liian pitkälle... 4-/5 Beverly hills kyttä Hyvä aikansa kuvaus ja ihan ok toimintaelokuva. Mukava nähdä Eddie roolissa, jossa on mukana edes hitunen älyä. 3/5
"Happy Feet" http://www.imdb.com/title/tt0366548/ Oli kerrassaan upea kokemus katsoa tämä hieno animaatiopätkä Blu-rayna :thumbsup:
1900 (Novecento) Bertoluccin viiden tunnin eepos kahden eri luokkaan kuuluvan pojan viha/ystävyys-suhteesta ja fasismin noususta Italiassa tukahtui moneen otteeseen omaan mittakaavaansa. Kehnohko dubbaus häiritsi varsinkin alkupuolella ja suurella osalla näyttelijöitä suoritukset muistuttivat kuin mitäkin italialaista puskafarssia. Mukana oli kyllä sykähdyttäviäkin vaiheita ja parhaimmillaan täysin erilaisesta tapahtumaympäristöstään huolimatta elokuva muistutti hieman Suurta gangsterisotaa. Erityismaininta yhdestä havainnollisimmasta elokuvan pahan pojan pahuuden esiintuontikohtauksesta, kun Sutherlandin hahmo Spoiler sitoi kissan vyöllä seinään, otti vauhtia ja puski sen otsallaan muusiksi naureskellen tämän jälkeen naama veressä. Eipä jättänyt paljoa tulkinnan varaa, vaikka hahmon seuraava tempaus menikin sitten vielä huomattavasti pidemmälle. + Boxer - Nyrkkeilijä (The Boxer) Jim Sheridanin ja Daniel Day-Lewisin yhteistyön kolmas hedelmä käsittelee jälleen Irlannin ongelmallista tilannetta, tällä kertaa vankilasta vapautuvan nyrkkeilijän näkökulmasta. Kaksikon yhteisistä elokuvista tämä on "heikoin", mutta yhtä kaikki varsin voimallinen kuvaus aiheestaan. - Empire Falls Minisarja/tv-elokuva kuvaa omenapiirakantuoksuisesti Mainelaisen pikkukaupungin elämää Ed Harrisin sympaattisesti esittämän kuppilanpitäjän näkökulmasta. Kovin on kerronta leppoisaa americanaa, mutta mikäs siinä - maan koillisosan maisemat ja tunnelma ovat aina miellyttäneet. ½
Amazons (1986) Naarassoturi Dyala lähtee vaarojentäyteiselle matkalle etsimään maagista miekkaa joka voi pelastaa hänen kotikontunsa ilkeän velhon, Kalungon kynsistä. Dyalan (Ty Randolph joka pelätyn shokotan- ja kenpo-karaten taitaa) jalka kyllä nousee, mutta kaikki muu elokuvassa on täysin kangistunutta. Tuottajana häärinyt Roger Corman myös varmistaa sen, ettei budjetti ole päässyt ylittämään hampurilaisaterian hintaa. Kuvattu Argentiinassa jossa olisi ollut mahdollisuus hyödyntää aavoja pampan maisemia, mutta nyt heilutaan surkeissa paperimassalavasteissa jotka saavat Xena-sarjankin styrox-kylät näyttämään mahtavilta kuningaskunnilta. Ainoastaan muutamat tissit tästä jäi käteen, eipä paljon muuta.
As the tears go by Wong Kar Wain esikoisohjaus. Andy Lau, jonkinasteinen mafiamies, on koko elokuvan ajan ongelmissa "pikkuveljensä" Flyn takia. Samalla hän rakastuu serkku-tyttöönsä Ngoriin (Maggie Cheung). Poikkeaa Kar Wain myöhemmistä elokuvista aikalailla. Ulkoisesti hienon näköinen. Itse tykkäsin kovasti, vaikka ei yksi Kar Wain parhaimmista olekkaan. 4/5 Scarface Elokuva josta De Palma teki myöhemmin re-maken. Paul Muni on Tony Camonte, mafiamies, joka elokuvan ajan nousee arvoasteikossa korkeammalle. Myöhemmän Scarfacen kovana fanina odotukset oli kovat, eikä turhaan. Oli kyllä mahtava elokuva. Vaikka elokuva eroaa uudesta versiosta melkolailla oli hauska bongailla suoranaisia yhtäläisyyksiä elokuvien välillä. Paul Muni tekee hienon roolisuorituksen. En ole muita miehen elokuvia vielä nähnyt, mutta tulevaisuudessa tulen varmasti katsomaan. 4.5/5 Hopeaa rajan takaa Elokuva kertoo kolmen kaveruksen retkestä talvisodassa menetetylle alueelle. Miehistä yhden isä on haudannut ison määrän hopeaa, jota elokuvan sankarit nyt lähtevät metsästämään. Hyvä elokuva, erityisen hienon suorituksen tekee Spede Pasanen. 4/5
Tropic Thunder Mukavasti sota- ja ramboeepoksille irvaileva filmi. Hivenen tyhjä- ja tyhmäkäyntiä paikoittain mutta Downeyn ja Cruisen roolisuoritukset maininnan arvoisia. Pistää pohtimaan myös olisiko Ben Stillerillä enemmän annettavaa tuotannon puolella? Näyttelijänä/koomikkona mies ei ole oikein ikinä ollut kovin mainittava tekijä. Kuvanlaatu ja tekninen toteutus varsinkin elokuvan alussa erityisen hyviä. Huumoria ei ole koskaan liikaa. Naurun parantavaa vaikutusta aliarvioidaan aivan suotta.
Lesbian Vampire Killers Melko päätöntä kuraa, ei edes paljasta pintaa pelastamassa katselunautintoa..
End of the Line (2007) Sekalainen ryhmä metromatkustajia joutuu kamppailemaan hengestään ihmisiä puukoilla hengiltä survovia uskonlahkolaisia vastaan metron sokkeloisissa tunneleissa. Kanadalaiset ovat taas asialla ja täytyy kyllä todeta että olipahan positiivisin yllätyshelmi pitkiin aikoihin. Mitäköhän tästä voisi kertoa sen enempiä spoilailematta...no ainakin apokalyptinen tunnelma oli saatu luotua hienosti jättämällä yhteydet ulkomaailmaan epämääräisten TV- ja radiosignaalien varaan (samalla kun lahkolaiset paasaavat tuomiopäivän koittaneen ja ulkomaailman olevan täydessä kaaoksessa). Henkilöhahmot eivät ärsyttäneet ja reagoivat suht todentuntuisesti eteen vyöryviin tapahtumiin. Elokuva rupesi alun rauhallisen parikymmenminuuttisen jälkeen etenemään kuin jarruton juna verisen goren siivittämänä. Homma ei mennyt missään vaiheessa pelleilyksi kuin niin useassa viimeaikojen kauhisteluissa, vaan kirveeniskut, puukotukset ja puolittaiset päänkatkomiset näyttivät todella tylyiltä. Suomalaissyntyistä Ilona Elkiniä myös katsoi naispääosassa ihan mielikseen. Futuren Dark Label-sarjan 24:s julkaisu, ja mielestäni tähänastisista ehdottomasti paras elokuva kaikkien kidutusgornoilujen keskellä. Oikea kauhuelokuva. Suosittelen.
Rovaniemen Markkinoilla - Iltamista kiskottiin Esa Pakarinen, Reino Helismaa ja Jorma Ikävalko koekuvauksiin ja kun tiimin kemia toimi myös filmillä niin nopeasti kyhättiin juoni tämän kolmikon ympärille. Yllättäen lopputulos on aikamoisen viihdyttävä. Kultakaivajakolmikko joutuu huijauksen kohteeksi, mutta pilkka sattuu huijareiden nilkkaan kun kultaa löytyykin palstalta. Tästä seuraa hölmöä menoa jossa rosvot haluaa kullan takaisin. Itsekin yllätyin että oikeasti nauroin pariin kertaan muutamalle heitolle. Tämän innoittamana uskalsin katsoa seuravaankin tekeleen .. Lentävä Kalakukko - Esa Pakariselle räätälöity lupsakka rooli savolaisena konduktöörinä joka junavaunuja partioi kivaan tyyliin. Tönkkö tarina saa alkunsa kun rikollisliiga suunnittele pakoa tehtyään keikan. Elokuvassa mielenkiinto kohdistuu Esa/Siiri Angerkoski/Masa Niemi trioon joka pian nähtäisiin yhdessä aika monessa Pekka Puupää elokuvassa. Masa Niemi oli Pätkä tässäkin elokuvassa vaikka nimi olikin Leevi ja silmää vilkutti. Siiri ja Armas Jokio (myöhemmin Puupää filmien Pihamies Pikkarainen) ovat romaanipariskuntana niin estoton että tätä voisi pitää jopa vähän rasistisena. Elokuvana heikko, mutta katsoin kyllä ongelmitta loppuun asti koska Esa Pakarinen fanipoika olen. Arvottomat - Mika Kaurismäen tekele joka on venytetty liian pitkäksi. Matti Pellonpää on mahtava roolissaan pikkurikollisena jonka karkureissu vie pitkin suomea. Hienoa oli nähdä Badding livenä Agentsin kanssa lavalla. En tiedä olenko ainoa jota tämä vaivaa, mutta aina kun katsoo ikääntyneitä elokuvia jotka sijoittuvat Helsinkiin niin valitettavasti keskittymiskyky herpaantuu ja alkaa bongailemaan tuttuja nurkkia. High Anxiety - Taas kerran maistui loistavalle tämä Mel Brooksin kunnianosoitus mestari Hitchcockille. Elokuva on täyteen sullottu kaikkea pikkuhauskaa ja kun juonikin on kelpoinen niin kaikki on hyvin. Ehdottomasti Brooksin toiseksi paras komedia.
The Uninvited Olipas pitkästä aikaa juonellisesti hyvä jännitys/kauhu pätkä, tosin juoni tuntui kovin tutulta lopussa. Kannessa ei tosin ollut mainintaa, IMDB tosin tiesi kertoa että Re-make taas kysessä. Joo lainattu taas aasiasta, A Tale of Two Sisters oli alkuperäinen teos mikä on myös hyvä. Leffan alkupuoli on tosin aika perus juttua eikä tarjoa mitään suurta mysteeriä, mutta loppuratkaisu selventää ja tekee leffasta hyvän. Leffassa on kaksi siskoa, kuollut äiti, entinen taloudenhoitaja mikä on uusi äitipuoli, taloudenhoitajan oudot tausta ja tarkoitusperät. Enempää en sitten viitti kertoa koska muuten menee koko leffan juoni pilalle. 3+/5
Blood diamond, The Prestige. Loistavaa. Melkein hävettää, että ei ole tullut nähtyä aiemmin. Tää piti.
Kalkkunatoiminnan kiistämättömän kuninkaan CHUCK NORRIS!!!!:in "parhaisiin" lukeutuva teos. Selkeästi hauskempi kuin edellisviikkoinen Hiljainen raivo (Silent Rage). Hepeämättömän kylmäsota-aiheinen juoni, jonka kehittelylle ei suoda liikaa aikaa. Toisin kuin Hiljaisessa raivossa, tässä elokuvassa Norris ei pahemmin puhu eikä pussaa, vaikka hymyileekin nuorelle freelancetoimittajalle. Pääasissa puhumisesta huolehtivat kaksi kp:ta, lonkalta ammuttuna tietenkin, sekä tietysti legendaarinen potkutekniikka. Suoraan sanottuna parhaimmatkaan komediat eivät juuri pysty ylittämään näitä Norrisin helmiä kaltaiseni kalkkunan ystävien mielessä. Neloselle iso kiitos Chuck Norris -sarjasta. Syksyn alakulttuuriteko. Pisti taas miettimään, että pitäisiköhän investoida DVD:ehin ainakin parhaimpien Norris-pätkien osalta.
2012 Pelotti lähteä katsomaan elokuvaa, kun tiesin sen olevan reilusti yli kahden tunnin mittainen. No menihän se aika kumminkin ihan mukavasti. Ensimmäinen puolisko oli jopa viihdyttävä. *** District 9 Tämä tuntui tuoreelta. Kerronnasta tuli mieleen "It's All Gone Pete Tong". **** 500 days of summer Odotin perinteistä romanttista komediaa, mutta elokuva tuntui huomattavasti vakavammalta sekä syvemmältä. Tuore tapaus tämäkin. **** Gattaca Klassikko. **** Bruno En katsonut loppuun. Taso laski minuutti minuutilta. 0 :thumbsup: Antichrist Ehkä tällä elokuvalla on syvempi sanoma, joka jää helposti väkivallan peittoon. **½ The Ugly Truth Perinteinen romanttinen komedia. Miespäähenkilö oli piristävä. *** Drag Me To Hell Tämähän oli onnistunut kauhuleffa. **** The Brothers Bloom Tästä seikkailukomediasta tuli hyvä mieli. Suosittelen. **** The Proposal Jälleen romanttinen komedia. Hyvä sellainen. **** G.I Joe Sarjakuvia en ole lukenut, mutta kyllä tämä uuden Transformersin voittaa 10-0. ***½
Miksi niin monet ei jaksa kirjoittaa mielipiteitä elokuvista elokuvan omaan ketjuun tuonne Elokuvat-puolelle? Laiskuutta?
Oma seli-seli: katsomiset koostuu pääasiassa muutaman vuoden takaisista elokuvista (ja sitäkin vanhemmista), kalkkunoista, Ö-luokan actionista, kauhusta ja muusta roskasta joille ei välttämättä omaa ketjua löydy. Pinnalla olevien leffojen suhteen tulen jälkijunassa kun ei leffateattereissa nykyään tule juurikaan käytyä.
Berliinin taivaan alla (Der Himmel über Berlin) Ulkoisesti ja teemoiltaan kovin kaunis elokuva jätti yllättäen kuitenkin kylmäksi. Tunnetilat eivät temmanneet mukaansa ja katsomiskokemus jäi lopulta vain ulkopuoliseksi seuraamiseksi. Tarzan ja erämaan seikkailut (Tarzan's Desert Mystery) Jane tilaa Tarzanilta lääkekasvia, jota pitää hakea aavikon toisella puolella sijaitsevasta mystisestä viidakosta. Liekö maisemienvaihdoksella osansa, mutta "uudemmaksi" Weismuller-Tarzaniksi tämä on yllättävän viihdyttävä tuotos. ½ Rajut kaverit (Thunderbolt and Lightfoot) Michael Ciminon debyytissä haikaillaan vanhan ryöstösaaliin perään. Veijarielokuvan hölmö huumori toimii ja Clint ja nuori Jeff Bridges ovat oiva parivaljakko. ½ Cyrano de Bergerac Alun teatterikohtauksen teatraalisuus (...) ei luvannut paljoa, mutta runsaasti käytetystä runomitasta huolimatta elokuva osoittautuikin komean toimivaksi klassikkosovitukseksi. Erityismaininta Jean-Claude Petitin hienoista musiikeista, vaikka vähän Elfmanin Batmanista lainailtiinkin. -
Jarkon kommentti meni luultavasti tuohon sampon viestiin, sillä leffat olivat melko tuoreita. Paitsi Gattaca.
50 First Dates **** Hauska ja hyväntuulinen romkom hieman erillaisesta suhteesta. Adam Sandler ja Drew Barrymore sopivat hyvin yhteen ja kemiaakin löytyy. Myös sivuhahmoista löytyy hauskuttaja jos toinenkin. Jopa Rob Schneiderkin vetää hyvää settiä. Voiton vie kuitenkin maanmainio mursu. Lopetus oli myös erittäin onnistunut ja sai melkein silmäkulmat kostuun. Genrensä valioita. A Dry White Season **** E-Afrikan mielettömyyksiin sukeltava elokuva seuraa vahvasti valkoihoisen opettajan taistelua oikeudenpuolesta. Pelissä on niin maine, avioliitto, työpaikka ja lopulta henki. Siinä vaiheessa kun poliisit rupesivat ampumaan porukkaa ja rupesi naista ja lasta kaatumaan, niin ei oikeasti tiennyt, että pitäisikö itkeä vai nauraa, niin järjetöntä toi meininki on ollut. Marlon Brando käy varastamassa shown karismaattisena asianajajana. Blown Away *** Paikoitellen ihan tiivistunnelmainen jännäri hullusta pommimiehestä joka julistaa sodan pommiryhmää vastaan. Loppu oli kyllä aika kehnohko. Jeff Bridges, Tommy Lee Jones ja Forest Whitaker hoitavat hommat rutiinilla kotiin. Hotel Splendide *** Hieman Delicatessen visuaalisesti ja tunnelmiltaan mieleen tuova outo hotellielokuva. Kaikki on vähän liiankin outoa eikä elokuvan sisälle oikein päässy missään vaiheessa. Mielenkiintoinen tapaus kuitenkin. Ja olihan pääosassa sentään itse James Bond. Quicksand **½ Michael Keatonin esittämä työlleen omistautunut pankkiiri joutuu työmatkalla Ranskassa aikamoiseen pyöritykseen tässä vahvasti alkavassa, mutta loppua kohti latistuvassa jännärissä. Homma ei niin sanotusti oikein pysy kasassa. Michael Caine menee aikalailla hukkaan. Rogue ***½ Jännä krokoleffa mainion Wolf Creeken tekijältä. Run Fatboy Run *** Luuseri päättää juosta maratoonin saadakseen entisen tyttöystävänsä kunnioituksen takaisin. David Schwimmerin ohjaus tarjoaa reilun 1½ tunnin ajan harmitonta menoa. Simon Pegg tekee pääosassa jälleen takuu varmaa työtä. Thandie Newton oli ehkä liiankin kaunis valinta luuserin muijaksi. The Barber ***½ Malcolm McDowell loistaa salaperäisenä parturina Alaskalaisessa kylässä, missä rupeaa sarjamurhaaja riehumaan, mutta kuka onkaan murhaaja. Elokuvassa on mukavan kiero tunnelma eikä pahakaan saa aina palkkaansa. The Last Seduction **** John Dahlin "kohtalokas nainen" trilogian päätösosa on tyylipuhdas suoritus. Juoni pysyy hyvin kasassa vaikka käänteitä tuleekin lähes joka nurkan takaa. Näyttelijät vetävät hyvin ja Linda Fiorentinon ansiosta eroottinen lataus on myös kohdillaan. Huomattavasti parempi kokonaisuus kuin trilogian ensimmäinen elokuva Kill Me Again. Keskimmäinen Red Rock West on nähty joskus kauan sitten. Pitääkin kaivaa se jostain esiin. EDIT: Ei toi Sub Leffa kanava nyt sentään mikään ihan turha ole...
Gamer :OI 1/5 Sanottaneen heti alkuun että miekkosten tekeleet crank ja crank 2 - high voltage upposivat meikäläiseen kuin mummo hankeen, eli mainiosti. En silti tältä leffalta hirveästi odottanut mitään. Ohjaus ja leikkaukset ovat lähes tulkoon samaa kuin cränkeissä, joissa homma toimii mutta tässä ei alkuunkaan. Vitutti koko leffan ajan. En tiedä mitä tässä taas pitäs tehdä, on niin ontto olo. Tämä tekele jätti pahat arvet katsojaansa, edellisen kerran tämmöisiä tunteita herättivät G.I. Joe - The Rise of Cobra ja sitä ennen Doomsday. Voi vittu kun ois aikakone niin hyppäisin pari tuntia taaksepäin ja tappaisin ihteni. Kuolisin ainakin vähemmän hämmentyneenä ja onnellisempana.:weep: