Vahvistimien äänelliset erot

OT:

Äläpäs nyt ala alittamaan.

Erilaisia hölmöjä päähänpistoja ja puolileikillään kirjoitettuja ketjun avauksia on ollut minullakin, mutta en ole niitä todellisuudessa koskaan toteuttanut. Genelec on ollut aina mielessäni sijalla nro 1.

Compact 662 oli passiivipömpeliksi silloiseen kaukukammiooni ihan kelvollinen korvikepönttö. Mutta todellinen erottava tekijä minusta ja oikeasta Genelecistä oli tuolloinkin vain raha.

 

Taisi päähänpistot loppua siihen kun omakohtainen kokeilu ei kiinnosta/onnistu vaan ainostaan nettiläyskytys ja datasheetin vispaaminen? Niissähän Genelec on omiaan, sivuilla paljon tietoa. Harmi kun homma pitäisi päättää ns. livenä kotona, ei näytöllä.

pienet 2-tie pönpelit ovat aika sidottuja rakenteeseensa, ei siinä etulevyn badgeri juuri mitään auta.

EDIT: alempaan, siis ei taaskaan tehty päätössä todellisuudessa vaan yhden testin perusteella. Mittaappas se lanaamaton vaste Graphica vs. G, se kuitenkin merkkaa ehkä enemmän kuin lanattu

 

Vielä OT:

"Päähänpistot" loppuivat siihen kun G 8250 kävi luonani taannoin vkl-kylässä. Ne ovat seuraavat kaiuttimeni kunhan tässä saan tarvittavat 3,5 tonttua järjesteltyä henk. kohtaiseen virkistysbudjettiini jostakin.

Siis tämä Aurelian linjalähde ja Gradientin multierikoisuus ovat todellisuudessa poissuljettuja vaihtoehtoja paitsi että ovat ihan rehellisesti taajuusvasteiltaan G:tä selvästi huonompia kaiuttimia, jo ihan siksikin että k-etäisyyteni on vain 145 senttimetriä.

Aurelia herättää seisovia bassoaaltoja ihan yhtä paljon kuin muutkin kaiuttimet, se ei suuntaa niillä taajuuksilla sen enempää. Keskialueen pystysuuntaavuuden pieni heijastusetulyöntiasema kumoutuu kuuntelemalla studiomonitoria yksinkertaisesti lähempää, tällä kertaa 145 cm:stä. Niin läheltä ei linjalähdettä voi edes kuunnella.

Aurelian korjaamaton huonevaste ei ole käytännössä sen parempi kuin k-etäisyyskompensoidun ei-pinokaiuttimen. Se on selvästi aaltoilevammasta natiiviluonteestaan johtuen tod. näk. jopa huonompi. Graphican suuntaavuusindeksi 100-10k on Hmaailman mittauksen mukaan vain 6,5 dB l. ihan tavallisen normikaiuttimen tasoinen +-0 mistä ei ole käytännössä p*skankaan todellista hyötyä.

 

Millaiset konkat ja muuntaja esim. G 8040A:ssa (90W + 90W) on?

 

Tasan varmasti riittävät tehtäväänsä.

 

On toki, mutta ei vastaa kysymykseen.

edit: kuinka monen VA:n muuntaja ja kuinka monta ja miten suurta konkkaa.

 

Konkista yms. osista en tiedä, mutta toroidimuuntajat taitaa olla kaikissa 80xx sarjalaisissa. Muuntajan tehoista ei tietoa. Luultavasti kuitenkin täysin riittävät.

 

Kuinka asiantuntejaa postausta teiltä kahdelta. Tästä lähtien iskulauseeni onkin "luultavasti täysin riittävä". Asiaan kuin asiaan. :hitme:

 

No 8040A:n datalehti kertoo että power consumption on full outputilla 110 VA. Joten vähintään sen suuruinen pitää olla silloin muuntajankin.


P.S. Muuten, mitä merkitystä on enää muuntajalla ja konkkien koolla/lukumäärällä jos vahvistimien suorituskyvyn olet jo tunnustanut tehtäväänsä riittäväksi?

 

Vahvistimesta saataneen jatkuvaa tehoa n. 50 wattia otaksuisin eli 25w per elementti. Ilmoitettu 90w + 90w on short term poweria. Tämä on varmasti aivan tarpeeksi en sitä kiistä. Uskon myös, että hyppäys esim. laadukkaaseen 300w monopäätteeseen kuuluisi. Tehtävään riittävä on eri asia kuin tehtävään paras.

Olen kuullut mainittuja Genejä, ja kokoisikseen bassotoisto oli todella muhkea. En kokeillut pahemmin luukutella, joten en tiedä miten pysyy kasassa suuremmilla voimakkuuksilla. Diskanttia vaivasi lievä metallisuus, ei kuitenkaan ollut pistävää laadultaan. Muhkea bassotoisto ja hieman kovaa soiva yläpää kuitenkin antoivat pienen loudness-sivumaun, joka olisi ollut toki poistettavissa suotimilla(metallisuutta lukuunottamatta). Ihan hyvä soundi ("väritään" = värittömyydeltään) kokonaisuudessaan, sillä tykkään neutraalista äänestä.

 

Jatkuvalla teholla ei tee mitään. Hetkellinen piikki- l. pursketeho on se mitä todellinen äänisignaali on ja mitä käytännössä tarvitaan.

Pääasiallinen volttiamppeerien käyttäjä 8040:ssä on bassovahvistin, 19 mm:n diskanttielementti ei kestä lähellekään tuollaisia tehoja. Se että diskantin vahvistin pystyy leikkaamatta antamaan sen nimelliseen 8 ohmiin 90 wattia, ei kiesuksen nimessä tarkoita että sitä diskanttia oikeasti koskaan ikinä lämmitetään 90 watilla.

8040:ssa olisi 3000 wattinen munapääte jos siitä olisi jotain todellista hyötyä. Mutta kun sitä lisähyötyä ei nyt vain satu olemaan.

Huoneperäinen muhkeus, mikäli se ei johdu jo itse äänitteestä, on helposti taltutettavissa basson tilt- ja roll off -dippikytkimillä. Diskantin metallisuus johtuu joko rääkyvästä äänitteestä ja/tai heijastelevasta huoneesta. 8040:n diskantti itsessään on täysin neutraali.

 

Olisi kyllä mielenkiintoista kuulla miten vaikuttaa kun on aktiiviG ulkoisella vahvistimella.

Kuten olet huomannut tai tulet huomaamaan niin Genelec-lahkon ylipappi, saarnamies no1 Maverick keksii sepostuksen asiaan kuin asiaan jotta G kuulostaa ainoalta vaihtoehtolta. Harmi vaan valmistajaa kohtaan, kun se ei taida imagoa parantaa.

 

Ei kai nyt aivan turhaa. Perusjumputusmusiikilla rms-tehot määräänevät menon tahdin enemmän kuin piikkitehot, koska tehontarve on melko tasainen. Suuren dynamiikan klassisessa musiikissa ja elokuvissa piikkitehot ovat tärkeämpiä, jotta vahvistin ei kyykkää dynamiikkahuipussa. Myös näissä RMS:ää tarvitaan toki vaihtelevissa määrin.

 

Pursketeho sen äänisignaalin tehomenekin lopulta aina määrää.

Lyttyyn puristetulla megajumputuksella tehomenekki tietysti kallistuu lisääntyvässä määrin rms:n puolelle kompuroinnin ja limitoinnin mukana, mutta vastaavasti myöskin kuuntelijan kokema volume l. kaiuttimesta ulostuva todellinen äänenpainetaso kasvaa nopeammin sietämättömiin lukemiin. Tulos on +-0.

Usko pois, 8040:n elementeistä otetaan suojapiirien rajoissa tasan kaikki irti mikä niistä lähtee.

 

Aktiivikaiutin on monellakin tapaa parempi kuin perinteinen vaihtoehto.
- Kanavaerotus lähentelee ääretöntä
- Virtalähde ei notku jos useampi kanava tarvitsee samanaikaisesti tehoja
- Pienet kaapelihäviöt. Ei tarvitse investoida monster-kaapeleihin
- Elementin kontrolli on parempi (suuri vaimennuskerroin) kun vahvistimen ja kaiuttimen välissä ei ole jakosuotimen komponentteja nostamassa impedanssia.
- Vahvistin voidaan suunnitella toimimaan optimaalisesti käytettyjen kaiutinelementtien kanssa (kustannustehokasta). Ei tarvitse tehdä kompromisseja vahvistimen virran ja jänniteantokyvyn välillä.
- Kaiuttimen elementit voidaan valita vapaasti yksinomaan niiden toisto-ominaisuuksien perusteella. Ei tarvitse pähkäillä sähköistä yhteensopivuutta. Esim herkkyyserot on helppo tasata.
- Toistovaste on erittäin paljon helpompaa ja edullisempaa säätää täydelliseksi aktiikompponentteja käytten kuin perinteisellä tavalla kaiuttimen passiivikomponteilla.
- Bassolle ja diskantille omat vahvistimensa. Säröarvot pienenevät kun signaalit eivät häiritse toisiaan.
- Aktiivikaiutin voidaan suunnitella idioottivarmaksi. Kaiuttinta voidaan soittaa maksivoimakkuudella ilman että tarvitsee pelätä sen rikkoutumista.
- Vahvistimen ja kaiutinelementin kyvyt saadaan 100% hyödynnettyä. Sekä vahvistin että kaiutin voidaan valita yhtä hyviksi. Äänentoistoketju on juuri niin hyvä kuin sen heikoin lenkki. Minkä tahansa komponentin ylimitoitus on hukkaanheitettyjä euroja.


Kommentti tuohon konkkien määrän päätevahvistimessa.
Suurella konkkamäärällä taataan suuri hetkellinen virranantokyky. Toisaalta jos kaiuttimen impedanssi on suuri, virtaakaan ei kulje ellei jännitettä ole riittävästi (Tehohan on tunnetusti virta x jännite). Jos vahvistin suunnitellaan yleiskäyttöiseksi, tarvitaan hirvittävä määrä konkkia ja korkea lähtöjännite -> rahaa palaa.

Aktiivikaiuttimen tapauksessa on kokonaan toinen tilanne. Vahvistinta suunniteltaessa tunnetaan tuleva kaiutinkuorma jolloin muuntajan antama virta ja jännite sekä suotokonkien määrä voidaan optimoida. Jos vahvistimen ei tarvitse sietää 2 Ohmin kuormaa, niin ei laiteta virtalähteeseen posketonta määrää konkkia. Tilaa ja rahaa säästyy.

 

Maverisk on tässä asiassa oikeassa. Kun kuunnellaan äärimmäisen kompressoitua musiikkia (Crest 8 dB) on huipputehon tarve 6.3 kertaa suurempi kuin keskimääräinen teho. Huipputeho on siis käytännössä aina rajoittava tekijä. Tästä seuraa ettei muuntajan mitoitus ole kovin kriittinen, mutta kondensaattorien kapasitetti voi olla.

Pitkään erittäin lujaa soitettaessa rajoittavaksi tekijäksi muodostuu vahvistimen jäähdytyskyky.

 

Ostin huutonetistä eurolla Mitsubishin vanhan stereovahvistimen. Se oli yllättäen aivan perkuleen hyvä, ja jäikin hoitamaan chorusten ajamista olkkarisettiin

 

kassu tuossa latoo hirveän määrä tekstiä pöytään. Noiden perusteella mikä tahansa kunnolla suunniteltu aktiivikaiutin sitten vissiin pesee huiput erillisvahvistimet ja passiivikaiuttimet. Voisihan sitä roudaa sellaisetkin joskus testiin kotiin, korvilla se toki valitaan eikä millä feature-listoilla.

 

Tämä on kaikki ihan totta. Aktiivikaiuttimella on paljon selkeitä etuja. Se on äänenlaadusta tinkimättömämpi versio samoista laitteista, mikäli vain tehtäisiin tarpeeksi isoja kolhooseja jonne mahtuu kunnon 30 kilon päätevehkeet sisälle. Mielenkiintoinen olisi myös A-luokassa toimiva aktiivikaiutin; vahvistin pitäisi sijoittaa avonaisena kaiuttimen takaseinään pulteilla, kotelon sisällä se ei voi olla. Rautaa on myös oltava jäähdytyspinta-alan muodossa paljon. Aktiivirakenteisista tinkimättömistä ratkaisuista kasvaa tolkuttoman isoja. Erillisinä murikoina eli perinteisinä passiivikaiutin + vahvistin niitä on vähän kivempi liikutellla.

Yksi asia missä aktiivikaiutin selkeästi häviää, on se, että harrastusmielessä aktiivisetillä harrastaminen on perkeleen tylsää. Välineurheilussa on välineen "tunaus" osa harrastuksen palkitsevuudesta.

 

Onneks en oo sortunut välineurheiluun sitten! Vois tulla tylsää nopeasti

Noi Adamit on nyt vähän yli vuoden ollu pääsetissä, eikä kiire ole kyllä vaihtaa niitä mihinkään, on ne vaan niin perkuleen hyvät mun mielestä. Vieläkin jaksaa yllättää kuinka hyvältä ne kuulostaa :king:

Jos sattuu paremmat tulemaan siedettävässä hintaluokassa vastaan niin ostan heti pois mutta tällä hetkellä taidan sijoittaa enemmän tuohon huoneeseen kun settiin itsessään.