Kahden mono subin säätäminen ?

Pohdiskelun aiheena on kahden subin säätäminen, vahvistimessa kun on vain yksi subi lähtö on käytettävä siitä saatavaa signaalia molemmille. Laitteistosta löytyy myös antimode. Kysymys kuuluukin että onko merkitystä ottaako antimoden sekä 0 että 180 lähdöistä, vai onko tarvetta käyttää jompaa kumpaa ja jakaa se sitten y haaralla subeille. Subeissa kun on kuitenkin portaaton vaiheen säätö mahdollisuus. Antimoden kalibroinnin jälkeen vaiheen säätäminen ymmärtääkseni tapahtuu niin että molempien vaihe sovitetaan kohdalleen pääkaiuttimiin yksi kerrallaan ? Eli molempien subien vaihe pyrittäisiin saamaan mahdollisimman hyväksi (suora vaste). Täysin identtisiksi vasteita on kuitenkin mahdoton saada. Vai lähtisittekö vielä hienosäätämään vaiheen korjausta molempien subien ollessa päällä, eli hienosäätää vastetta mahdollisesti paremmaksi. Toivottavasti en selittänyt asiaa liian vaikeasti Tattista jelpistä :thumbsup:

 

Eikö kukaan ole säätänyt kahta subia järjestelmäänsä ?

 

Periaatteessa ei jos sen voi vielä edempänä l. toisesta subbarista kääntää uudelleen 180, mutta varminta on haaroittaa 0 ast outputti ja vetää siitä piuhat subbareille.

Nimenomaan ei niin, vaan tietenkin molemmat subit yhdessä.

Subivahvareitten omista analogisista vaihesäätimestä ei kannata tehdä kuin tarvittaessa 180 asteen peruskorjaus l. täydellisen erivaiheisuuden pyöräyttäminen oikein päin. Tarkemmat säädöt onnistuvat paljon paremmin av-vahvistimesta subbarin etäisyyssäädöllä.

 

Tapahtuuko jonkinlainen "kumoutuminen" jos säätää yksi kerrallaan ? Miksi et suosittele vaiheen säätämistä suoraan subien vaihesäädöstä ?

 

Kyllä, subbarit eivät ole enää keskenään samassa vaiheessa jos niitä säätelee erikseen.


Subbarien vahvistinmodulien analogisista vaihesäätimistä voi tulla ei-toivottua vaihesiirtoa myös sellaisille taajuuksille minne sitä ei saisi tulla. Lisäksi niissä voi olla yksilöllistä klappia vaikka potikat näyttäisivät olevan silmämääräisesti samassa asennossa.
Av-vahvistimen digitaalisäädöstä näitä sivuvaikutuksia ei tule, se on paljon tarkempi ja toistettavampi vaihesäädin. Ja tässä kahden subbarin tapauksessa vielä reilusti helpompi säätää kun molempien subbarien vaiheet muuttuvat kerralla ja täsmälleen yhtä paljon.

 

Käytettäessä tätä etäisyyden määrittelyä vaiheen säätämisessa, niin voiko kahden subin vaiheet heitellä paljoa jos on tehty subin päästä vain karkea 180 asteen korjaus ? Vai säädänkö etäisyyttä niin kauan että saavutan parhaan mahdollisen vasteen, yhdellä subilla minulla oli ongelma että jakotaajudella oli n 6 db monttu jota ei saanut korjattua juuri mitenkään. Toisella subilla olisikin tarkoitus saada vaste mahdollisimman suoraksi, sekä luonollisesti hyvän kuuloiseksi.

 

Subbarien vaiheen heittely riippuu miten kaukana toisistaan ja kuuntelupaikasta ne sijaitsevat. Olisi vaiheen säätäjän pelihousujen kannalta edullista että subbarit sijaitsisivat mahdollisimman lähekkäin ja mahdollisimman yhtä kaukana kuuntelupaikasta.

Maksimaalista samanvaiheisuutta ei voi saavuttaa kerrallaan kuin kuuntelupaikalta katsottuna riittävän lähekkäin yhtä pitkien etäisyyksien sisälle toisistaan sijoitelluilla pääkaiuttimilla ja subbareilla. Jos subbarit joutuu sijoittamaan hyvin kauas ja eri etäisyyksille kuuntelupaikasta, säätäminen mutkistuu todella merkittävästi. Tässä tilanteessa jopa subbarien yksilöllisiä vaihesäätöjä saattaa joutua kokeilemaan (=mittaamaan). Sen voi sanoa jo tässä vaiheessa että tulos on erittäin epäennustettava.


Vaiheen l. viiveen l. nyt sen etäisyyden säätämisen pyrkimys on tietenkin tasaisin mahdollinen taajuusvaste.

 

Pääkaiuttimet ja subit tulevat symmetrisesti ja tismalleen samalle etäisyydelle kuuntelupaikalle,molemmin puolin. Eli subit sijaitsevat keskikaiuttimen molemmilla puolilla pääkaiuttimien ollessa uloimpina subien vieressä. Kiitos neuvoista !

 

Riippuuko tuo vaihe tosiaan etäisyydestä pääkaiuttimiin eikä etäisyydestä kuuntelijaan, nyt taisi lipsahtaa? Käsitääkseni kun kaikkien (pk:t + subit) etäisyys kuuntelijaan on sama, on niiden vaihe sama. Threadin aloittajalla ei kuitenkaan liene suurta ongelmaa, oli se kummin tahansa.

 

Olet oikeassa, etäisyys kuuntelupaikalle on tietenkin se mikä lopulta merkitsee.

 

On jopa niin, että äänilähteiden etäisyys toisiinsa ei merkitse alun alkaenkaan mitään, koska vaihe-erolla on merkitystä vain kuuntelijan saappaissa eli missä kuuntelija istuu.

Edit. Aivan saman vaiheista bassotoistoa ei toki saa niin helposti, että laitetaan bassoa tuottavat lähteet vain yhtä kauaksi kuuntelijasta (vaikka pisimmälle niin päästään sokkona). Yleensä kaiuttimissa on keskinäisiä eroavaisuuksia vaiheessa eri taajuuksilla.

 

Kyllä se käytännössä merkitsee, mutta ei subbarista lähtevän suoran äänen vaiheen kannalta vaan huoneen mooditaajuuksiin kytkeytymisen ja heijastuksien herättämisen kautta. Ne ruoppaavat vaiheen ja samalla vähän kaiken täysin uusiksi.

Mitä lähempänä bassolähteet ovat toisiaan, sitä yhdempänä pakettina ne huoneeseen kytkeytyvät ja sitä helpompaa niiden hallitseminen l. säätäminen on.

 

Kannattaa kuitenkin muistaa, että kun puhutaan kahdesta subbarista, ei niitä kannata sulloa mahdollisimman lähelle toisiaan, vaan hyvä paikka on esim. molemmilla sivuseinillä pääkaiuttimien ja seinän välissä kuitenkin niin, että etäisyys on sama molemmista pöntöistä kuuntelupaikalle. Näin saadaan vaikutettua osaan huoneessa syntyviin resonansseihin, yleensä positiivisesti. Lähelle toisiaan sijoitetuista monosubbareista ei ole tässä asiassa mitään iloa, vaan tulee niistä tavallaan tuplaelementtinen yksittäinen subbari.

Jos puhutaan lähikuuntelusta (alle 1.5m), niin silloin kannattaa bassolaatikotkin sijoittaa lähelle, esim. jalkoihin kaiuttimien väliin. Näin ainakin olen itse saavuttanut parhaimman vasteen ja subbarin säätäminen on ollut suhteellisen helppoa jopa kerrostalossa. Jos subbarit ovat pienen kuuntelukolmion ulkopuolella, on niiden säätäminen vaikeaa ja juuri tuota vaihetta ei meinaa saada millään sopimaan kaiuttimien kanssa.


Anyway, kahdessa subbarissa on jokatapauksessa jo tiettyjä etuja. Kannattaa kokeilla erilaisia setuppeja sijoittamisen suhteen. Itse hakisin sitä mahdollisimman suoraa vastetta ensin pelkkää subbareiden paikkaa vaihtamalla. Kun hyvä kohta löytyy niin sitte vasta nupikoista se hienosäätö.

 

Joo, tämä on teoriassa hyvä kikka mutta vaatii vähintään identtistä materiaalia olevat seinät ainakin niillä subbariseinustoilla. Muutenkin huoneen pitäisi muistuttaa subbarien näkökulmasta mallinnusohjelman simulointilaatikkoa symmetrialtaan. Muuten mittaaja voi törmätä käytännössä melko arvaamattomiin efekteihin.

 

noniin, tuo vaste on nykyisestä setistä. nyt on toinen ultra tulossa niin miettinyt mihin sen sijoittaisi. tuo kuoppa ilmeisesti johtuu huoneen sivusuuntaisesti seisovasta-aallosta.
laitaisko tuon laiteräkin tilalle, vai takaseinälle samaan kohti mitä etusubi on?
miten vaihe pitäisi sitten säätää, käytössä 1 bfd. haarotan bfd:n jälkeisen signaalin 2 subille?
toisen subin etäisyys tulee olemaan paljon läheisempi kuuntelupaikalle jos sijoitan sen takaseinälle sohvan taakse.
jako on musalla nyt 40Hz ja elokuvilla 80 Hz, ajatus olisi nostaa musallakin jakoa ylemmäksi kuopan peiton toivossa.
noissa on portaattomat vaihesäädöt sitten käytettävissä.

 

Jos kuoppa on sivusuuntaisen modin aiheuttama, niin laiteräkin paikalla voisi auttaa enemmän. Jos noissa subeissa on refleksiputket päässä, niin kokeile putkia ensin ulkolaidoille. Silloin subbarien sijainti voisi osua lähemmäs 25/75 % etuseinän leveydestä.

 

subi on tuonlainen yläpuolelta katsottaessa, nyt subi on juuri noin päin aseteltuna.
elementti on pohjassa epäsymmetrisesti sijoitettu. oletko edelleen sitä mieltä että molemmat subit käännetään sitten putket ulkoreunoille eli toisinpäin?


eli näin vai:


näin



keskikajari on aikalailla keskellä huoneen keskilinjaa.
ainakin tuolla yhdellä subilla on ääni noin parempi kun subi o nyt asetettu. toisinpäin ei toiminut niin hyvin.

 

En ole tällaista päässyt käytännössä kunnolla kokeilemaan, mutta Weltin tutkimuksessa lisäbassot sijoitettiin siten että ne mahdollisimman tehokkaasti olivat herättämättä tai kumosivat huonemoodeja. Kahdelle lisäbassolle paras sijoitus oli etu- ja takaseinän keskellä.

 

Kuoppa johtuu ensimmäisen sivusuuntaisen huonemoodin nollakohdasta. Kuvaamallasi sijoituksella tavoitellaan samaa vaikutusta samalle taajuudelle, joten se ei liene oikea ratkaisu.

 

Itse kokeilisin ensin alemman kuvasi mukaista sijoitusta, toisen saman firman tutkimuksen mukaan tuon 1/4 + 3/4 sijoituksen pitäisi nimenomaan purra sivuvuuntaisiin modeihin.