Kyllä tämä mut positiivisesti yllätti. Elokuvallisesti huomattavasti parempi suoritus kuin Laineen filmatisointi; tarina on eheämpi, leikkaus ei pilaa rakennetta, vakavuutta on enemmän ja ennen kaikkea mukaan on saatu myös rauhallisia ja viipyileviä kohtauksia. Näyttelijät onnistuvat silti ohjaajaakin paremmin ja heidän ansiosta tämä on neljän tähden elokuva. Tiettyihin hahmoihin on myös saatu paljon enemmän särmää edelliseen versioon verrattuna ja nyt nämä henkilöt ovat lähempänä kirjaa. Välillä menee vähän Koivusalomaiseen jäykkyyteen, mutta kaukana ollaan ohjaajan aiemmista jutuista. Katsotaan miten jatko-osan kanssa käy. ****/*****
Sattumalta olen lukemassa kirjaa ensimmäistä kertaa. Sen alkuperäisen elokuvan olen saattanut nähdä joskus yli 20 v sitten, eikä muistikuvia ole mitään. On muuten ihan helevetin spoilaava tuo ensimmäisen viestin esittelyteksti - sais laittaa spoileritägien sisään. :grr::grr: En olisi halunnut noita tietoja tietää - ja kuvittelisin että mahdollinen elokuvan katsojakaan ei haluaisi. Hesarin arvostelun mukaan näyttelijät pysyvät koko ajan samoina, vaikka kirjassa (ja ilmeisesti elokuvassa) kuvataan heidän koko elintarinansa. Vaikuttaa ainakin kirjan lukemisen perusteella totaalisen täydellisen idioottimaiselta idealta, eikä kyllä houkuttele elokuvaa katsomaan.
Ostin kolmisen vuotta sitten alkuperäiset Pohjantähdet ja Akselit ja Elinat ja jäin odottelemaan Koivusalon tulkintoja. Katson sitten aikanaan DVD:ltä vertailumielessä molemmat kokonaisuudet peräkkäin. Uusintaversion tekeminen on erittäin vaativa laji. Elokuvalle ei riitä ns. "hyvyys", vaan sen täytyy lunastaa olemassaololleen oikeutus olemalla mahdollisimman monella tavalla ja tasolla erilainen kuin alkuperäinen. Uusintaversio saa olla ns. "huonokin", mutta jotain omaa täytyy olla mukana. Muussa tapauksessa elokuva on turha.
IMO: Tämän elokuvan kohdalla ihmisillä on erityisen kovat odotukset uusintaversioinnista, sillä Täällä pohjantähden alla -elokuvat edustavat sodanjälkisille sukupolville historian kuvakirjastoa. Vaikka teoksien välissä olisikin 40 vuotta on vertailu aikaisempaa teokseen (ja kirjatrilogiaan) väistämätöntä, mutta ei aina järkevää.
Onnittelut Koivusalolle! Erittäin hyvä ja tämä ansaitsee arvonimen eepos! Pidin näyttelijäsuorituksista, joista en saanut yhdestäkään myötähäpeän tunnettä, joita suomalaistuotannot yleensä saavat aikaan. Kirjoja lukemattomana en osaa verrata alkuperäisiin kirjoihin tätä, mutta torppareitten taistelu oikeuksistaan esitettiin kouraantuntuvasti. Lisäksi sisällissotaamme ei liioin ole elokuvallisin keinoin kuvattu. Ainoa miinus siitä, että Akselin roolissa Ilkka Koivula oli hiukan eläneen näköinen ollakseen niin nuori kuin elokuva hänet siinä kohtaa aikajanalla kuvasi. Muuten varsinkin hänen näyttelijäntyönsä oli väkevää. Toivottavasti jatko-osa on samanlainen merkkiteos.
Tämähän oli heti kerralla parempi mitä uskalsin ikinä odottaa. Kun kuulin että Koivusalo olisi tarttumassa projektiin niin toiveet eivät todellakaan nousseet kovin korkealle mutta onneksi olin väärässä. Koko elokuva oli täynnä loistavia hahmoja ja näyttelijäsuorituksia. Esko Roine Otto Kivivuorena oli uskomaton, Järnefelt ja suosikkonäyttelijäni Björkman uudistivat Salpakarien kirkkopariskunnan hahmot ja roolit esimerkillisesti. Sivuhuomautuksena voisi sanoa Elena Leeven viime vuosien suomalaiselokuvien eroottisimmat vuorosanat kun hän heinäladossa tokaisi Koskelan pojalle että "saat tehdä mulle mitäs vaan tahdot". Tomi Salmelan Anttoo Laurilan raivo oli tautisen voimakasta. Harvoin tulee toivottua niin paljon pidettyä ohjaajan versiota kuin tämän elokuvan kohdalla. Tapahtumia oli kuitenkin niin paljon ja sillä tahdilla että jotain runollisempaa ja rauhoittavampaa olisi tarvinnut vähän väliin. Samoin itse Akseli Koskelan hahmo jäi minusta vähälle huomiolle. Koivusalo onnistui tällä elokuvalla erittäin hyvin ja uudisti imagonsa ainakin minun silmissäni täysin. Elokuvaan tosi lipsahti alkupuolelle Koivusalolta yksi järjetön ratkaisu eli se kun Koivula (44v), Hyytiäinen (43v), ja mm Kiiskinen (40v) oli laitettu näyttelemään rippikoululaisia.
Liian kauhuissani olin tämän suhteen. Leffa ei ollut missään nimessä huono, kun muistaa minkä laajuisesta teoksesta se on tehty ja kun ymmärtää että Koivusalo meni hyvin tarkkaan samoja latuja kuin Laine 40 vuotta aiemmin. En oikeasti ymmärrä miksi tämä on tehty. Koivusalo ei ei tuo tarinaan mitään uutta, sössii yksittäisiä Lainen elokuvassa hienosti tehtyjä kohtauksia, on ätyttänyt roolit liian vanhoilla ihmisillä, jne.. Kyseessä on kuitenkin ensimmäinen Koivusalon leffa, jonka olen katsonut alusta loppuun ilman suurempaa tuskaa ja myötähäpeää. Arvosana vois olla jotain 2½, sen verran vähän Pekko oli tähän omiaan lisäillyt ja muutellut.