Tähtiä tälle 3, mutta kerros Proffa, että Spoiler miten se poliisi siitä tajusi, että McDowellin hahmo on murhaaja, kun poliisi katsoi lasiseen tuoppiin? Oliko kyseessä se tuoppi, jonka poliisi otti ittelleen, kun McDowell ei huolinut poliisin antamia molempia lasituoppeja, vaan otti vaan toisen ja antoi toisen poliisille?
Spoiler Ahaa joo, en kiinnittänyt huomiota tuohon sormenjälkihommaan koko elokuvan aikana, tai siis olin unohtanut, jos siitä sormenjäljestä oli aiemmin puhuttu, enkä huomannut (tai kiinnittänyt huomiota) sitä siinä tuopissa. Kiitos tiedosta!
Bully (2001) Irstaalla vanhalla ohjaajaherrasmiehellä ollut elokuvaa tehdessä omaa kivaa. Nuoria, siis todella nuoria näyttelijöitä kuvataan käytännössä koko elokuva alasti mitä oudoimmista kuvakulmista. Kun näyttelijät keskustelivat normaalisti, niin kamera saattoi yhtäkkiä lähteä kävelemään minihameisen neidon sääriä pitkin. Vaikea elokuvakokemus, eikä suinkaan minkään painostavan tunnelman vuoksi. Helvetin ärsyttäviä hahmoja, paljon kiroilua ja pehmopornoa. Oli todella suuret odotukset tätä leffaa kohtaan, mutta paljastui todella onnettomaksi ja pitkästyttäväksi tekeleeksi. 1/5. Maurice Richard (2005) Jääkiekkolegenda Maurice "The Rocket" Richardsista kertova elokuva oli suurena jääkiekon ystävänä pakko katsoa vihdoin. Tämäkin oli pieni pettymys, sillä elokuva oli hardcore-lätkäfanien sijaan suunnattu huomattavasti enemmän suurelle yleisölle. Jääkiekko jäi välillä selkeästi sivuosaan ja keskityttiin enemmän siirappiseen romanssiin ja Richardin siviilielämään. Tästä olisi saanut hienon elokuvan keskittymällä olennaiseen. 3/5. District 9 (2009) Tällekin elokuvalle oli kasattuna suuret odotukset ja ne sentään täyttyivät suurimmilta osin. Itselleni tuntemattomat näyttelijät vetivät hyvin ja juoni oli mukavan erilainen. CGI oli yllättävän hyvää, sillä kertaakaan ei pistänyt pahasti silmään. Tästä olisi saanut huomattavasti "syvällisemmän" elokuvan, jos loppupuoliskon Transformers-rymistely olisi jäänyt vähemmälle. 4/5. Session 9 (2001) The Machinistin ohjaaja tarjoilee tässäkin elokuvassa hienoa psykologista jännitystä ja pari oikein kunnollista säpsäytystä CSI-heppu David Caruson johdolla. Mukavan vinksahtanut elokuva, mutta pari mukavaa twistiä ei riitä nostamaan tätä pois tusinaleffojen joukosta. Keskinkertaista viihdettä, jota ei toistamiseen tee mieli katsoa. 2/5. Tämä tuli katseltua Canalilta (tai TV1000:lta?) taannoin ja oli kyllä mukavan piristävä elokuva. Erittäin toimivaa viihdettä ja oikeasti ihan hyvä elokuva genressään.
Cha Cha Cha - Mika Kaurismäen kepeä hulluttelu jossa siltojen alla asuva alkoholin ystävä (Matti Pellonpää) saa perinnön, mutta ehtona sen saamiseen on että elämä on reilassa. Avuksi tulee vanha kaveri (Kari Väänänen) jonka perheeseen haisuli pääsee asumaan kusetuksen ajaksi. Tarina ei ole omaperäinen mutta pääosapari oli mainio. Loppuun asti kliseistä menoa jonka jälkeen kuitenkin oli ihan kiva mieli. Young Frankenstein - Mel Brooksin melkein paras elokuva on edelleen ihana kunnianosoitus 30 luvun Frankenstein-elokuville. Young Frankenstein ei ole vain hauska, mutta myös kauniin näköinen. Gene Wilder pääosassa ilmiömäinen ja Mulkosilmä Feldman jaksaa naurattaa Igorina. Flying Deuces - Laurel & Hardyn uusintaversio omasta Beau Hunks-elokuvastaan ei ole parasta tältä kaksikolta. Alkuperäistä tarinaa on toki lihavoitettu mukavasti, mutta silti tietyt kohtaukset ovat turhia. No viihdyin silti. Hollywoodland - Kiehtova aihe. Telkkarin oma läski supermies kuoli salaperäisesti ja tätä nyt sitten myöhemmin Adrien Brody tutkii. Vaikka elokuva esitteleekin tiettyjä teorioita illan tapahtumista niin viimeisenä esitetty ja se itsestään selvin jää tuntumaan loogisimmalta. Kaiken lisäksi yksityisetsivän omaa elämää seuraava tarina oli elokuvan tylsintä antia. Hukattu mahdollisuus tämä elokuva josta silti saatiin melkein 2½ tuntia kestänyt tekele.
Ei mitään yhteistä (Nothing in Common) Mainospomo Tom Hanks oppii läheistensä merkityksen. Aika perinteistä 80-luvun kepeää komediallista draamaa. Jackie Gleason on hyvä isäukkona. Private Resort Sattuma sekin, että kahdessa peräkkäin katsotussa elokuvassa on kummassakin Hector Elizondolla ongelmia hiustensa kanssa. Vuosikymmenkin oli sama, mutta nyt oltiin älyvapaamman roskakomedian linjoilla. Tissejä ja perseitä vilauteltiin alkupuoliskolla, lopussa sitten osoitettiin perinnetietoisuutta pitkällä takaa-ajokohtauksella ja lensipä siinä jo kermakakkukin naamaan. Yleensä tällainen huvittaa, tämän kohdalla valitettavasti ei. ½
Nacho Libre En katsele komediaelokuvia kovinkaan usein, joten en ole alan "asiantuntija", mutta olen aika vakaasti sitä mieltä että otsikon leffa ei ole oman genrensä huipputuote. Jack Blackin ilmeilyt ja ylinäyttely jaksavat naurattaa jossakin määrin kuten myös Héctor Jiménezin "hammastelu", mutta noilla avuilla ei kokonaisuuden osalta kauhean pitkälle pötkitä. Jäi lisäksi hiukan hämärän peittoon se että mille katsojaryhmälle ko. elokuva on suunnattu. Ei ehkä kuitenkaan "koko perheelle" vaikka olikin Nickelodeonin tuotantoa...? Kertakatsottava, kohtuulliset naurut, häviää selkeästi edelliselle näkemälleni komedialle eli "Blades of Glorylle". **/*****.
Kunniattomat paskiaiset 2/5 Paljon brutaalia toimintakohtausta, turhapäivästä coolia lässytystä, komeita kuvia, kuviin sopivaa musiikkia ja hienoja karikatyyri-natseja. Koko paketti ei vaan toimi. Harmi että Tarantino jatkaa lahjojensa tuhlaamista. Bronson 2+/5 Tarina Englannin väkivaltaisimmasta vangista oli heikohko, tekotaiteellinen, väkivaltainen 2000-luvun kellopeli-appelsiini-kopio. Alex ihmemaassa 1+/5 Donald Sutherland on alex, jolla on kaksi lasta, vaimo ja ystäviä. alex on myös elokuvaohjaaja, jolla on identiteettikriisi. Tästä kaikesta on tehty elokuva, joka oli käsittämättömän turha, tylsä ja paska. -- JP
Batman Burtonin eka bättis on ainakin DVDPlazalla ollut mielestäni selkeästi yliarvostettu. Se Vickin kollega on ärsyttävä, koko Bruce-Vicki -kuvio lievästi tylsä ja elokuvassa on turhan humoristinen ote. Jokerikin on sellainen hassuttelija, että tällä tavalla vain ei minusta synny paras mahdollinen Lepis-elokuva. Lepis itse on kyllä cool, samoin visuaalisuus on kohdillaan, mutta Bruce Wayne on aika mitäänsanomaton. Tämä oli hyvä harjoitus Burtonille ja Keatonille seuraavaa elokuvaa varten. 3,5/5 Batman Returns Nyt vedetään sitten juuri oikeista naruista. Lepiksen seikkailuista on tehty todella synkkä tarina, jossa konna elää viemäreissä ja Brucen uusi sydänkäpykin on häiriintynyt, kaksoiselämää elävä seko pimu. Suhde on paljon mielenkiintoisempi kuin edellisen osan vastaava. Pingviini eläintovereineen on älllistyttävä, surrealistinen hahmo. Luminen Gotham on upea. Toimintakohtaukset ovat siistimpiä ja batarang (?) on aivan mahtava. Burton oli tässä oivaltanut, millä tavalla bättikset toimivat parhaiten. 4,5/5
Jackpot 2 - Mika Kaurismäen lyhykäinen tekele on kuvaus tulevaisuudesta jossa ilmeisesti flipperin pelaaminen on tärkeää. Eipä paljoa tästä jäänyt mieleen, mutta Eppujen "Jackpot" kappaleen sovitus oli kiva tässä. La Grande Illusion - Liian suuri maine tällä elokuvalla, joten petyin kai sitten. Yllätyin myös siitä miten Stalag 17:mainen tunnelma elokuvassa oli alussa ja se ei tälle katsojalle ole hyvä asia (se penteleen todella köyhän miehen Masa Niemi, jolla oli kokoajan tupakka keskellä suuta :OI ). Onneksi loppua kohti tunnelma parani, sääli että elokuva sitten katkaisi itsensä kuin seinään. Klaani: Tarina Sammakoiden Suvusta - Ei ole kiinnostus tähän elokuvaan koskaan riittänyt, mutta kun tuli pakottava tarve saada Herra Pellonpäätä hyllyyn niin ostettiin sitten. Melkoisen kankea tekele kertoo rikollissuvusta jolla on hauska nimi, nuorin vesa yrittää vielä olla kunnollinen mutta blaa blaa blaa. En pitänyt tästä, pääosaa esittänyt Markku Halme onneksi tajusi lopettaa näyttelemisen tämän jälkeen (ainakin elokuvissa). Silent Movie - Mel Brooksin mainio mykkäkomedia toimi todella hyvin vuosien tauon jälkeen. Slapstick-huumori oli hölmöä ja samalla toimi loistavana kunnianosoituksena vanhan ajan koomikoille. Mulkosilmä-Feldman on melkoisessa vedossa tässä.
Palaa, palaa! (Horí, má panenko) Milos Formanin varhaistyössä palokunta järjestää pippalot. Palokuntapapparaisten stressailu juhliensa parissa on sympaattisen hauskaa seurattavaa. ½ Keskiyön pako (Midnight Run) De Niron palkkionmetsästäjä koittaa toimittaa vastahakoisen todistajan määräaikaan mennessä sovittuun paikkaan. Brestin ohjauksessa on selviä kaikuja Beverly Hills kytästään, tarjolla siis kevyttä 80-lukulaista veijaritoimintaa hieman vähäisemmällä huumorimäärällä sävytettynä. + Eschnapurin tiikeri (Der Tiger von Eschnapur) Fritz Langin seikkailuelokuvassa olivat kyllä eksoottiset puitteet kaikin puolin kunnossa, mutta että saksalainen insinööri tällaisen elokuvan sankarina. Hahmo oli täysin vailla persoonaa karismasta puhumattakaan eikä mukana ollut pienintäkään yritystä täyttää tuota tyhjää taulua. Onneksi Debra Paget enemmän kuin kompensoi tansseillaan.
Maa aikojen alussa, leikkaamaton versio (The Land Before Time) On se vaan ylivoimaisesti paras animaatioleffa. Tätä leikkaamatonta ei ole muuten saatavilla, ellet nauhoittanut sitä suomen TV:stä silloin 90-luvulla. Jostain käsittämättömästä syystä virallisiin VHS ja DVD -julkaisuihin on leikattu suuret määrät kohtauksia.
How to Lose Friends and Alienate People Simon Pegg koheltaa Amerikassa. Tämä oli kyllä imdb:stä peräisin olevia ennakko-odotuksia huimasti parempi. ****/*****
Ink P2P-verkkojen kautta mainoksensa saanut aikuisten satu. Halvallahan se on tehty, mutta toisaalta omaperäisyydestä antaa sitten hieman anteeksikin. Homma pysyy toisaalta kasassa myös sen ansiosta että kaikkea ei selitetä auki. Nordwand Aihepiirinsä eli kiipelyn syystä tämä leffa piti takapuolen sohvalla koko käyntinsä ajan. Jännityksen säilytti se etten tiennyt taustatarinasta oikein mitään. Kyse on siis kilpailusta kuka nousee ensimmäisenä Eiger-vuoren pohjoisreitin. Jos pitää ylidramatisoimattomasta kiipeilyleffasta niin tässä on ainesta. Kyllähän tätä dramatisoitu oli mutta ei mitään hollydood-tyylisiä hyppimisiä. Oli todella ilkeää nähdä sormen paleltuvan mustaksi pakkasessa. Edit:Jahas, lukaisin oikeasta tapauksesta ja kyllähän tuohon sitten oli pistetty aika paljon omiaan mutta eipä se katsomiskokemusta niin silloin haitannut.
Waist Deep (2006) Jostakin syystä tuntuu siltä että tämän elokuvan kohdalla IMDB:n pisteytys (5.6) on mennyt aika tavalla perseelleen tai sitten kyseessä on vain jokin poliittinen ajojahti josta en ole tietoinen. Epäreilua, sanoisin. Eihän tämä toki ole mitenkään erityisen omaperäinen tuotos, mutta en kyllä mitään aivan hirvittävää vikaakaan siitä löytänyt. Pääosaa esittänyt mieshenkilö oli niin uskottava kuin tuon tyyppisessä tekeleessä yleensä voi olla. Daami joka näytteli naispääosassa oli varsin _______ ja osasi jopa hiukkasen eläytyä tilanteisiin joissakin kohdin. Juoni oli osin ennalta arvattava, mutta niinpä on usea muu kovemmallakin rahalla tuotettu A-elokuva. Helppoa viihdettä parilla vakavalla ajatuksella höystettyna perjantai illan ratoksi. ***/*****.
No tuohan kuulostaa ihan reilun vitosen leffalta. Eli semmonen ok-pätkä. Itsekin annoit 3/5 (eli 6/10), joka on aika lähellä tuota imdb:n arvosanaa (joka jopa pyöristyy tuohon antamaasi arvosanaan). Tämä vain ot-kommentti ihan vain sen takia, että miksi ihmiset ei yleensä ymmärrä arvosteluasteikon imdb:ssä olevan 1-10 eikä esim. 4-10. Vitosen-kutosen leffa on siis perus-OK-leffa tai jopa sitä pikkasen parempi. Itse en tätä leffaa ole nähnyt, mutta ihmetyttää vaan, kun ei ymmärretä edes antamiaan arvosanoja...
Lovely Bones - ahdistava, erinomainen. Me and Orson Welles - keskinkertainen. Collapse - kauhuleffa öljystä. semi-ok.