Pienten sekalaisten kysymysten ketju.

Noissa taas on jännite uutena suurempi kuin paristoissa.
Jos haluaa ottaa varman päälle, niin ensin käyttää litiumparistoja hetken aikaa vaikka taskulampussa ja sitten ottaa ne käyttöön hieman herkemmässä laitteessa.

 

Voiko VGA-haaroittimella työntää kahteen monitoriin eri kuvaa tai siis jaettua työpöytää kannettavasta vai toimiiko vain klooneina?

 

Ei voi. Ja kuvanlaatukin kärsii haaroittimesta.

 

Mekaaninen eli tyhmä haaroitin (0-50 euroa) antaa ulos täsmälleen samaa sähköistä signaalia jokaisesta annostaan, siis sama resoluutio ja virkistystaajuus kuin sisääntulleessakin kuvassa on.

Älykäs eli muistipiireillä ja videoprosessorilla varustettu haaroitin (200-100000000 euroa) voi matrisoida saamansa kuvan vaikka 64 näyttöön 8*8 matriisissa, tai mihin laite nyt onkaan suunniteltu. Tällainen laite voi siis antaa ulos eri resoluutioita ja virkistystaajuuksia eri annoissaan. Yhdessä näytössä voi näkyä vasen ylänurkka kuvasta, toisessa näytössä näkyy koko kuva, kolmannessa näkyy yksi pikseli, neljännessä kuva on ylösalaisin jne. Mitä tahansa voi kuvalle tehdä tällaisen laitteen sisällä. Näitä vehkeitä käytetään konserteissa, klubeilla, tv-studioissa...

 

Mistä Helsingin kivijalkakaupasta saisi adapterin UK-standardin parranajokoneen kiinnittämiseksi suomalaiseen sähköverkkoon? Liitin on siis kaksipiikkinen, hyvin paljon täkäläistä litteää mallia muistuttava, mutta piikit ovat lähempänä toisiaan. Briteissä myydään sovittimia, joilla tuollaisen saa sopimaan siihen niiden kolmipiikkiseen pistorasiaan, esimerkiksi: http://www.amazon.co.uk/Skytronic-Shaver-adaptor/dp/B000L9C0RG/ref=pd_sim_ce_3

 

Ruotsalaisten ihmemaasta?

 

Ymmärtääkseni tuo on tarkoitettu sille kolmepiikkiselle UK-pistokkeelle, kun tarkoitus olisi löytää sovitin kaksipiikkiselle. Ainakaan Klasun tuote-esittelyissä ei tästä mahdollisuudesta yhdenkään sovittimen kohdalla mainittu mitään.

 

Saattaa olla tyhmä kysymys mutta olen näissä merkeissä törmännyt asiaan usein. Onkohan laitteen virtajohto irroitettavaa mallia? Usein on ja tällöin helpoin ja muutenkin käytännöllisin ratkaisu on vaihtaa piuha. Muuten tuollaisen adapterin saattaa löytää tavarataloista, clas ohlssonilta jne.

 

Ei ole irroitettava johto. Nettiä selailemalla ja Clas Ohlsonilta ja Stockmannilta kyselemällä olen tullut siihen tulokseen, että yksittäistä adapteria ei taida olla (valmiina) olemassa. Jotta laitteen saa toimimaan europistokkeessa, täytyy brittien kaksipiikkinen pistoke muuttaa ensin sikäläiseksi kolmipiikkiseksi aikaisemmin linkkaamallani adapterilla ja se sitten täkäläisten rasioiden ymmärtämään muotoon esim tuolla ehdotetulla Klasun sovittimella. Näin vaikuttaisivat ainakin brittituristit toimivan.

 

Järkevyyteen en ota kantaa, mutta isännöitsijä ei tuota päätä, vaan taloyhtiön hallitus. Isännöitsijä vastaa operatiivisesta johdosta, eli tekee tasan sen, mitä hallitus käskee hänen tekevän --> puheenjohtajaan yhteys. Tosin jos yhtiön kautta tulee laajakaista ja on jo tehnyt sopimuksen DNA:n kanssa, niin vaikuttaisi siltä, että olet myöhässä. Tämän takia niihin yhtiökokouksiin kannattaa mennä, siellä tämäkin on päätetty. Vielä parempi on, jos hankkii itsentä hallitukseen, niin pääsee myös valmistelemaan asioita ja vaikuttamaan enemmän. Sivutuotteena saa kaikki vänkyrät vastaansa, mutta elämä on.

 

Jos vaihtaa asuntoa niin pitääkö uuteen asuntoon ottaa uusi laina jolla vanha maksetaan pois vai voiko vanhan lainan käyttää uuden asunnon maksamisessa? Kysyn tietenkin marginaalin takia.

Olen kuullut, että yleensä pitää ottaa uusi laina, mutta tiedän myös joitakin jotka ovat saaneet käyttää vanhan lainan kokonaan uuteen asuntoon.

Onkos tässä mitään yleistä linjaa, vai onko se pelkästään pankkikohtaista?

 

Ainakin vakuudet vaikuttaavat. Jos lainan vakuutena on se vanha asunto, niin asunnon myynnin myötä pitää se vanha lainakin maksaa. En tiedä pystyykö vanhan lainan vakuuksia muuttamaan siten, että se uusi asunto tulisi uusiksi vakuuksiksi?

 

Juuri tuo kysymys mietityttää itseänikin. Pitänee soittaa pankkiin niin selviää varmaan sitten. Osa nykyisen asunnon lainasta on takaajien vakuuttamia, joten sen luulisi ainakin pystyvän siirtämään.

Mitäs muuten nykyään marginaalit ovat? Yhden prosentin tietämillä vissiin?

 

Jos et ole pankkia vaihtamassa, niin uskon että saat pitää vanhan marginaalisi.
Ja jos et saa, niin sitte rupeat puhumaan pankin vaihdosta...

 

Tuttu sai neuvottelemalla 0.7 marginaalin. Pankkia en tiedä enkä oikein muutakaan. Toinen pankki oli luvannut 1.0. Eli kannattaa kysellä ja varsinkin pyrkiä pitämään vanha jos on pienempi.

 

Mahtaiskos jostain löytyä infoa Turun keskustan korkeuseroista? Jonkunnäköistä 3D-karttaa tai vastaavaa? Ratapihankadun ja Yliopistonkadun korkeuseroa koittanut jostain etsiä, mutta näyttää että pitäis itse käydä jollain mittaamassa jos jotain järkevää dataa haluaa

 

02.fi:n maastokartassa on korkeuskäyriä, voisko siitä yrittää päätellä jotain. Mielestäni enirollakin on ollut mutta nyt ei löydy.
http://www.02.fi/kartta-haku/FI/+Turku/Ratapihankatu

Myös kansalaisen kattapaikka, mutta siinä taitaa olla samat käyrät
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/paikannimihaku.html?cx=1569938&cy=6705774&scale=8000&tool=siirra&lang=fi

 

Kuinka paljon on tarpeeksi valoa työhuoneessa?

Sain joululahjaksi hienon kirkasvalolampun ja aikani paistateltuani sen loisteessa tuli ajateltua syvemmin valaistuksen merkityksestä Eli tällä hetkellä minulla on n. 10m2 työhuoneessa yleisvalaistuksena 2*23W esl lappua jotka heijastaa valoa katon kautta, kattossa roikkuu 4x40W hehkulamppuja ja sitten tuo kirkasvalo aparaatti jossa ilmeisesti 55w esl putki sisällä. Käytännössä mitä enemmän pistää noita valoja päälle sitä paremmalta tuntuu ja on helpompi esim. lukea papereita mutta onko jotain absoluuttisia rajoja jonka yli ei enää tarvitse mennä ja ylimääräisen valon lisääminen menee harakoille?

 

Auringonpaiste valaisee pyöreästi 100000 luksin verran eli siis 100000 lumenia neliömetrille. Tätä kirkkaampaa valoa ei kannata käyttää. Ihmisen silmää ei kannata rääkätä kirkkaammalla valolla (esim. lasersäde tai sähköhitsaus ilman suojamaskia) kuin auringonvalo.

Mitä isompi on huone tai tila (ulkoilma), sitä enemmän valoa tarvitaan, koska katto/seinät (ulkona pilvet) eivät heijasta valoa takaisin riittävästi. Eli jos pienessä valkopintaisessa huoneessa pärjää 150 lumenin lampulla, kuten minä pärjään, tarvitaan teollisuushallissa satoja tuhansia lumeneita ja ulkona miljardeja, että yhtä kirkkaat olosuhteet silmälle saataisiin. Näin siis diffuusissa valokentässä, jossa valo epäsuorasti kimpoilee pinnoista.

Suuntaavalla spottivalolla taas pärjää vakiolla valoteholla tilasta riippumatta, eli 150 lumenin lamppu, joka antaa neliömetrin kokoisen valaistun alueen, toimii yhtä hyvin vessassa, avaruudessa, pihalla ja tehtaassa. Saa täsmälleen samat 150 lumenia neliömetrille. Okei, pienessä valkoisessa huoneessa ne huoneen pinnat palauttavat valoa takaisin, eli pärjätään hieman vähemmällä spottivalolla, ehkä 140 lumenilla, mutta periaatteessa spottivalo on riippumaton ympäristöstä.

 

PELKISTÄ wateista puhuminen valaistuksen kirkkauden yhteydessä on paskanjauhamista, koska lamppujen hyötysuhteet jatkuvasti kehittyvät ja käyty puhe menettää merkityksensä 6 kuukauden välein kun tekniikka muuttuu.

Eli kun mummo kiikkustuolissa narisee (mummo narisee, kiikkustuoli ei), että "60 watin lamppu" on tarpeen sukkaa virkatessa, niin vuonna 2100 saadaan "60 watilla" aikaan niin kirkas valo, että se sulattaa kilon wolframia atomeiksi nanosekunnissa. Kun jotain madonreikälasereita silloin käytetään valaistukseen, ja jo 0,0001 pikowatilla syntyy miljardin luksin valaistus. Eli se virkkaava ja kiikkuva ja nariseva mummo sokeutuu välittömästi jos erehtyy kytkemään "60 watin" lampun päälle vuonna 2100. Harvinaisen pitkään kiikkuva mummo muuten, mitähän vitamiineja se onkaan popsinut. Jos nyt hieman karrikoidaan.

Siis: otetaan lumenit ja luksit puheeksi silloin kun valon kirkkaudesta on kyse, silloin teksti on ajankohtainen kivikaudelta madonreikäajoneuvojen aikakaudelle asti ja hamaan maailmanloppuun saakka.

Kun puhutaan valojen hyötysuhteesta, sitten tietysti watit otetaan jälleen puheeksi, vaikkapa tyyliin: lumenia per watti.