PDF sanoo pikofaradeja, vääriymmärtäjä siis olet sinä. Minä jo pelästyin, että onko kyseessä jokin uusi pituussuntainen kondensaattori, eli päällekkäin ladottuja folioita johtimen muodossa, konkan ja kaapelin kompromissi. Ei ollut, vaan tavallinen koaksiaalikapeli se olikin.
En ole tuota mainitsemaasi miettinyt, löysin vielä paremman koksun eli Ecoflex 10 tai Ecoflex 15. http://www.paratronic.fi/index2.shtml?/ecoflex.shtmlhttp://www.paratronic.fi/index2.shtml?/ecoflex.shtml
µ -merkki syntyy ainakin minun näppikselläni kun painaa pohjaan AltGr ja sitten painaa nappia m. Voisit siis editoida mikromerkit kuntoon tekstiisi. Ja ellei näppiksesi osaa mikromerkkiä noin luoda, kopsaa kyseinen merkki mistä tahansa replystäni leikepöydän kautta.
No niin, Ecoflexissä alkaa löytyä järeyttä jo bassojenkin siirtelyyn. Eli sama kaapeli pystyy siis hoitamaan bassot ja diskantit, mainiota. Eipäs olekaan. Ytimen paksuntaminen tuolla tekniikalla ei merkittävästi auta diskantteja, mutta bassoja siis auttaa ytimen paksunnos. Kaikista paras kaapelityyppi olisi sellainen, jossa on putkimainen ontto ydin, silloin diskantit käyttävät koko metallin hyödyksi. Ja jos putken neliömillit ovat tarpeeksi suuria, bassotkin ovat tyytyväisiä. Jäykissä kaapeleissa taitaa löytyä tällaisia malleja. Siis kaapelit, joissa ydin ja vaippa ovat "putkea". Tavallinen suora putki ei kuitenkaan kestä taivuttelua. Nakkimakkaramainen/kastematomainen hieman rypytetty putki taas sallii taivuttelun. Mutta nämä erilaiset täysmetallikaapelit ovat erittäin kalliita. Tällaisia vaikkapa: http://www.rfparts.com/heliax_LDF750A.html .
Jep, näin ajattelin itsekin... Ecoflexien induktanssia ei ole ilmoitettu. Sen saanee kai laskettua impedanssista ja kapasitanssista. Miten Ecoflexien induktanssi suhteutuu RG213U:n induktansiin? Ecoflex 10: 195 nH/metri, onko tulos oikein? edit: eli 50(ohmi)*50(ohmi)*78e-12(F) Eli 0,195 µH/metri... En nyt kyllä aivan usko, että on noin paljon paskempi induktanssi kuin RG213U:ssa (0,077 µH), lasku lienee päin persettä. edit: näyttää ihan hyvältä tuo linkittämäsi koksi, saakohan sitä Suomesta? Jonkun dollarisivun mukaan metrihinnaksi tulee noin 15 dollaria, eli aika tyyristä. 10 metrin lähetys voinee olla vaikeaa jos taipuminen on erittäin rajoittunutta. Edit3: itseasiassa se on aivan perkeleellisen hyvää kaapelia: 50 ohm ±1 ohm Capacitance 23 pF/ft | 76 pF/m dc Resistance, Inner Conductor 0.250 ohms/kft | 0.820 ohms/km dc Resistance, Outer Conductor 0.160 ohms/kft | 0.525 ohms/km dc Test Voltage 11000 V Inductance 0.190 µH/m | 0.058 µH/ft "Tajusin" samalla miksi Ecoflexin induktanssi näyttää pahemmalta kuin RG213U:n; toinen oli ilmoitettu per metri ja toinen per jalka. Tähän mennessä Ecoflex on käytännöllisyyteensä ja saatavuuteensa nähden siis parasta kaapelia, ja halpaa, 3e metri.
Tilasin 10 metriä Ecoflex 15:ta. Tarkoituksena on bi-ampata Marantz 5004/MA RX6 -komboa, eli neljäksi 2,5 metrin pätkäksi menevät johdot. Päätin ottaa samaa narua sekä LF että HF johdoksi, koska myös HF-liittimien päässä on bassoelementti. Ecoflex 15 on: 1) todella pieni induktanssinen (192.5 nH/metri), 2) pieni kapasitanssinen (77pF/metri) ja 3) erittäin pieni resistanssinen (1,56 Ohm/km, keskijohtimen halkaisija on 4,5mm, joten sen pinta-ala lienee noin 15,9 mm2 luokkaa eli aivan todella paksua piuhaa. Alla vet, että mitä paksumpi johto, sitä pienempi resistanssi.) 4) valmistettu audiofiilin tarpeita ajatellen happivapaasta kuparista (OFC, Oxygen Free Copper). Vain hopeointi puuttuu! 5) tuplasuojattu (72% peittävä kuparivaippa ja 100% peittävä kuparifolio) 6) kykenee siirtämään taajuuksia DC - 6 GHz väliltä. Sekä basso, että diskantti siis tepastelee sen johtimissa mielellään. 5) taipuisa ja todella kestävä. Hieman huvittaa kuinka paljon kaiutinkaapelien brändi-valmistajat pyytävät tämän suorituskyvyn kaapeleista. Hiukan jännittää saako tuon edes saksilla poikki ja miten kuorinta onnistuu.
Koaksiaalit on speksattu suurtaajuussignaalilla 50 ohmiin näissä esimerkkikaapeleissa, joista nyt ollaan höpisty. Eli jos aikoo "kuunnella" gigahertsien ääniä, diskanttielementin pitäisi olla 50-ohminen. Tavallaan se onkin, ainakin jos laajakaistaelementtejä käyttää. Eli jos kaiutin on 4- tai 8-ohminen, kaapelin rakenteen pitäisi olla "ahtaampi", muovieristeen oltava ohuempi keskipinnin ja vaipan välissä. Tämä vain näin teoreettisesti ajatellen. Käytännössähän puhekelan induktanssi ja kartion/domen massa jo estää gigahertsien kuuntelemisen, eli pullonkaula on diskanttielementissä itsessään, kaapelin impedanssi(epä)sovitus ei diskantteja tapa. On aivan sama käytetäänkö audiotaajuuksilla 50- vai 75- vaiko 110 ohmin koaksiaalia. Lepakkokaan ei kuule eroa. On niitä metalliputkikaapeleita ohuempiakin, tavallisen koaksiaalin paksuisia, mutta luonnollisesti vasta isoissa paksuuksissa putkirakenne pääsee parhaiten hyödyksi, että neliömillejä ontossa ytimessä on tarpeeksi paljon. Täysmetallikaapeleissa on kaikista paras häiriöneristävyys. Tunteettomuus ulkopuolisille häiriöille. Koska metalliputken seinämän paksuus on vakio ja se on 100% aukoton. Hieman OverKilliä on kaiutinkaapelina käyttää tönkköjä metalliputkikaapeleita tai järeitä taipusia koaksiaaleja. Mutta järkevämpää OverKilliä sentään kuin huijarivalmistajien eksoottiset käärmeöljy-häränpeniseriste-monokide-pahvikaapelit, jotka eivät läpäise laboratoriotestejä. Koaksiaaleilla sentään on tekniset parametrit kunnossa. Eli audiotaajuuksillakin kaapeli on tehtäväänsä pätevä, vaikkei radiotaajuuksille mentäisikään. Käärmeöljykaapelt taas epäonnistuvat teknisissä testeissä. Ne onnistuvat parhaiten lihottamaan valmistajan pankkitiliä. Se onkin niiden paras ominaisuus, johon niiden suunnittelukin on keskitetty.
Teoriassa bassojen tarkkuus paranee, kun vahvistin pystyy ohjaamaan bassoa äärettömän tarkasti noin pienellä ohmimäärällä (2,5 metrin johdolle tulee resistanssiksi 0,0039ohm, jota muutaman sentin 4mm2 kaapelinpätkän johdon päissä hieman lisäävät). Resistanssi on noin 20-30 kertaa pienempi kuin esimerkiksi 1 millisellä johtimella varustetun koksun resistanssi ja yli 3 kertaa pienempi kuin 4 neliömillin johdon resistanssi samalla matkalla. Metrihinta oli peruskaiutinkaapelin luokkaa, 6,25 e/metri, joten overkillata melkein täytyy, en ainakaan paskempaa kaapelia ala ostamaan samalla metrihinnalla. Jos joskus takakanavat haluavat hyvää kaapelia, niin Ecoflex 10 lienee niille hyvä/täydellinen vaihtoehto.
Toimii ainakin MA RS6 ja Denon AVR-2309 setissä tuo Bi-ampaus. Pisti tuo bassojen parantunut tarkkuus omaan korvaankin. Suosittelen lämpimästi kaikkia joilla tuo mahdollisuus ,niin käyttämään sitä. Vajaa vuosi tuli kuunneltua normaalisti ennen, kuin huomasin koko toimintoa vahvistimesta. Tuossa RS6:ssa jakautuu basso omalle kanavalle ja diskantti/keskiääni omalle. Onhan tuo vahvistimelle helpompi kuorma , kun impedassi putoaa.
Eiköhän se homma mene juuri päinvastoin. RS6 on 2½-tiekaiutin eli keskiäänielementti ja bassoelementti toimivat bassoalueella rinnan. Kun rinnankytkentä puretaan bi-ampauksen myötä, vahvistinkanavan näkemä impedanssi kasvaa. Impedanssin nousun myötä kuorma on vahvistimelle helpommin käsiteltävä.
Heittäkääs jotain faktaa noiden rs kutosten kultaisten "siltojen" korvaamisesta, kaiutinjohtoako tuohon tilalle? Marekilla muistan nähneeni jotain tuollaisia...
Nopea kyssäri otsikon tiimoilta eli bi-ampingista: AV-vahvistimeni (7.1) tukee bi-amppausta pääkanaville ja vapaat takakanavat olisivatkin tarjolla tähän käyttöön. Pääkaiuttimeni ovat 2-tiepömpelit, yksi pari naparuuveja. Voinen kuitenkin kytkeä bi-ampingin käyttöön tuplajohdottamalla tai haaroittamalla vahvistimen päässä päätteet, vaikka kaiuttimissani ei ole bi-wire -naparuuveja?
Tarkoitatkohan ehkä haaroituksella sitä että laittaisit päätteet työntämään samaa johtoa - toisin sanoen siis oikosulkisit kaksi pääteastetta ajamaan samaa kaiutinta? Jos tästä oli kysymys niin sitä ei ehkä voi pitää suositeltavana, koska 1) tuossa menetetään biamp:in perusidea (ks vaikka tämä lyhyt threadi), ja 2) päätetrankkujen toimintapisteet eivät yleensä ole mV/mA-tarkkuudella samat vaan niissä on pientä vaihtelua ==> oikosulkemalla saat päätteet syöttämään toisiaan ja siinä sivussa kaiutinta. Jos päätteitä haluaisi kuormittaa tasaisesti niin kummankin lähtöön pitäisi laittaa hallittu ~0.1ohm vastuskuorma, sitten kytkeä ne yhteen ja kaiutin johdon toiseen päähän. Tuolla voisi teoriassa ehkä saada virranantokykyä himppasen lisää - järeämmät päätevahvistimet tehdään usein juuri siten, että päätetrankkuja on rinnan ja niiden perässä hyvin pieni kuorma. Tämän käyttötavan hyödyt vs haitat saattavat äkkiä olla vähintäänkin kyseenalaisia, sillä itse tekemällä ym tapaan kytkentä saattaa kokonaisuutena poiketa reippaastikin järeästä päätteestä, jossa suunnittelu on alusta alkaen tähdännyt siihen että päätetrankkuja on lähdössä monta rinnakkain (esim särö äkkiä lisääntyy kun pääteasteet syöttävät toisiaan; pääteasteet kuumenevat tarpeettomasti). Plazalla pyörii joitakin vahvistinguruja jotka voisivat ehkä ottaa tuohon kantaa. Ilman parempaa kannanottoa en suosittelisi (jos ymmärsin alkuperäisen ehdotuksen oikein). Ja jos tuon kuitenkin toteuttaa niin kyse ei ole bi-ampingista.
jaah, ajatus meni metsään siis kuten tuossa ylempänä todettiin. Taidan vilkaista pääkaiuttimiani, josko viitsisin kolvailla jakosuotimen bi-amppia tukevaksi ja lisätä parit naparuuvit takapaneeliin
Terve, vaikka onkin vähän vanha keskustelu, olisi muutama kysymys vielä monikanavavahvistimen (Yamaha RX-V671) "bi-amppauksesta". Vaikka DVB-G:n vastauksista löytyi erinomaista tietoa; ajattelin vain kysyä siis vielä sitä että miten itse vahvistin jakaa signaalin 5.1 bi-amp modessa? Sain juuri viime viikolla uudet kaiuttimet, joissa mahdollisuus bi-wiretä/ampata ja koitin eilen näitä keskusteluja lukiessani vaihtaa vahvistimeni bi-amp modeen, jolloin Front Left ja Front Right kanavat soittavat diskanttielementeille ja Surround effektit lähettävät signaalin bassoelementeille. Koska nyt ymmärtääkseni kaiutinsillan poisotettuani kaiutinelementit eivät enään "keskustele keskenään", jolloin jotkut äänet jäävät siis mahdollisesti toistamatta, jos vahvistin ei pysty jakamaan musiikkia tarpeeksi tarkasti oikeille kanaville? Ymmärrän sen, että yhden johdon käyttäminen voi sekoittaa diskantti- sekä bassosignaalin häiriten stereokuvaa, mutta taasen tapaukseni "bi-amppauksessa" voi jotkut signaalit taas hävitä kokonaan, jos vahvistin ei osaa jakaa signaaleita oikein ja tällöin elementin jakosuodin (Crossover Frequency: 2500Hz) ei täten päästä kaikkia ääniä kuulumaan. Ehdin eilen illalla kuunnella noin tunnin verran bi-amp modessa kaiuttimia ja itse ehkä huomasin pienen parannuksen stereokuvan laajuudessa, sekä diskantin tarkkuudessa, mutta taasen basso kuulosti huomattavasti ponnettommalta. Vaikea sanoa tietenkin onko vain omassa päässä vikaa, mutta olisi kiva saada jonkinlaista selkeyttä siitä miten itse vahvistin tunnistaa sen, miten sen täytyy tämmöisessä "bi-amp" modessa jakaa signaali eri elementeille. Settini on siis Yamaha RX-V671 vahvistimena, Elac BS 182 -kaiuttimet ja käytän Haman 1.5mm kaiutinkaapelia. Edit: Vielä siis se kysymys, että kuinka paljon teoriassa tuosta bi-ampista tässä tapauksessa hyötyy, jos edes hyötyy ollenkaan? Sillä kaiutinkaapelitkin ovat itselläni hyvin lyhyitä (metrin ja vähemmän) joten yhteinen signaali ei kovin kauaa kulje johdossa muutenkaan.
Bi-amppaukseen oleellisesti liittyen: Onko muilla valmistajilla samassa hintaluokassa tuollaisia 4x2.5 kaapeleita kuin Supralla? Nämä siis n. 10e/metri tai 5m kieppi/40e. Joitain kalliimpia osui silmiin, mutta mahdollisimman hyvän hinta/laatusuhteen piuhat olisi hakusessa. Mieluiten valkoista tai mustaa narua.
En tajua, yritin tehdä bi amppauksen. Vahvistimena pioneerin vsx-922-k/s ja kajarit jamo s608. Kytketty ylemmät liittimet kaiuttimissa fronttiin ja alemmat etukaiuttimien liittimet vahvistimen back surroundiin, Näin luki ohjekirjassa, ja vahvistimesta valittu asetuksista front bi-amp. MCACC tehty ja etukaiuttimista on poistettu ne metalliliuskat. Johdot on oikein + ja - navat siis. MCACC testissä valitti että Front L ja R reverse phase. Mutta johdot on tarkistettu eli ovat oikeissa navoissa. Ja muutenkin toi kaukosäädin ei anna aina tehdä mitään, esim laittaa ääntä jne. Onko noissa joku lukko kun välillä toimii ja välillä ei. ainiin ja ongelma on siis se että mielestäni ääntä kuuluu vaa diskanteista. Esimerkiksi parhaiten huomaa ettei noista kyljissä olevista 10" kuulu bassoa ollenkaan. Eikö toi vahvistin nyt vaan vahvista noista toisista lähdöistä, tai siltä ainakin tuntuisi. Ja muutenkin tuntuu ettei setistä oikeen lähe soundia, ja ääni kuuluu tosi hiljaisella äänenvoimakkuuden tasoon nähden, vasta jossain -20db alkaa kuulua kovempaa, asteikko siis -80db- +12db. Mutta näin äkkiseltään tuntuu että on noi kyljissä olevat 10" pois pelistä ja noi 6 midiä. Eli toisin sanoen just ne jotka pitäisi tulla niistä bi amppauksen "toisilta" kanavilta
^Yleensä bi-amppauksessa voimakkaampi vahvistin kytketään hoitamaan matalia ääniä ja a/v-vahvarissa se menee just kuten mainitsit ja etukanavat matalille taajuksille ja yläpää hoituu sitten surround(back)-liitännöistä. En löytänyt nopealla guuglauksella kunnon kuvaa S608:n peräpuolelta ja lukeeko noiden naparuuvien kohdalla mikä kaista sille olisi ajettava bi-amppauksessa? Omissa skobeissani on selvästi merkitty "low frequency" ja "high frequency" terminaalien kohdalle bi-amppausta varten. Siinä Jamon manuskassa, minkä nopeasti tsekkasin, ei oikein käynyt ilmi miten kytkentä menee (oli siinä joku kuva, mutta ilman selityksiä)...
Löysin tossa että low freq. menis alempiin liitäntöihin kaiuttimissa ja ylemmät sit ylempiin. Onkohan tosta nyt mitään hyötyä bi-amppaa? Oisko bi-wire järkevämpi? Ei ollu kuin 4mm2 kaituin kaapelia kaupassa. Ettei vaan tullu liian paksua? Lähinnä diskanteille mietin.