Hiljainen kiintolevy HTPC-käyttöön

Värähtely sinänsä ei tuota meteliä. Noin 120 Hz taajuus (7200 rpm kiekkojen pyöriminen hieman epäkeskeisesti) etenee joka suuntaan eli kiintolevyn ulospäin värähtävän etureunan ylipaine karkaa levyn laitojen ympäri levyn taakse, alipainepuolelle. Muutaman sentin päässä levystä ilmanpaine pysyy vakiona. Lukupäiden liike myös panee levyrakenteen heilahtamaan, mutta taaskin liian hitaasti, että ääni olisi suuntaava. JOS kiintolevyssä on liian löysiä peltipintoja, kansilevy lähinnä, että pelti resonoi viiveellä ja eri vaiheessa kuin muu levyn runkometalli, silloin se pirulainen pellin räppänä synnyttää ilmaäänen. Tällöin peltiä kannatta tukevoittaa millä tahansa keinolla, vaikka liimaamalla/teippaamalla tukeva alumiinikappale peltiin. Että vipattava pelti saadaan pysymään aloillaan; värisemään samassa vaiheessa muun kiintolevyrungon kanssa.

Se, että kiintolevyn värinä on kaikista pahin ongelma nykyisissä levyissä (wanhoina aikoina ilmaäänivinku oli vielä pahempi, saatanallinen sirkkeli suorastaan), johtuu siitä, että kiintolevyn luoma värinä pääsee etenemään ympäröiviin rakenteisiin ja ne puolestaan muuttavat äänen suuntaavaksi, ilmanpainevaihtelu kappaleen eri puolilla ei enää kumoakaan itseään, syntyy vaihe-eroa ja oikea ääni on syntynyt. Kun iso esine on luonut ilmaäänen, sen kuriin saaminen on vaikeaa tai mahdotonta. Esim. jos koko komero alkaa värähdellä kiintolevyn mukana, peli on menetetty.

Kaapelit ja kosketus/roikotuskapineet välittävät kiintolevyn tärinää muualle, ja jopa lukitsevat levyn paikalleen, jolloin levy alkaa nykiä kaapelin läpimenokohtaa seinässä kuin puhekela kartiota.

Myös se aiheuttaa ääniä, jos kiintolevy on lähellä jotain pintaa, esim. makaa pöydällä. Tällöin kiintolevyn ja pöydän välistä ei ääni pääse vapaasti kumoamaan levyn yläpinnan ilmanpainevaihtelua. Mitä isomman raon saa pöydän ja kiintolevyn väliin, sitä paremmin kiintolevyn aiheuttama värinäaaltorintama kumoaa itsensä eli ääntä ei ehdi muodostua.



Lyhyesti: paras tapa hiljentää kiintolevy on "roikottaa sitä ilmassa", muutama sentti vapaata ilmaa joka puolella. Betoninen hermeettinen kotelo ympärille, se osastoi ilmaäänet. Metallikin kelpaa kotelomateriaaliksi, mutta se tulee kalliiksi, betoni on lähes ilmaista. Kaapelit pitää betonikotelon sisällä kääntää lenkille tai mutkalle ennen seinämän läpi viemistä. Mitä joustavammaksi kaapeli saadaan, sitä pienemmän värinän kaapeli siirtää betonikoteloon.

Jäähdytys on oma lukunsa, sen mukana ei saa päästää meteliä karkuun. Nestejäähy on hiljainen. Ilmajäähykin on tarpeeksi hiljainen, kunhan rakennetaan erilliset äänenvaimennuskammiot imu- ja poistoilmalle. Metallinen kotelo, alumiininen lähinnä, ei edes kaipaa varsinaista aktiivista jäähdytystä. Eli jos kiintolevyn ympärillä on 10*20*30 cm alumiinikotelo, kotelossa on jäähdytyspinta-alaa 2200 neliösenttiä, joka jaksaa mainiosti siirtää 10 wattia huitsin nevadaan kiintolevystä. Jäähdytysrivoituspintainen kotelo on vieläkin tehokkaampi. Ja ainahan voi kotelon sisään lisätä tuulettimen (kumilangoista roikkumaan tai rohevaahtomuoviin kiilattu) kierrättämään sisäilmaa. Samoin kotelon ulkopuolelle, mutta sen pitää olla erittäin hiljaista tyyppiä.

Edullisin muoto vaimennuskotelolle on korkea pilari. Piste. Alleviivaus. Kaulimella päähän kunnes asia opitaan ulkoa. Pahvinen tai akryylinen metrin korkea putki ("putkisubbari"). Pohjalevy eli putken alapääty alumiinia, jotta kylmä lattiailma viilentäisi pilarin alaosaa. Kuumentunut ilma joka tapauksessa nousee pilarin yläosaan eikä jää kiusaamaan alhaalla asuvaa kiintolevyä. Mitä korkeampi pilari, sitä useamman tunnin levy saa toimia ennen kuin kuuma ilmapatsas "laskeutuu" levyä häiritsemään. Ja tällöin ylimmässä kohdassa pilaria on jo niin kuuma, että lämpö suorastaan juoksee pois, katon alumiini(profiili) kuumennuttuaan siirtää lämpöä pois enemmän kuin viileänä ollessaan.
Pilarin katto siis kannattaa olla alumiinilevyä tai alumiinirivoitusta.

Kattoa ei edes tarvita siinä tapauksessa, että savupiipun sisäseinät on pinnoitettu absorbentilla ja suora näköyhteys kiintolevyyn katkotaan mutkittelemalla ilmakanavaa laidalta toiselle. Kuuman ilman siis annetaan nousta pois putken yläpäästä ja poistua huoneeseen, mutta putken sisuksen pitää tällöin olla ääntä tehokkaasti imevä.

Oli kotelointi sitten hermeettinen tai aukotettu, aina pitää jättää huohotusvara, ettei kotelon sisään kerry ylipainetta tai alipainetta. Sprayöljypurkkien mukana toimitettava jäykkä muovipilli on kätevä, minä väärinkäytän sitä monissa paikoissa. Pilli ei välitä ääniä lävitseen, mutta sallii ilmanpaineen tasautua. Kuminen kalvokin kelpaa, hermeettisyys pysyy ja kotelon "tilavuus" voi silti vaihdella. Kumikalvo tosin läpäisee ilmaääniä, eli kalvo pitää sijoittaa äänenvaimennettuun kohtaan kotelossa.

On siis mahdollista rakentaa huonemelutasoa hiljaisempi mekaaninen kiintolevy, tai siis vaimennuskotelointi kiintolevylle, mutta se pitää tehdä "oikein". Ahtaat pienet kotelot (kaupalliset) ovat huonoja. Kuumentavat kiintolevyä liikaa eivätkä edes tuota äänettömyyttä. Itse tehden saa oikeasti äänettömän ja viileänä levyn pitävän. Betonia, alumiinia, pahvia tai akryyliä. Tai mistä materiaalista itse+lompakko tykkää. Kunhan huomioidaan lämmönsiirto ja äänen+värähtelyn osastointi/absorbointi.

Metrin korkea pilari ei välttämättä ole pienen htpc-koneen sisustuksellisin tapa päästä äänettömyyteen. SSD olkoon heitä varten, jotka pientä kokoa vaativat ja pelkäävät hellasärön kasvua 2 m korkean sievän pienen betonipilarin takia.

Kuvassa työmiehet asentamassa kiintolevyäänenvaimentimia...
http://www.rudusbetonituote.fi/fi/T...ärjestelmä+-+putket+ja+renkaat/?kategoria=903
.

 

Punnitsin kiintolevyt. Modaamaton levy painaa 633 g ja bitumatolla 877 g. Massaa on tullut lisää 38%. Massan lisäys pienentää värähtelyä siis suorassa suhteessa. Newtonin lait ovat edelleen voimassa.

 

Massan lisääminen vaikuttaa varmasti värähtelyn määrään ja sen aiheuttamaan meteliin, mutta tuskin korjaa värähtelyn syytä. Värähtelevä levy ei herätä luottamusta sen käyttöiän suhteen.

 

Ei todellakaan herätä luottamusta. Tässä suhteessa käyttöiän ratkaisee kuitenkin laakeroinnin mitoitus.

 

Onko Samgungin F2 Eco Green -mallin ja normaalin F3 Spinpointin äänekkyydessä suuria eroja? Pyörimisnopeus ainakin on F3:ssa huomattavasti suurempi.

 

Värinän osalta kovalevyissä tuntuu olevan paljonkin eroja. Tiedostopalvelimessani on sisällä Seagaten 2.5" 40GB levy (PS3:sta otettu vanha levy) ja Seagate Barracuda 7200.11 1.5TB SATA 3.5" levy. Lisäksi siihen on kytketty kolme USB 2.0-kovalevyä.

Käsin tunnustelemalla sanoisin, että keskusyksikössä olevat sisäiseet kovalevyt eivät värise lainkaan, mutta USB-kovalevyt värisevät jonkin verran. Kaksi USB-levyistä on Buffalo 1TB DriveStation ECO-mallia ja ne värisevät huomattavasti. Kolmas USB-levyistä on Buffalo 1TB JustStore Desktop-mallia ja se värisee huomattavasti vähemmän nuo ECO-mallit. USB-levyt on sijoitettu kumimaton päälle, joka vaimentaa värinän tehokkasti.

 

Nyt on pieni ja hidas C: asema korvattu Samsung F3 1TB 3.5" levyllä, clonezilla on muuten loistava softa levyn cloonaamiseen.
Asensin levyn antecin kumityynyjen varaan ja starttasin koneen, asema on hiljainen mutta säännöllisesti nouseva jurina oli karmeaa.
Jurina loppui lähes kokonaan kaapeleiden reittiä muuttamalla, ne tosiaankin siirtävät resonoinnin suoraan runkoon. 4mm bitumimaton liimaamisen jälkeen loputkin jurinasta poistui.
Lämpöihin tuo matto ei tosiaan näytä vaikuttavan.

 

Kiintolevyn lämpötilasta huolestuneiden kannattaa lukea Googlen tutkimus Failure Trends in a Large Disk Drive Population (pdf). Sivulla 6 olevista kuvaajista näkee kiintolevyjen kestävän parhaiten 35-40°C lämpöisinä. Yllättävää on uusien kiintolevyjen vikaantumistiheyden jyrkkä kasvu alemmilla lämpötiloilla.

 

Ihmeellistä kyllä, tämä uudempi ja isompi samsung näyttää käyvän paljon viileämpänä, nyt 33c. Jospa vedän lämpöputket kovalevylle.

 

Muistaakseni Samsungit ilmoittavat todellisuutta alemman lämpötilan. Itsellä alkaa mennä hermot jopa vaimennettuihin 3.5" levyihin. Täytynee tilata kokeeksi 2.5" kovo ja laittaa se tuplavaimennuksen sisään. Nopeudella ei ole niin väliä, mikäli käyttöjärjestelmä on kumminkin SSD:llä.

 

Eipä tuossa mitään ihmeellistä ole, niin on tapahtunut jokaisen uuden Samsung-kovosukupolven kohdalla.

 

Pitäisi hankkia HTPC:hen isompi erillinen digitv -tallennuskiintolevy (SATA). Mihin pitäisi kiinnittää huomiota?

Olisiko esim. 5400 rpm SMG ECO Green F2 hyvä valinta tähän tarkoitukseen eli onko kierrosluvulla merkitystä tällaisessa käytössä suuntaan tai toiseen?

Entäpä näkeekö valmistajan ilmoittamasta bel -luvusta oikeasti minkälainen on levyn äänentaso?

Minkälainen on WD:n maine tällä hetkellä?

½ TB olisi riittävä koko ja sekin jo hirvittää kun ei oikein ole intoa RAID 1-viritysten rakenteluun...

 

En voi puhua kuin omasta puolestani mutta minulla on ollut, ja on nytkin, useita (5 kpl tai yli) WD:n levyjä eikä yksikään ole hajonnut. HTPC:ssä hyrrää 750gb WD Green ja ihan tyytyväinen olen vaikka onhan se kyllä kamalan hidas myös käyttislevyksi.

 

Tuli nyt kuitenkin ostettua 750 GT:n SMG SP F1. Kaipa se ajaa asiansa, ei ainakaan tuossa pöydällä pyöriessään pidä pahaa ääntä...

...mistä pääsenkin seuraavaan kysymykseen: Onko levyn elinikäennusteen kannalta eroa sillä että asentaako normaalisti vaakaan vai pystyyn kyljelleen? Olisi houkutus asentaa pystyasentoon tilankäyttösyistä kun olisi tuollainen pystyasennuspaikka sopivasti vapaana.

 

Hiljaisimmat mahdolliset varastokovot ovat 2,5" läpytinversioita. Jos 2,5":na saatavat kapasiteetit vain riittävät, äärimmäisen hiljainen varastokovo on ilman muuta 2,5".

 

En usko, että tuolla asennolla on väliä kunhan levy sitten pysyy samassa asennossa koko ajan. Voi tulla ylläreitä jos monta vuotta samassa asennossa olevan levyn kääntääkin aivan toiseen asentoon.

 

Ei pitäisi vaikuttaa.

 

minulla on vuosien saatossa ollut noin ~20kpl wd:n kovoja joista tasan yksi on hajonnut noin vuoden ikäisenä (500gb) ja sekin niin että kaiken datan sai talteen ja takuuna tuli uusi kahdessa päivässä suoraan wd:ltä.
kaikki seagatet joita on ollut on hajonnut ja takuuna tulleet olenkin äkkiä myynyt eteenpäin
yksi vanha quantum fireball (32gb) hyrrää edelleen iloisesti sekä vielä vanhempi wd 3.2gb kovo ei vaan viitsi heittää roskiin toimivaa kovoa

 

Pystyyn tuli asennettua tuo uusi levy. Muistelinkin että on saman tekevää kuinka päin pyörii kunhan asentoa ei sitten myöhemmin muuteta.


Tuli tämän levynlisäyksen myötä eteen kuitenkin jonkinasteinen pulma: Aloin ihmetellä että mikä flekteistä pitää säännöllisesti muuttuvaa "juminaa". Pysäyttelin kaikki potkurit (prosessori, näytönohjain ja poweri) ja jumina vaan jatkoi syklistä tahtiaan. Eli vanha vuoden 2004 160 Gt IDE -Samsunghan se...Värinä ja sen vaihtelu tuntuu kun pitää kättä levyn päällä.

Aiemmin kone on pitänyt muilta osin sen verran ääntä, että en voi tietää kauanko tuo ilmiö on ollut olemassa. Liekö kyse laakerin kulumisesta vai onko ollut alusta asti...? Onko pikaisesti hätä kädessä eli pitääkö kiireesti hankkia uusi systeemilevykin ja kloonata vanha? SpeedFan kertoo "viallisen" levyn lämmöksi 37°C ja upiuuden levyn lämpö on 32°C.

Onko olemassa ilmaista Windows -alustalla pyörivää softaa jolla saisi selville jotakin tilannetta koskien? Samsungin omat ohjelmat lienevät DOS -pohjaisia.

 

http://www.ntfs.com/disk-monitor.htm

Tuo on ihan käyttökelpoinen, ja ylempänä jo kirjoittekinkin että uusikin samsung pitää samanlaista jurinaa.