Onkos kukaan päässyt vertailemaan B&W:n uuden 600-sarjan lattiamalleja esim. Dalin Ikon/Concept -sarjaan tai Dynaudion vastaaviin? Itse pääsin kuunteleen noita tuota uutta 600-sarjaa ihan pikaisesti, mutta akustiikka ja tila oli niin huono ettei voi oikein mitään virallista arviota antaa. Siksi käännykin nyt teidän puoleenne.. ::thumbsup:
Aloin tässä Tallinnan hinnat nähtyäni suunnitella hieman isompaa keikkaa sinne (kun itellä olisi kaiutinpäivityksen tarvetta). Eli ideana olisi tehdä kimppaostos Audiocenterin valikoimista kiinnostuneiden kanssa. Sitä varten pitäisi vuokrata pakettiauto Helsingistä ja käydä päivämatkalla Tallinnassa. Laskeskelin, että 5 %:n provisiolla homma tulisi kannattavaksi, jos tilauksen yhteisarvo ylittää 3.000 euroo, kun auto edestakaisin laivalla n. 60,- + auto kuluineen n. 90,- = 150,-. (+ omista ostoksista tuleva bonus). Suomen päässä toimitukset sitten joko kilometritaksalla tai postin/matkahuollon kautta. Suurin ongelma tuossa olisi takuuasiat, ilmeisesti ainoa vaihtoehto olisi hoitaa ne paikan päällä. Tämä siis ihan ideana tässä vaiheessa enkä tiedä viitsinkö siihen lopulta lähteä mukaan. Tietenkin kuka tahansa muukin esim. pakun valmiiksi omistava voisi lähteä hommaa toteuttamaan.
Miten vertaisitte RX6 ja CM7 soundien eroja? Rock musiikkia ja leffoja silmälläpitäen. Ovat yllättävän samanhintaiset kun valitsee kumpaankin pianomustan viimeistelyn. RX6:set kuuntelin jo maanantaina. Suu meni ajoittain kylläkin hymyyn. Mutta CM sarja kokonaan uusi ja kuulematon tuttavuus. Vahvistimeksi tulossa Marantz 6004 eli sitäkin yhdistelmää voi pohtia. EDIT: MA RX8 tuli taloon ja tykkään todella! Suosittelen...
moi, Dalin Ikon 6 tulee tästäkin päästä. Niissä on erittäin tarkka ja erotteleva toisto hyvällä stereokuvalla. Sitten esim. jo ne mainitut B&W CM-sarjalaiset voi kokeilla kaveriksi, jos pitää vahvasta basson toistosta enemmän sen selkeyden ja kirkkauden sijaan. Mahdoit mainita Genelec:t myös ja olen kovasti itse myös fanittanut niitä. Tarkkuus häiritsee jopa välillä (kuten myös Daleissa) ja huonosti tuotetun levyn mokatkin kuuluvat läpi. Se ei nyt varsinaisesti huono asia kuitenkaan ole. Niiden ainoaksi huonoksi puoleksi muodostuu hinta koska piememmissä versioissa äänenpaine ei yksinkertaisesti riitä kovin suureen tilaan. On niin makuasioita, että ei voi kiistellä ja kokeiltava on. Itse päädyin noihin Ikon 6 kaiuttimiin. Hymyssä suin kuuntelen.
Itse ehdottaisin XTZ 99.36:tta tai 99.38:aa. Toinen jää vähän alle hintahaarukan, toinen osuu hintahaarukan yläpäähän. 99.36:sta on kehuttu paremmaksi kuin Dali Ikoneita ja jopa Mentoreita. Kannattaa lukea aihetta käsittelevä threadi hifiharrastajat.orgista: http://www.hifiharrastajat.org/forum/index.php?topic=1022254.0 Lyhyesti sanottuna: huipputason kaiutin aivan huipputason elementeillä. Allekirjoittanut on tuolla threadin aloittajana.
www.highendsound.fi/ Näyttäis olevan valmistajan kotisivuilla mainittuna:thumbsup: Löytyy näköjään maahantuonnin alla Niitten suppareita on joskus mainittu Hemmabio lehdessä ja ovat hyväksi kehunet.
Suomessa XTZ:aa myy mainittu Tampreeen High end studio, 99.36-pari irtoaa 950 euron hintaan pianomustana ja muut 900 eurolla. Ruotsissa fyndbörsen.se (=osakeyhtiö, joka omistaa XTZ:n) myy noita kanssa, pianomusta 8500 kruunua ja muut 8000 kruunua. Eurolla saa noin 10,2 kruunua tällä hetkellä.
Mitä mittaustuloksia tarkoitat, huonevastetta? 99.36:n tajuusvaste huoneessa on n. 30Hz ... 35Hz - 40kHz, kun basson kotelon lyhyempi refleksi on tukittuna (näin olen lukenut). Tuo ylärajataajuus on diskantin valmistajan ilmoittama. Särömittaukset noudattavat pitkälti elementtien speksejä, mutta kaiutinta itseään ei kai ole kukaan mitannut säröjen osalta. Kuuntelumittauksia? löytyy pilvin pimein esim. täältä ja täältä. Kaiutin on yleensä vain elementtiensä, kotelonsa, ja jakosuotimensa summa(kun sitä ajavaa vahvistinta ei huomioida). Kaikki mainitut aspektit on huomioitu kaiuttimen suunnittelussa: Elementit ovat suoraansanottuna niin hyvät, ettei tässä hintaluokassa ole koskaan nähty. Juttua löytyy paljonkin googlaamalla elementin mallinumerolla tai tyypillä esim. Seas Excel (W18NX001). Kotelo on tyylikäs, tehty 25mm MDF:stä, tuettu asiaankuuluvasti ja woofer-elementti eristetty muista elementeistä omaan erilliseen koteloonsa. Jakosuotimista, kuten kirjoitin linkittämässäni threadissa hifiharrastajailla: "Jakosuotimissa on käytetty lähes parhaita mahdollisia komponentteja kuten MOX-vastuksia, MPK/MTP-kondensaattoreita, ilmasydämisiä keloja siellä missä mahdollista ja isommat kelat on tehty korkean magneettisen saturaatio-limitin omaavista aineista." Elementtien speksit: Diskantti: http://www.hifitalo.com/elementit/neo3.pdf Bassokeskiääni: http://www.seas.no/images/stories/excel/pdfdataheet/e0042_w18nx001_datasheet.pdf Basso: http://www.seas.no/images/stories/prestige/pdfdatasheet/H1215_CA18RNX_Datasheet.pdf
No jos nyt alkuun vaikka kaiuttomissa olosuhteissa mitattuja vapaakenttävasteita suoraan edestä, tyypillisistä sivukulmista ja jollakin tavalla mitattua tehovastetta. Huonemaskin alta kaiutinta on melko mahdotonta arvioida. No ei todellakaan ole. Niitä pitää osata myöskin käyttää. Hienojen osien latominen laatikkoon ei riitä vielä mihinkään. Kaiutinsuunnittelu on analogisen elektroniikan vaikeimpia osa-alueita minkä sähköakustisen rytökokonaisuushärdellin hallitseminen ei onnistu nöösipojuilta. Ruotsalaisen kaiutinsuunnittelijan onnistumisesta ei ole audioaikakirjoissa vielä rekisteröityä näyttöä.
Aivan. Samalla analogialla kuka tahansa voisi tehdä huippuruokaa: ostaa vaan huippuluokan ainekset, laittaa ne isoon pataan ja hieman mausteita (keijupölyä) päälle. Ei mitään eroa ammattikokin keitoksiin. Vai olisiko sitä tietotaitoa ja teknistä ymmärrystä sittenkin löydyttävä? Muuten saattaa syntyä tällaisia aivopieruja. :thumbsup:
Tällainen testi löytyy: http://www.xtz.se/public/file.php?R...04cea&art=709&FILE_ID=20100126144415_1_12.pdf Tuota diskanttia, mitä käytetään myös monitor audion platinumeissa, on kehuttu yhdeksi maailman parhaimmaksi ja erottelevammaksi diskantiksi. Disknatti ei koskaan onnistu olemaan riipivä, joten tuosta on turha pelätyä. Tuolle diskantin kohoaamalle 10kHz-20kHz ei mahda mitään tuolla käytetyllä diskantilla, se on sen luonnollinen ominaisuus, ja valtaosalla ribboneista on vastaava ominaisuus. Sinä saatat pitää tuota kohoamaa pahana. Mulle noi tulee aktiivisesti suodettuun settiin, joten voin ekutella vasteen vaikka lähes viivasuoraksi (1/6oct tasoitettuna). En usko, että mittaukset olisivat mitään muuta kuin ällityttävän hyvät hintaan nähden tai jopa siihen katsomatta, ainakaan kuuntelemalla niitä ei olla havaittu vaikka vertailupenkissä on ollut kaiuttimia aina 20 000 euroon asti. Tämä kertonee jotain todellisesta suorituskyvystä. Btw, XTZ:n kaiuttimet ovat huomattavasti halvempia kuin mitä vastaavat kaiuttimet olisi samoilla elementeillä, jakosuotimilla ja kotelolla mahdollista itse rakentaa.
Ei tuo torni toki ole teoriassa optimaalinen noin käytettynä, mutta ota huomioon, että voin olla kytkemättä toisia diskantteja siitä, jolloin disujen mahdollinen kampasuoto häviää, tai sitten voi jakaa molemmat disut omalle kaistalleen. En ole vatussa tekemässä kuitenkaan niin jos tuota ilmiötä ei huomaa käytännössä. Tässä kohtaa tulee juuri huonosti todellisuutta kuvaavan simulaation ja itse todellisuuden välinen ero; huone on tyystin erillainen ympäristö kuin ilmatäytteinen avaruus. Lisäksi kun tuota tornia kuunnellaan menemättä yli 5 astetta ylös tai alas (n. +/- 22 senttiä saa siis heilua 3m etäisyydellä), niin edes kaiuttimesta suoraan tulevaan vasteeseen ei ilmaannu mitään poikkeamia. En siksi juuri edes ymmärrä tuota meuhkaamista ettei tuollainen toimisi. edit. jos kytken toiset disut pois tai jaa'an ne eri kaistoille, niin sitten voi heilua paljon enemmänkin. Jos sinä tuomitset tuon heti kättelyssä surkeaksi, niin tee niin kaikin mokomin.
Tuossa onkin se suurin ongelma. Mutta onnea yritykseen! Muista sitten kertoa lopputuloksesta (mittausten kera).
Noitten perusteella vasteet näyttävät hyvin tavanomaisilta perus-häröpalloilta, mutta diskantti nousee silmäänpistävän omituisesti. Meinaat siis ajaa noita aktiivisena? Olet ilmeisesti mitannut/saanut valmistajalta tietoosi pöntön omien passiivisuotimien vasteet ja kopioinut niitä vastaavat käppyrät aktiivijakariisi?
Tarkoitus ei ollut olla hyökkäävä, tuollainen vähättelevään sävyyn esitetty kirjoittajan henkilöön käyvä kommentti on mielestäni asiaankuulumaton. Sinä voinet kertoa mikä käytännön merkitys sillä on, että kaiutin on vertikaalisesti semisuuntaava, eikä sitä voi kuunnella (kaiuttimesta tulevan suoran vasteen) muuttumatta kuin vain 44 sentin matkalla pystysuunnassa? tarkoitus on kuitenkin kuunnella niitä kaiuttimia suoraan edestä, eikä esim. makuuhuoneesta tai ilmakitaransoittoasennosta seisaaltaan. Kun huomioon otetaan huoneen kaikki miljoona ja yksi heijastusta, niin tuo kaiuttimen suora taajuusvaste luultavasti tasoittuu 99 prosenttisesti, ja kuulostaa suurin piirtein samalta vaikka kaiuttimien edessä seisottaisiin. Simulaatio ei kerro yhtään mitään huonetoistosta ja vice versa. Tarkoitus on suorittaa mittauksia eri korkeuksilta ja julkaista ne. Joku voi tulla demottelemaan settiä sitten ja ottaa mukaan vaikka Genelecin n. 2000 euroa maksavan 8040A-parin (annetaan nyt vähän etumatkaa hinnassa), niin kuunnellaan kumpi kuulostaa paremmalta.
Kaiutin on "vakiona" 2,5-teinen. Ajattelin ajella 3-tienä, joten en kopioi suoraan kaikkia jakotaajuuksia. Rikard kertoi 99.38:n jakotaajuudet kun kyselin niitä, en ole kysellyt tuon mallin jakotaajuuksia vielä. Voin luoda koneelle lukemattoman määrän erilasia konfiguraatioita ja vertailla niiden soundia keskenään kuuntelupaikalla. Käytännössä saan siis tuhat erisoundista kaiutinta ulos tuosta setistä, mikä tekee siitä kohtuu houkuttavan juuri elementtien laadukkuuden takia. Tuota kaiutinta voi myös modata jatkotarpeitani ajatellen. Voin vaihtaa paremmat elementit paikalleen, mikäli seillaisia joskus julkaistaan Mielestäni tuo torni on ylivertaisesti paras vaihtoehto tuolla budjetilla, tähän nimenomaiseen systeemiini, olkoonkin, että siinä on pienoinen teoreettinen epäoptimaalisuus, oli sen vaikutus käytännössä sitten mitä tahansa. edit. voin toki kokeilla 2,5-tienäkin tai vaikka 2-tienä. 2-tienä ajaminen, vain yhtä disuparia käyttäen, ainakin vähentäisi kaiuttimen edessä ylös tai alas liikkumisesta aiheutuvaa kampasuotoa merkittävästi. 2,5-tienäkin toinen samalla kaistalla osittain oleva kaiutin paikkaisi näitä.
Jakotaajuudet nyt selviävät vaikka esitteestä, sinä tarvitset aktivointiprojektisi lähtökohdaksi tuon pöntön passiivisuotimien täydelliset sähköiset vasteet. Mitä jäljittelevien käppyröitten 1:1 -kopioimista DCX2496:een voit sitten koettaa. Tuo on ainut järkevä tapa tehdä tuo aktivointi. Jos ryhdyt itse soveltelemaan, menee varmasti perseelleen. LasseS: Tuo tornitus l. kaiutinsuunnitelijaksi ryhtyminen on täysin tuhoontuomittu idea. Luovu siitä nyt kun vielä pystyt ja tyydy yhden parin aktivointiin kunnolla. Siinäkin on jo ropeltamista ihan tarpeeksi.
Asioiden lyttääminen ilman kokemusta takalleen siitä mitä ollaan lyttäämässä tai tämän projektin kuuntelua on vähän liian suoraoikoista IMO. Muistatko kun oli puhetta niistä teoreettisista parannuksista esim. DACeissa ja vahvistimissa? Vetoan siihen lopputulemaan, että tietyn pisteen yli mentäessä parannukset lähinnä teoreettisia. Vastakohtaispääteltynä myös tietyt huononnukset ovat teoreettisia. Siten tässä kaiutintornissa (vakiona, ilman toisten disujen irroitusta tai jakoa eri kaistoille tai kokeilua ajaa kaiutinta 2-tienä, 2,5-tienä yms. yms.) voi olla kyse teoreettisesta epäoptimaalisuudesta, joka ei ole lainkaan kuultavissa huonevasteessa. Se ei selviä ennen kuin kokeilemalla miltä yksi pari soundaa ja miltä soundaa kun toisen parin iskee tulille, sillä sitä, mikä vaikutus ilmiöllä on todellisuudessa eli huoneessa, ei voi simuloida. Mielestäni todennäköisyys sille, että tuota epäoptimaalisuutta kaiuttimen suorassa vasteessa (kuunneltuna >5 astetta pois vertikaalisen akselin keskipisteestä) huomaa, on erittäin pieni. Ja tämäkin mahdollinen vaikutus kuuluu vasta kun noustaan seisomaan. Esimerkiksi monet elektrostaatit ovat vielä pahempia tuossa suuntaavudessaan kuin kaavailemani torni. Tuosta ilmiöstä on kaksi eri koulukuntaa, jotka molemmat hokevat päinvastaista asiaa. Asian on ristiriitainen, senkin takia sen tuomitseminen suoralta kädeltä ilman kuuntelua voi olla jopa ampumista omaan nilkkaan. Elektrostaattien on sanottu olevan yksiä parhaimmista klassisen musiikin toistajista. Mitä jakoihin tulee, toki kopsaan valmistajan jakotaajuudet- ja -jyrkkyydet DCX:iini. Bassojen taajuutta joutuu kyllä siinäkin leikkelämään jos haluaa,että subit hoitelevat alimmat. En pelkää kokeilla toisia jakoja, jyrkkyyksiä tai ekutuksia. Noita samoja elementtejä (ei kaikkia kerralaan) on käytetty varmasti arviolta 50 erilaisessa kaupallisessa tuotteessa, mikään pakko niitä ei ole ajaa kuten XTZ on suunnitellut vaan vastetta ja soundia voi varioida. Varsinkin kun se onnistuu nappia painalla eikä jakosuotimen komponenttia vaihtamalla.