Lattiakaiutimet hintaluokka 1000-1500€

Tornaukseen en ota enää kantaa koska siinä ei ole kertakaikkiaan mitään järkeä.
Kahden tuollaisen parin hinnalla olisit saanut jo ihan oikeat Kaiuttimet mm. eräältä kotimaiselta aktiivivalmistajalta.

Muista kuitenkin että svenssoni ei enää välttämättä huoli pönttöjään takaisin jos turaat kolvilla suotimien piuhoja auki/poltat sillä samalla jotakin/korkkaat liitinterminaalin ruuvit/teet jälkiä koteloihin pinoillessasi niitä yms DIYUNMKY -vaurioita.

Otappa huomioon että siellä suotimessa voi olla jotain imupiirejä yms. lisäkytkentöjäkin jossakin tiessä ja elementteihin kytkettyjen passiivisuotimien vaihe- l. viivekäytös on aivan erilainen kuin behringerin digitaalisuotimilla tehtynä. Vähintään jokaisen passiivisuodinhaaran ihan todelliset sähköiset vasteet olisi parasta saada selville lähtökohdaksi ennen ensimmäisenkään asetuksen ruuvaamista behrungeriin. Delay-asetukset jäisivät käytännössä mitattavaksi mikä kerrostalo-olosuhteissa ei ole ihan peace of nakki.

Näin yhdenkin parin aktivoiminen ilman kunnon kaiuttoman huoneen/ground plane -mittausmahdollisuutta tai vähintäänkin sitä vankkaa osaamista/kokemusta kaiutinmittauksista (REW-mittaus huoneessa ei ole kaiutinmittaus) on em. syistä vähän kiikutikaakuti, kannattaako ryhtyä. Mittauksia ja niiden tulkintoja tarvitaan melko tavalla, "valmistajan jakotaajuuksien ja -jyrkkyyksien kopsaus DCX:iini" ei vielä riitä lähellekään.

 

Ok, ei jatketa tästä enää. Julkistan mittaustulokset huonevasteesta kunhan saan mitattua ne parin viikon kuluttua arviolta. Yksi pari v. kaksi paria taajuusvasteet kuuntelukorkeudelta, 1,3m korkeudelta, 1,5m korkeudelta yms. Niistä se selviää. Ja ennenkaikkea kuuntelemalla. Behrun 8000 mikin toleransseista en tiedä, mutta täytyy tosiaan testata sekin, että se ei tee kovin suuria muutoksia mittauksesta toiseen ihan setin pysyessä samanakin. Jos tekee on aika hyödytöntä lähteä jahtaamaan pieniä eroja, suuret se kyllä tunnistaa siitäkin huolimatta. Täytynee tehdä täyden 1M pitkiä pyyhkäisyjä, niin tulos lienee tarkin.

Edit. Niin ja ARTAakin voisi opetella käyttämään ja mittailla sillä. Niitä tuloksia ei vaan voi tallentaa jos ei ole ostanut lisenssiä, joten joutuu screenshotittamaan urakalla.

Soittelen kajareita passiivisuotimilla muutaman päivän, jotta saan käsityksen niiden perussoundista. Teen myös yhden parin/tornin mittaukset aluksi passiivisuotimet kiinni.

Behringer ei aiheuta vaihesiirtymiä millään jakojyrkkyydellä, mitä taas passiivisuodin tekee. Vaihesiirtymät voi toki matkia sinne Behruun, mutta mitä järkeä siinä taas olisi? Mutulla tuntuu siltä, että silloin kun jokaisen kaiuttimen vaihe on sama, ääni kuulostaa parhaalta ja taajuusvasteessa esiintyy vähinten vaihe-eroista johtuvia muutoksia/kuoppia. Kun matkin vakiokaiuttimen speksit muilta osin paitsi vaihesiirtymien osalta, niin tuloksena sanoisin mutulla, että tuloksena on suorempi taajuusvaste kuin passiivisuotimella. Tai mistä sitä tietää, kaiuttimen mittauksista 2,5-tie-rakenteen huomasi selkeästi bassojen korostuksesta. Ribbonin korostuma 10-20khz:ssä näkyi lähes kuin siinä aikaisemassa Fountekin ohjeessa.

Toki yritän selvittää myös passiivisuotimen aiheuttamat vaihe-erot, jotta voin soitella settiä tasan niillä asetuksilla, joita valmistaja on ajatellut passivisuotimien asettamissa rajoissa.

Teet yksinkertaisesta asiasta mielestäni liian vaikean. Mitä muita asetuksia DCX:ssä mielestäsi tulee muuttaa noiden lisäksi?

No jos saan alun passiivisuotimilla ajetttuina mahdollisesti jumalaisesta äänestä paskempaa ääntä aktiivisesti jaettuna, niin voin muuttaa mieleni.

 

Koko homma alkaa mennä jo naurettavaksi, mutta kerro nyt ihmeessä, mikseivät Behringerin suotimet aiheuta vaihesiirtoa?

 

Ne alkup. p-suotimet on mitoitettu niin että niissä on todelliset elementit kiinni. Nyt kun sinä heität passiivisuotimet vidduun ja liität päätevahvarit suoraan elementteihin "samoilla" suodinarvoilla mutta digitaalisuotimilla tehtynä, todellinen akustinen lopputulos on taatusti eri. Saat mitata/kokeilla/arpoa oikeita asetuksia jog wheel -sormi hellänä DCX2496:een päästäksesi sinnepäinkään originaalin käytöstä. Hommaa ei helpota johtopäätöslähteen l. mittauksien tekeminen tavallisessa kaikukammio -asuinhuoneessa.

Lopputuloksena aktiivisettisi toisto tulee jäämään "jotenkin omituisella tavalla värittyneeksi".

Eipäs, vaan sinä teet erittäin monimutkaisesta asiasta aivan liian yksinkertaisen. Maailma olisi puolillaan huippukaiuttimia jos kaiutinsuunnittelu olisi noin helppoa kuin sinä kuvittelet.

 

Voin olla tästä väärässäkin, mutta sinä se osaat esittää asiasi oikein sosiaalisesti. Jos jakaminen aktiivisesti aiheuttaa samat vaihesiirtymät kuin passiivinen yhtä jyrkkä jakosuodin, niin sitten en käsitä Maverickin kommenttia siitä, että aktiivisesti jaettaessa vaiheet pitäisi erikseen säätää kuntoon.

 

Teen mittaukset artalla tai REW:llä passiivisuotimien kanssa sekä aktiivisesti suodettuna, siitä näkenee niiden keskeisen eron. Huonona puolena tuossa on se, että mikin paikkaa ei saa mitenkään vakioksi noiden mittausten välillä. On pakko tyytyä "sinne päin" mikin paikkaan. Lisäksi kun kajareissa ohittaa suotimet, ne joutuu asettelemaan paikoilleen uudestaan jolloin niiden paikka muuttuu todennäköisesti. Pitäisi melkein sitten laittaa lattiaan kulmien paikat teipillä.

Onneksi mulla on aikaa säätää niitä kuntoon, varlmista ei tarvitse tulla viikossa eikä parissakaan. Asetukset voi tallentaa ja ladata koneelta, joten progression eteneminen kohti parempaa (oman korvan mielestä ja mittauksienkin puolesta) on helposti todennettavissa.

Aktiivisetillä on kuitenkin niin älyttömän monia positiivissia puolia (parempi herkkyys, parempi dynamiikka kun ei ole jarruja välissä, pienempi särö yms.) verratuna passiiviseen jakosuotimeen, jotta uhrattu aika kannattaa. Joidenkin mielestä yksikin kela jakosuotimessa/kaiuttimessa vahvistimen ja elementin välillä tapaa soundin siihen nähden mitä se on ilman kelaa.

 

Onkos kukaan puhunut samoista vaihesiirtymistä?

Vaihesiirtoa tulee, mutta eri tavalla. Passiivisuotimessa on kiinni sähkömoottori nimeltä kaiutinelementti (puhela magneettikentässä). Kun sähkömoottori ja LCR -kompleksi l. se passiivijakari erotetaan toisistaan eri puolille päätevahvistinta (analoginen suodin katoaa itseasiassa kokonaan), jopa suotimelta vaadittava vaihekäytös samankaltaisen akustisen lopputuloksen saamiseksi muuttuukin melko paljon. Sen selvittäminen, millaisilla viivearvoilla ja kompensoivilla equtuksilla suodinta tarkalleen pitää rukata, on puutteellisessa mittausympäristössä saati vähäisellä kokemuksella mission almost impossible.

 

kun haluttu jakosuodintyyppi (1., 2., 3. asteen jne.) on päätetty, niin kaiuttimien impedanssia ja muista sähköisiä arvoja tarvinnee vain sen laskemisessa minkä arvoisilla komponenteilla haluttu jakotaajuus saavutetaan. Eikö jokainen esim. 24dB/oct jakosuodin aiheuta siis samanlaista vaihesiirtymää? Olen ollut siinäö uskossa, että ainakin passiiviset jakosuotimet (edit. Ja ilmeisesti myös digitaaliset jakosuotimet) näin tekevät.

Kaiuttimien tai näiden kyseisten XTZ:n 99.36:ien pasiivinen jakosuodin on toki aina esim. +/2 % tai suuremmankin toleranssin päässä/sisällä halutusta jakotaajuudesta ihan jo siitä syystä, että komponenti, joita jakosuotimissa käytetään omaavat jonkin toleranssin arvoissaan. Noita pienistä kappale-eroita johtuvia jakotaajuuden heittelyitä ja sitä kautta vähän erilaisia vaihesiirtymiä en toki ajatellun ottaa huomioon DCX:ssä.

 

Jokaisella kaiutinelementillä on sähköinen impedanssi ja vaihevaste, mitkä vaihtelevat taajuuden, edessä olevien suodinkomponenttien, akustisten linssien (suuntaimien) ja kotelointitavan mukaan ja ovat joka elementillä erilaisia.
Tästä päästäänkin varsinaiseen akustiseen säteilytapahtumaan ja sen hallitsemiseen l. miten yksittäinen elementti ja kaikki elementit yhdessä säteilevät ääntä kyseisellä tavalla sijoitettuna kyseiseen koteloon.

Tähän kokonaisuuteen vaikutetaan jakosuotimella.

Behringerillä jaetuksi aktiivisysteemiksi muuttamisessa sinun pitää toisinsanoen suunnitella koko jakosuodin uusiksi. Paljon simulaatioita ja helvetisti mittauksia. Jos et saa suoraan DSP:n asetuksia valmistajalta tai erittäin runsaasti virka-apua DIY-kaiutinguruilta, tämä ei tule onnistumaan.

 

Tattista infosta. Yrittänyttä ei laiteta. Luultavasti Rikard osannee nuo arvot kertoa, sillä XTZ on lanseeraamassa DSP-etusta, jota on tarkoitettu käytettäväksi XTZ:n suurimpien kaiuttimien kanssa aktiivisena jakosuotimena.

Ja vaikka ei osaisikaan aivan tarkalleen, niin kuuntelukelvollista soundia noilla elementeillä voinee saada lukuisilla muillakin asetuksilla kuin valmistajan käyttämillä.

 

En näe mitään järkeä yrittää apinoida passiivisuodinta aktiiviseksi. Ennemin yrittäisin parantaa lopputulosta välttämällä kokonaan passiivisuuden takia tehdyt kompromissit. Ja tämä pitää sisällään sen että en teurastaisi toimivia kaiuttimia vaan tekisin alusta asti uudet.

 

Niinpä. Sitä samaa tässä on yritetty sanoa, että kaiuttimen valmistajan asetus ei välttämättä ole optimaalinen, vaan on jonkunlainen kompromissi johtuen passivisuudesta. Kannattaa ainakin kokeilla josko parempaa löytyy, ei maksa mitään. Näin on tarkoitus myös tehdä.

Tuo passivisuotimien ohitus on Lassen leikkiä, muuta kuin apikoliittimet irti ja uudet johdot kaiuttimesta suoraan terminaaliin. Passiivisuotimet jäävät koteloon, en niitä ala irroittamaan. Kaiuttimessa on tri-wire terminaalit, joten niitäkään ei joudu modaamaan. Varsin hellä operaatio kaiuttimille.

Miksi maksaa enemmän kun voi maksaa vähemmänkin? En saa rakennettua samanlaisia kajauttimia DIY:nä läheskään niin halvalla kuin ostamalla ne XTZ:lta. En siksi näe mitään järkeä rakentaa itse. Lopputuloksena olisi joka tapauksessa rumempi boksi (puuseppä + automaalaamo) ja kamala määrä (omiakin) ihmistyötunteja, jotka ovat melkein arvokkaimpia opintojen loppupuolella olevalle korkeakouluopiskelijalle. Saa toki aina ehdottaa DIY:tä, tässä vaiheessa kuitenkin näiden kaiuttimien ollessa markkinoilla ja soveltuvan käyttötarkoituksiini kuin nyrkki silmään DIY ei vaan ole minua varten missään mielessä.


Sitten hieman offtopickia:

Otin juuri Audio Pro Evidence E3 -kaiuttimen jakosuotimen pois kajaripiuhan välistä ja vedin johdot takana olevasta refleksistä pihalle pidennyksillä. Otin passivisuodetun kajarin modatun viereen ja balancella kikkaillen kuuntelin eroa. En tiedä alkuperäistä jakotaajuutta (veikkaan jotain 1,5- 2hz kun disuna on dome,), mutta - voi viddujen kevät - kuulostaa jo päästä heitetyillä asetuksillakin paljon paremmalta kuin passiivisuotimella. Clarity ja preesens on on lisääntynyt ja ääni on puhtaamman kuuloinen koko spektrillä alakeskialueesta lähtien. Tämä siitä huolimatta säätääkö aktiivisuodetun kaiuttimen astetta tummemmaksikin kuin passivisuodetun, erottelevuus on silti parempi. Bassoilla ero on melko olematon.

Yritin laittaa disun ja keskarin tasapainon suurin piirtein samaksi (mikä vaikutti olevan silloin kun molemmat soivat samalla voimakkuudella tai diskantti korkeintaan -0,5dB, jotta saavutetaan (noin) sama sointitasapaino) kuin passivisuodetussa sekä kanavan gainia laskin 1,2 desibeliä, niin saavutettiin ~ passivisuodetun herkkyys.

Jakosuodin näytti olevan ihan ok tuohon hintaluokkaan, sisällä oli kolme ilmasydämistä kelaa, kolme polkoa, yksi elko ja kaksi vastusta. Se oli onneksi kiinnitetty suoraan kaiutinterminaalin taakse, josta kiinnitinatut johdot oli helppo poikkasta. Jakosuotimessa oleviin johdonpätkiin johdot on helpompi tinata takasin, kuin siihen koloon josta mahdollisesti repeytyy vielä foliot irti jos kolvilla niitä kävisi irroittamaan.

Pitää huomenna säätää sointi vielä paremmin samanlaiseksi kun voi kuunnella ihmisen voimakkuudella. Sitten voi heittää toisellekin kaiuttimelle saman operaation.

Positiivinen olo jäi ehdottomasti.

 

No tuossa tapauksessa et sitten häviä muuta kuin helppokäyttöisyydessä. Yksi boksihan tuosta tulee aina lisää.

Minusta kannattaisi olla aika kriittinen tuollaista kuuntelukoetta kohtaan, herkästi kuulee sen mitä haluaa kuulla. Oma kokeiluni aw10alu sarjalla ei oikein tuottanut eroa aktiivi ja passiivisuotimien välillä. Tuossa oli tosin aika yksinkertainen suodin.

 

Tää topikki on jo niin pahasti offin puolella et kannattaisko moden muuttaa tämä XTZ ketjuksi tms.

 

Siihen nähden, että kuinka paljon millihenryjä, mitälie faradeja ja ohmeja kaiutinpiuhasta poistuu, niin tuon soundin parannuksen ymmärtää. Vaihdettaessa sähköarvoiltaan surkea johto huippuhyvään, eron huomaa, vaikka puhutaan kuitenkin vain korkeintaan 5% niistä arvoista joita jakosuodin lisää tuohon lenkiin.
Audio Pron jakosuodin:
Ilmasydänkelat:1x 0,3mh, 0,15mh, 0,2mh
Polypropyleenikonkat(voivat olla polypropeeniakin):1x 12.0J, 6,8J, 3,9J, kaikki taisivat olla 100V jännitearvoltaan
Perinteisen oloiset, valkoiset, neliskulmaiset, pitkulaiset vastukset: 5WR27J ja 5W5R6J

edit. Evidencen jakotaajuus oli muuten 3,2kHz, olin testaillut aivan päin persettä (1,5 - 2khz välillä) ja kuulosti silti paremmalta. Tuolla liian alhaisella jakotaajuudella diskantti kompressoitui ja säröityi enemmän kovempaa kuunneltaessa, jota en huomannut viimeyönä hiljaa kuunnellessa. Nyt jakotaajuus asetettuna oikein huomaa todellisen eron. Täytynee kohta heittää toinenkin kajari auki.

 

No jos valmista kaiutinta lähtee aktivoimaan, minkä on omilla rahoillaan ostamisen arvoiseksi todennut, olisi se ihan hyvä lähtökohta aloittaa. Aktiiviajon sallimia parannuksiakin voi sitten myöhemmin tehdä jos hommelit on hanskassa.

Tässä kailottimessa aktivointi käy ilmeisesti ilman todellista teurastusta l. tämä on tehty valmiiksi helposti aktivoitavaksi käyttämällä abiko-liittimiä.

Kuulostaa melko tuning-hifistiseltä lähestymistavalta; "Lasse asentaa aktiivisen erkkasarjan Ibitsaan".

Näin se homma etenee.



P.S. Niitä aktiiviajon suodinparametreja ja muita asiaan liittyviä juttuja kuten simuloituja tai jopa ihan aktiivisena em. parametreilla aktiivisuodatettuna mitattuja vasteita yms. olisi ehkä kannattanut kysellä valmistajalta jo ennen ostoa. Nyt näyttää siltä että koko asia tuli täysin puun takaa ja alkup. the plan oli pyöritellä vaan jotain "päästä heitettyjä asetuksia" sinne behringeriin.


EI NÄIN.

 

Johtopäätös on edelleen se, että aktiivisuus sinänsä näyttää parantavan roimasti ääntä, välittämättä paljonkaan asetuksista :thumbsup: Toki mukaan tuli myös bi-amppaus samalla, mutta bi-ampin ero ei ole koskaan ollut näin julma. Soundia tuskin saa paskaksi(/paskemmaksi kin vakiona) edes tarkoitushakuisesti yrittämällä. Audio Proita en sen kummemmin jaksa modata, jotta saisin johdot nätimmin tjsp, ne jäävät eläkkeelle parin viikon kuluessa joka tapauksessa.

Hyvällä analogialla vedetty johtopäätös, että arpominen Audio Proilla tarkoittaa myös arvontaa muiden kanssa. Analogia on kuitenkin väärä, sillä kysyn ensi viikolla kaiuttimen (XTZ) parametrit, ja aion savettaa sen vakioasetuksen koneelle yhdeksi niistä muutamasta kymmenestä eri asetuksesta, jotka kuuntelemalla ja mittaamalla hyväksi totean.

Ollos huoleton.

 

Lähden kohta hakemaan ensimmäistä XTZ 99.36 -paria matkahuollon toimipisteestä. Matkahuolto ilmeisesti ryssinyt pakettien (4) yhdessä kuljettamisen tai sitten ne tulivat laivan ruumasta vaan niin eri aikaan ulos.

 

UP

Mitähän tälle projektille mahtaa kuulua

 

Aktiivisuoto on jäissä toistaiseksi. Odottelen aktivoimista luultavasti XTZ:n DSP-etusen julkaisuun asti, mikäli se on mistään kotoisin.

Olen ajanut kaiuttimia (kahta paria tornattuna) passiivisena tri-amppina. Tornaukseen sen verran, että REW:n mittaukset ja korva osoittavat ettei kahden parin vaste poikkea merkittävästi yhden parin vasteesta. Poikkeamat, jotka vasteeseen tulevat johtuvat huoneesta; toiset taajuudet summautuvat kuuntelupaikalla ja toiset eivät johtuen alemman ja ylemmän parin erilaisista heijastuksista. Tässä yksi mittaus kahdella ja yhdellä parilla samassa kuvaajassa:



Kahdella diskantilla kuunneltuna yläpää kokee kampasuotoilmiön (taso dippaa) mikäli kuuntelija nousee tai laskee 20cm kuuntelupaikalla (kuunteluetäisyys n. 2 metriä), mutta en koe tätä häiritseväksi sillä en yleensä heilu kuunnellessa. Nämä Fountekin ribbonit ovat muutenkin vertikaalisella aksellilla melko rajoittuneita, luultavasti 20 asteessa off-axiksella vaste alkaa kippaamaan. Olen testannut paria välillä yhdelläkin diskantilla suodin +3dB:ssä, mutta pidän enemmän kahden ribbonin toistosta.

Mitä kaiuttimien soundiin tulee, niin se on juuri sitä mitä Seasin Excel-sarjan W18E:ltä, Fountekin NeoCD3.0 -nauhadiskantilta ja Seasin Prestige-sarjan CA18RNX-bassolta voi odottaa: erotteleva, neutraali ja särötön. Bassotoisto on vakuuttava ja puhdas, iskevä. Kuivakka, jossa on mukana vähän märkää ja "ballsseja". Diskanttitoisto on paras koskaan kuulemani eikä räävi korvaan koskaan.

99.36 voi jollain räminäheavyllä kuulostaa ei-niin-rasittamattomalta yläkeskialueeltaan kovaa soitettuna - mikä voi tosin johtua myös kuunteluhuoneestani - sillä jakosuodin on on tunattu suoraksi vasteeltaan, kuten hyvässä kaiuttimessa kuuluukin. Saan kaiuttimesta lähes täysin suoran vasteen lähikenttämittauksena joten suosinta on todellakin hinkattu kohti suoraa vastetta ja neutraalia toistoa. Tässä on kuvaaja jokaisen elementin vasteesta:


(mittaus tehty suoraan edestä n. 20cm päässä kartiota kullekkin elementille)

Jakosuodin on selkeästi kokenut pienoisia muutoksia tämän testin (vuodelta -08) jälkeen kun mittaamiani ja testissä mitattuja elementtien vastekuvioita vertaa keskenään. Muun muassa diskantin 10-20kHz korostuma on imetty pois sekä keskiäänen alipäästöä on nostettu.

99.36:n on IMO poikkeuksellinen kaiutin hintaluokassaan niin sähköisiltä osiltaan kuin soundiltaan. 99.36:t eivät sovi vetäytyneestä ja rasittamattomasta (lue: tunkkaisesta) soundista pitäville, mutta neutraalista ja luonnollisesta soundista ja mahtavasta resoluutiosta pitäville nämä sopivat erityisen hyvin.


Ps. Zaph audion sivuilla on testattu 99.36:n basso (CA18RNX) sekä Seas Excel keskiäänisen toinen versio (W18EX), joka on suorituskyvyltään vastaava, mutta voi olla särörakenteeltaan huonompi kuin 99.36:ssa käytetty Excel (W18E ilman X:ää) - suuremmasta magneetista huoklimatta -, sillä kartioresonanssi on siinä hieman voimakkaampi: http://www.zaphaudio.com/6.5test/compare.html .