Alamme tänä keväänä rakentamaan arkkitehdin kanssa suunniteltua siporex-taloa johon on tulossa erillinen kotiteatterihuone ja pikkuinen studio. Kotiteatterin rakentaminen aloitetaan vasta kun talo on muuten aivan valmis. Ajatus oli pyytää myöhemmin akustiikkasuunnitelmat esim. Akukonilta ja varmistaa aluksi joltain ammattilaiselta vain huoneen mitat ja asiat mitä pitäisi huomioida jo talon suunnittelu-/rakennusvaiheessa. Akukonilla ei kuulemma ole nyt kuitenkaan resursseja ottaa uusia projekteja ja Uli kehoitti kääntymään jonkun kilpailevan yrityksen puoleen. Hänen mielestään projekti myös kaipaisi jo tässä vaiheessa vähän enemmän perehtymistä kuin vaan pikaista vilkaisua ja epämääräistä kommentointia yleisellä tasolla. En kuitenkaan ole nähnyt missään juttua noista kilpailevista yrityksistä joita Uli suositteli. Onko täällä jollain omakohtaisia kokemuksia muista kuin Akukonista? Ja mitenkähän nuo firmat mahtavat tämmöistä konsultointia huoneen mittojen suhteen antaa jos sanon vain että täydelliset suunnitelmat tilataan ehkä sitten joskus.. En haluaisi vielä tässä vaiheessa paneutua syvällisemmin kotiteatterin suunnitteluun, talon kanssa on muutenkin tekemistä tarpeeksi. Mutta kun kotiteatteri kuitenkin tehdään ja pyhitetään pelkästään elokuville ja musiikille niin kannattaahan se tehdä kunnolla. Onko huoneen mitoituksessa lopulta sen suurempaa taikaa kuin huonemoodien laskeskelu? Jos saan seisovat aallot hajautettua mahdollisimman tasaisesti bassoalueelle niin silloinhan huone on hyvä pohja kotiteatterille, vai kuinka? Talon pohjan suunnittelu on jo melko pitkällä ja hirveän suuria muutoksia ei enää huoneiden mittoihin voi tehdä muuttamatta koko taloa. Huoneen korkeuteen voi kuitenkin vielä vaikuttaa. Kotiteatterin koko on tällä hetkellä 555x325cm. 250cm huonekorkeudella huonemoodit näyttäisivät jakautuvan melko tasaisesti bassoalueelle, 31Hz, 53Hz, 62Hz, 69Hz, 93Hz, 106Hz, 124Hz, 138Hz, 159Hz. Jos huonekorkeus on 270cm niin 69Hz moodi tipahtaa 64Hz:iin ja 138Hz -> 128Hz eli jo melko lähelle seuraavia. Tältä pohjalta 250cm korkeus vaikuttaisi siis paremmalta? Kuitenkin jos kattoon joudutaan laittamaan paksusti villaa akustoinnissa niin huone käy äkkiä liian matalaksi.. Olisiko jollain vinkkejä tai omakohtaisia kokemuksia kotiteatterin suunnittelusta uuteen taloon, mitä kannattaa huomioida jo tässä vaiheessa? Kommentteja myös huoneen mitoista ja muistakin asioista ottaisin mielelläni vastaan.
"Hieman" ennakointia mutta ota sitten huomioon että siporexissa ei mikään vähänkään raskaampi pysy kiinni kuin juuri oikeilla propuilla ja ruuveilla ja varmiten tietenkin läpipulteilla eli ota tämä screeniä, tykkiä ym. kiinnittäessäsi huomioon. Samoin kuin kiinnittäminen niin myös sähkö- ym rasioiden saaminen pysymään siporexissa paikoillaan sen aikaa että kurat saadaan ympärille on haastavaa.
Olet oikeassa, 250 cm tekee tiukkaa villojen kanssa. Jos 270 cm on vaihtoehto, niin tee ehdottomasti niin. Meikäläisen teatteria rakennettaessa tätä samaa asiaa pohdittiin. Juttua löydät Hifi-lehdistä 11/2002 - 1/2003 sekä Meidän Talo 9/2002. Jutuista löytyy varmaan muitakin vinkkejä. Teatteri tehtiin täysin puhtaalta pöydältä.
Hyvä huomio siporexiin kiinnityksestä. Tiedossa on että se on tarkkaa puuhaa mutta en ole tarkemmin oikeisiin proppuihin yms. perehtynyt enkä muutenkaan asiaa sen enempää ajatellut. Kotiteatteriinhan sitä painavaa kiinnitettävää tosiaankin tulee. Talo on L/T kirjaimen mallinen josta yksi haara on 1-kerroksista ja loput 2-kerroksista. 1-kerroksiseen haaraan tulee kotiteatterin lisäksi sauna ja pesuhuone, takka-/vierashuone/pukeutumistila, studio ja tekninen tila. Yläpohja tehdään siporex-elementeistä ja talo on mitoitettu siten että yhdellä 6m elementillä päästään koko siiven yli. Joten kotiteatterin korkeus = koko siiven korkeus. 270cm taitaa tosiaan olla parempi vaihtoehto. Täytyykin kaivella nuo Hifi-lehdet esille ja perehtyä vähän tarkemmin teatteriprojektiisi.
Hyvä pohja huoneen mitoille saadaan kultaisesta leikkauksesta. Jos pituus on 555, niin leveys pitää olla 343 ja korkeus 212. Näistä ainakin leveys osuu melko hyvin kohdilleen ja katon voikin tehdä sitten absorboivaksi, jolloin sen ei tarvitse olla kultaisessa leikkauksessa, kunhan vaimennus tehoaa myös alimpiin lattia-katto huonemoodeihin. Pääkuuntelupiste myös 343cm etuseinästä, tuon taakse mahtuu toinenkin rivi vielä tarvittaessa. Kaiuttimet on vaikea saada järkevästi kultaiseen leikkaukseen, huone on siihen liian pieni, mutta tuon kanssa varmaan pystyy elämään. Subeja jos tulee kaksi kappaletta niin ne esimerkiksi sivuseinille 288cm etuseinästä.
Itse Siporexia rakennusaineeksi harkinneena (tai oikeastaan Aeroc:ia) ja sen ongelmiin perehtyneenä voin suositella Essven kevytbetoniruuveja. Todella hieno keksintö ja jättää kaasubetonin kiinnitysogelmat historiaan. Tai jos 70 Kg vetolujuus/8 mm ruuvi ei riitä, niin sitten ankkurimassaa kehiin.
Kiitos näistä ohjeista! Jos tuon kultaisen leikkauksen mukaan ajattelisi ja oikein laskin mittasuhteet niin lyhentämällä huoneen 526cm:iin päästäisiin täsmälleen tähän mitoitukseen kattoa lukuunottamatta? Mahtaako huoneen lyhentämisellä olla niin suurta vaikutusta akustiikkaan että se kannattaisi menetetyn tilan vastapainona? Huoneen päätyynhän joutuu kuitenkin todennäköisesti jotain vaimennusrakennetta tekemään, niin ehkä se voisi olla tarkemmalla mitoituksella vastaavasti kevyempi (ja halvempi jne.) eikä käytettävää tilaa oikeasti menetettäisikään. Näin mutu-tuntumalla ajateltuna, en tiedä miten sitten todellisuudessa.. Korkeutta ei tosiaan saada ihan oikeaksi mutta jos kattokorkeus on esim. 270cm niin saahan siihen jo lähes puoli metriä villaa/ilmarakoa/akustiikkalevyä. Maben esittämät mittasuhteet ovat hankalampia toteuttaa kun huone pitäisi olla huomattavasti leveämpi tai lyhyempi. Vaihtoehto C voisi olla mahdollinen jos katto jätetään huomioimatta mutta silloin pituus kävisi aika pieneksi eikä kyllä sopisi istuimia kahteen riviin niin kuin on ajateltu. Kokeilin netistä löytyneella RealTraps ModeCalcilla näitä mittoja eikä huone kyllä ihan mahdottomalta vaikuta. Garretille kiitokset vinkistä noiden ruuvien suhteen :thumbsup: Onko harkinta siis vielä käynnissä vai päädyitkö jo johonkin muuhun aineeseen, ja jos niin miksi?
Nyt kun noita moodeja vielä laskeskelin niin eipä huoneen lyhentämisestä taida olla hyötyä. Mitat ovat kuitenkin jo sellaiset että mooditaajuudet ovat kaukana toisistaan. Lisäksi lyhentäminen näytti lähentävän paria moodia sadan hertsin paikkeilla niin että se alue saattaisi korostua ja aiheuttaa ongelmia muutenkin vaikealla taajuusalueella (jakotaajuudet).
Siporexista luovuin jo kättelyssä. Syitä tuskin tarvitsee perustella sen kummemmin kun yleisesti on tiedossa että Aeroc on puolet edullisempi ja sen lämmöneristävyyskin on parempi. Siporex maksaa 375 mm harkkona n. 8,- euroa (riippuen keneltä ostat, hinnoissa 5-7% ero) kun Aerocia saa rautakaupastakin jo 4,5 euroon. Siporexin U-arvo taas on 0,28 kun Aeroc:illa se on vastaavasti 0,22. Ja jos oikein haluaa säästää, niin Silbet:iltä saa tuosta vielä 25% nipistettyä, mutta se vaatii sitten jo Vironkielen taitoa ja omatoimisesti järjestetyn kuljetuksen rekalla. Tuote on Siporex:iin ja Aeroc:iin verrattavaa materiaalia. En ole kevytbetonia vielä tyrmännyt, mutta näyttää kyllä siltä että tulen päätymään betonielementtiin (sama kuin esim. Luja-Kivisydän). Valinta tehdään viikon sisällä.
Itse puhun tässä Siporexista vaikka olisi ehkä syytä puhua kevytbetonista. Ei meilläkään ole vielä lopullisia valintoja tehty muutakuin sen verran että puurunko ja valettavat harkot on hylätty. Kunhan piirustukset saadaan valmiiksi niin sitten voi oikeasti ruveta laskemaan/pyytämään tarjouksia. Siporexin valitsemalla säästäisimme muista kuluista mutta ei varmastikaan puolta harkkojen hinnasta.
Valuharkon suljin myös pois vaihtoehdoista heti alkuvaiheessa. Jos sinulla ei ole vielä rakennuslupaa, et voi enää rakentaa tuosta 375-harkosta, vaan sinun pitää valita joko eristeharkko (11,- / kpl) tai 500 mm jota ei enää ilman nosturia pystytetä. Minä ainakin kyseenalaistaisin kevytbetonin rakennusmateriaalina tällöin kokonaan. Saanko kysyä, että mitä tarkoitat että "säästät muista kuluista valitsemalla Siporexin"?
Tämäpä mielenkiintoista.. Arkkitehtimme mukaan uusien rakennusmääräysten mukaankin voi vielä rakentaa 375 harkosta kun asian häneltä erikseen varmistin. Olen käsittänyt että käyttämällä esim. parempia ikkunoita ja lisäeristystä yläpohjaan voitaisiin käyttää "huonompaa" seinämateriaalia. Valittu arkkitehti on Jämerä-edustaja jolloin siporexista rakentamalla säästettäisiin suunnittelukustannuksissa.
Luulisi asian olevan juuri näin. Seinämateriaali kompensoidaan sitten muissa rakenteissa, ei tässä mitään ongelmaa pitäisi olla. Voihan vaikka puurunkoisenkin tehdä 200mm villalla edelleenkin, vaikka vaatimus onkin 250mm.
Tällä periaatteellahan Siporex:ia on markkinoitu ennenkin. Kun edelliset v. 2007 määräykset sanoivat että seinän U-arvo pitää olla 0,24, ei 375-harkko täyttänyt sitä (0,28). Laki salli 20% ylityksen kompensaation kautta. Eli 0,28 jonka harkko juuri ja juuri läpäisi. Nyt uudet vuodenvaihteessa voimaan tulleet määräykset muuttivat tilannetta niin, että seinältä vaadittava U-arvo on 0,17 ja ylityksen raja nousi 30%. Tuosta saadaan kuitenkin 0,22 ja tähän ei Siporex pääse 375-harkolla. Aeroc juuri ja juuri. Ja ota huomioon, että vaikka kompensaatio sallitaankin, niin koska lähtöarvot ovat jo erittäin kovia, niistä on vaikea enää parantaa. Esimerkiksi yläpohjalta vaaditaan 0,09 joka saavutetaan 500 mm puhallusvillalla. En pitäisi järkevänä lähteä nostamaan tuota enää paljoa. Se kun lisää kustannuksia heti seinärakenteessa (useampi varvi muurattavaa). Saat asiaan puoluettoman vastauksen heti soittamalla paikkakuntasi rakennusviranomaisille. Sen jälkeen tiedät totuuden. Tämä kyllä on klisee. Jämerällä on välillä kampanjoita joissa lupaavat suunnitella talon 2800 euroon. Se minkä säästät suunnittelussa, maksat moninkertaisena runkomateriaalissa. Jos mainitsemasi arkkitehti ei ole valittu tyylinsä tai referenssien perusteella (vaan ainostaan että on paikallinen edustaja), vaihda riippumattomaan arkkitehtiin. Varsinkin jos valvonta vahvistaa että arkkitehtisi antoi sinulle väärää tietoa.
Harkkoasiaa täytyy miettiä ja vertailla vielä tarkemmin sitten kun suunnitelmat ovat valmiit. Kevytbetonin etuna pidän yksiaineisuutta ja muutenkin rakenteen yksinkertaisuutta. 2010 tasauslaskimella testailemalla päästään 0,28 seinälläkin vielä vaatimuksiin jos esimerkiksi ikkunoille laitetaan U-arvo 0,85 ja ilmanvaihtokoneelle 60% hyötysuhde. Yläpohja, ulko-ovet, ilmavuodot ja alapohja ovat tällöin vielä vertailuarvon mukaisia, liekö näistä vielä mahdollista parantaa. Toki tässä kyseessä on vain esimerkkitalo joka varmasti on parempi kuin meidän paljon ikkunaa ja ulkoseinää sisältävä ratkaisu. Mutta tosiaan kunhan suunnitelmat valmistuvat niin voi oikeasti laskea päästäänkö 375-harkolla vaatimuksiin. Jos ei niin sitten täytyy miettiä muita vaihtoehtoja. Ja tottakai pitää laskea missä kohdassa parannus on halvin tehdä. Arkkitehti löytyi tavallaan sattumalta, mutta perehdyttyämme hänen töihinsä valittiin tyylin ja referenssien perusteella. Sijainti on myös plussaa. Enkä kyllä enää vaihtaisi, niin hyvin hän on tarpeemme ja haetun tyylin ymmärtänyt.
Hmmh, tulipa kaivettua oikein rakennemääräykset esille C3 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA: 3.1.2 Rakennuksen vaipan lämpöhäviö saa kuitenkin olla enintään 30 prosenttia suurempi kuin kohdan 3.2 mukaisilla vertailuarvoilla laskettu rakennuksen vaipan lämpöhäviö, jos lämpöhäviön ylitys tasataan pienentämällä rakennuksen vuotoilman tai ilmanvaihdon lämpöhäviötä. Hmmh, mitenhän tätäkin nyt oikein tulkitsisi. Tämänhän voi kyllä tulkita niin että ei tuo 30% koske mitään yksittäistä rakennetta eli silloin kyllä 375 harkko käy. Syytä on kyllä ottaa puhelin käteen ja kysäistä asiaa paikallisesta rakennusvalvonnasta.
Voisin väittää melko varmaksi että tällä ei tarkoiteta suoraan ulkoseinän U-arvoa vaan nimenomaan koko vaipan lämpöhäviötä. Tähän kuuluu ja vaikuttaa siis ulkoseinien lisäksi alapohja, yläpohja, ikkunat ja ovet. Näistä lasketaan lämpöhäviö joka saa ylittää vertailuarvon enintään 30%. Asiaa voi testailla ympäristöministeriön sivuilta löytyvällä tasauslaskimella. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=110589&lan=FI (vaihda tiedoston päätteeksi xls, ainakin firefoxissa tallentuu ihmeellisellä nimellä) Ulkoseinän U-arvon maksimi on tuon laskimen mukaan 0,60 joka siis mahdollistaa vaikka hirsitalon rakentamisen jos vain vaatimukset muuten täyttyvät.
Ongelmallinen näissä on tuo ilmavuotoluku joka pitää olla 4 jos ei ole asiasta muuta todistaa. Käytännössähän lupavaiheessa varmaan se on aina neljä, koska millä muuten sen voisi todistaa kuin mittaamalla valmiin rakennuksen ?
Joo jos ilmanvuotoluvuksi arvotaan neljä niin sitten saa kyllä muualla parantaa aika reilustikin. Melko typerää kun tuo kuitenkin todellisuudessa on paljon parempi..