Emmerich aikoo suunnata mittaamattomat luovat kykynsä seuraavaksi Asimovin Säätiö trilogiaan: http://moviesblog.mtv.com/2010/02/1...-plans-foundation-as-3-d-motion-capture-epic/ Ihmetyttää mitä ihmeen 3D motion capture rymistelyn aineksia kyseisessä kirjasarjassa on sillä esim. mitään alien rotuja ei siinä muistaakseni esiinny. District 9:sta voi todeta, että siinä on hyvin onnistuttu kehittelemään juoni, jossa varsin pienellä efektibudjetilla saadaan melko hyvä lopputulos käyttämällä esim. valmista tyhjää slummikaupunkia ja sivuuttamalla pienet epäloogisuudet taustatarinassa. Menestyksstään huolimatta tuotot ovat kuitenkin vain noin kymenesosa Avatarin vastaavista ja puolet sen budjetista. Jatko-osan tekeminen yhtä halvalla voikin olla sitten jo hankalampi temppu. Jälkeenpäin ajateltuna Cameron ehkä pelasi liiankin varman päälle jättäen muutaman hieman vaikeammin sulateltavan kohtauksen pois elokuvastaan, mm: Spoiler Kohtaus, jossa näkyy koulurakennuksen seinillä Neytirin sisaren surman yhteydessä syntyneet luodinjäljet. Jaken rappiotila ennen Pandoralle lähtemistä ja mm. tappelun haastaminen humalassa kapakassa. Tsu'teyn itsemurhatoive kun häneltä on katkaistu valokuitupalmikko estäen "yhteyden" ja sitä myötä myös naissuhteet loppuelämäksi.
Säätiössä ei ole alieneitä lainkaan. Se oli oikeastaan yksi lähtökohta koko tarinaan. Astounding science Fictionin päätoimittaja, John W. Campbell halusi, että akikissa tarinoissa ihmiset ovat fiksumpia, sopeutuvampia ja parempia kuin mitkään alienit. Asimov olisi halunnut kirjoittaa juttuja, joissa näin ei olisi ollut, ja kun se ei ollut "sallittua", hän päätti tehdä tarinasarja jossa on VAIN ihmisiä, jolloin muukalaisrotujen kuvaamisen suhteen ei olisi ongelmia. Ihmettelen minäkin mihin Säätiössä 3D-capturea tarvitaan, kaikki henkilöt kun ovat tosiaan ihmisiä.
Jos Avatar olisi 2D elokuva ja sitä ei olisi tehnyt James Cameron, eikä sen tekemiseen olisi tuhrattu järjettömiä määriä rahaa, tämä ketju olisi yhden sivun pituinen. Avatarista puhutaan, koska se oli 3D elokuva ja sen oli tehnyt James Cameron ja sen tekemiseen käytettiin järkyttävä määrä rahaa, eikä ollenkaan sen vuoksi, että elokuva olisi ollut jotenkin erityisen hyvä. Itselläni ensireaktio elokuvan jälkeen oli, että eikö tällä rahalla olisi saanut parempaa käsikirjoitusta ja näyttelijöiden ohjausta. Sittemmin minulle selvisi, että Cameron oli vissiin istunut sen Pocahontaksensa päällä kymmenkunta vuotta kunnes teknologia oli tarpeeksi kypsä toteuttamaan sen. Olisi kyllä kannattanut tehdä parempi elokuva noilla puitteilla ja rahamäärillä. Eli oikeastaan kaikki ne asiat, joihin Cameron itse vaikutti oli elokuvassa aivan pylleröstä. 3D:tä Cameron ei saanut pilattua, koska sitä varten oli varmasti palkattu erillinen nörttiarmeija ja renderöintiympäristö. Jos nyt Cameron tästä pokkaa jonkun parhaan elokuvan oscarin, niin olisihan se vähintään outoa, ellei epäilyttävääkin. Edit: Esim. Clint Eastwood myös istui Unforgiven elokuvan kässärin päällä ties kuinka kauan, mutta se elokuva oli todella hyvä, eikä siinä käsikirjoituksessa ja ohjaustyössä näkynyt ajan hammas ollenkaan. Se elokuva on vieläkin hyvä, ja sen voi mielellään katsella uudelleen. Mutta entä, jos se elokuva olisi tehty 3D:nä, olisiko siitä ollut mitään lisäarvoa? Mielestäni, ei juuri mitään...
Oletteko juonta arvostellessanne miettineet asiaa tuotantoyhtiön kannalta? Juonihan on kirjoitettu siten, että siinä on kaikille jotain. Leffan halutaan tuottavan. Leffassa on 13v teinitytölle omat romantiikkajuttunsa ja vanhemmille miehille äijäilyjuttunsa. Kun halutaan helposti pureskeltava leffa laajalle kohdeyleisölle, on Avatar erinomainen mallinäyte. Tämähän asettaa tarinalle jonkinlaiset rajat ja raamit, muuten menisi liian vaikeaksi jollekin kohderyhmälle.
Ärsyttää vaan kun melkeen joka leffa nykyään on tuolta tuotantokannalta suunniteltu. Terminaattoritkin pitäis olla sopivia 5-vuotiaille jne.
Niin on. Mutta jostainhan leffan on budjettinsakin tienattava. Siis harmillista tämä on, mutta ei se itselleni nyt mikään megayllätys teatterissa ollut. Samat kriteerit pätevät myös Titaniciin. Väitän silti, että Avatar David Lynchin kirjoittamana ei olisi maailman eniten tuottanut leffa.
Miksi katsojan joka haluaa vain ja ainoastaan nauttia ajastaan elokuvateatterissa pitäisi miettiä tuollaisia? "Onhan se paska ja muilta matkittu mutta onneksi tienasi paljon, annankin 2 tähden sijaan 4. Ai maailman eniten tuottanut elokuva? Laitetaan sittenkin viisi starbaa"
Minusta tuo on seurausta liian suuriksi venähtäneistä budjeteista. No ei kai sen yllätys tarvitse olla ollakseen huono asia? Kuten olen (ainakin toisaalla, ehkä täälläkin) sanonut, odotusten täyttäminen tekee elokuvasta hyvän vain jos odotukset elokuvaa kohtaan olivat korkealla. Jos odottaa ja saa pasketta, niin leffa on yhä huono. Voi olla, mutta onko sillä jotain merkitystä? Ainakaan itse en anna elokuvalle lisää tähtiä siitä, että se on maailman tuottoisin elokuva (tai jos sen on kirjoittanut David Lynch) - se ei muuta omaa katsomiskokemustani mitenkään.
Oletan tuon kommentin tarkoittavan sitä, että Lynch olisi kirjoittanut leffan täysin eri tavalla, omaan tuttuun, omituiseen ja ei-kaupalliseen tyyliinsä. Siinä missä Cameron on kirjoittanut helposti pureksittavan ja massoihin vetoavan leffan, ei Lynch olisi sitä varmaan tehnyt.
En minäkään. Yritän vain ymmärtää, että miksi se on maailman tuottoisin elokuva "tyhjänpäiväisellä" tarinalla. No juuri siksi. Aivan. Minäkin yritin vain nauttia visuaalisestä elämyksestä ja mielestäni onnistuin. Tähtiä en anna lisää tuottojen mukaan. Juuri näin! Tuo ei-kaupallinen on aika olennaista, koska silloin ei saada suurta budjettia, eikä myöskään tehdä näyttäviä megaelokuvia. Hyviä elokuvia toki voidaan tehdä ja tehdäänkin. Tarkennan vielä, mitä alkujaan tarkoitin: jos leffa on ns. megaleffa ja vielä onnistunut (eli tuottanut) sellainen, niin aika turhaa on mennä teatteriin odottaen jotain erikoista ja vaikeaa tarinaa. Tai aika outoa olla jälkeenpäin kovin pettynyt siitä, että tarina oli "helppo". Kyllä sen täytyy silloin olla laajoille kohderyhmille suunnattu sukupuoleen ja ikään katsomatta. Tällainen Avatar mielestäni on.
Jos haluan katsoa vakavasti otettavan ja ajatuksia herättävän scifi-elokuvan katson Stanley Kubrickin avaruusseikkailu 2001:sen. Jos haluan katsoa vain viihdyttävän stoorin komeissa puitteissa, ilman sen omaperäisempää juonta, katson Avatarin. Saan ihan hyvin kiksejä kummastakin. Taide-elokuvat ovat taide-elokuvia ja viihde-elokuvat ovat viihde-elokuvia. Toinen ei tee toisesta paskaa IMO.
Itselläni on elokuvia kohtaan vain yksi odotus eikä se ole riippuvainen genrestä, budjetista tai suosiosta: odotan nautittavaa elokuvakokemusta. Sen toteutuminen ei kohdallani vaadi teokselta "erikoista ja vaikeaa tarinaa", vaan kiinnostavan kokonaisuuden. Tarkkaa selitystä siitä, mikä tekee elokuvasta itselleni hyvän, en pysty antamaan, mutta ainakaan siihen ei sisälly vaatimusta ns. taide-elokuvan statuksesta eivätkä nuo standardit myöskään automaattisesti laske ns. megaleffoja katsottaessa. Henkilökohtaisesti en ymmärrä miksi niin monet automaattisesti hyväksyvät sen että visuaalisesti näyttävä elokuva on tarinallisesti tyhjä tai kieltäytyvät hyväksymästä mitään kirjoitukseen liittyvää kritiikkiä jos kohteena on suuren budjetin toimintaelokuva. Omista aivoistani ei löydy sitä kuuluisaa on/off -kytkintä eli katson kaikki elokuvat suunnilleen samalla kognitiivisella tasolla; Boll, Cameron, Lynch ja kumppanit tulevat kaikki arvioiduiksi samalla subjektiivisen kokemuksen mittarilla ilman eri vapauksia.
Noiden leffojen vertailu onkin mielenkiintoista. Suuri osa 2001 elokuvan viehätyksestä jäi piiloon, jos katsoi Suomessa TV:n esittämää surkealla rajauksella raiskattua versiota. Onneksi itse sain aikoinaan katsoa leffan eka kerran teatterissa, toki nykyajan kotiteattereissa pääsee vastaavaan. Elokuvassa on pitkiä kohtauksia, joissa ei ole juurikaan dialogia ja katsojalle annetaan mahdollisuus eläytyä avaruusmatkailun tunnelimiin. Kuvat toimivat vieläkin sillä ne perustuvat realismiin (vain pari heikommin tehtyä yksittäistä kohtausta pistää silmään). Juonikaan ei loppujen lopuksi niin kummoinen ole, sen olisi voinut tunkea muutaman sivun novelliin (jollaisesta elokuva kai saikin alkunsa). Se mikä erottaa 2001:n scifileffojen massasta on sen taustojen tarkkuus, myös teknologioiden suhteen. Esim. Discovery alus on hyvin tarkkaan mietitty. http://www.simonatkinsoncreativearts.com/Discovery_back_left.bmp Minusta vasta Avatar on päässyt tieteisleffojen saralla samaan hyvin harvinaiseen yksityiskohtien tarkkuuteen. Esim. tähtienvälinen avaruusalus on pitkälti samantyyppinen kuin 2001 ja samoista syistä. Aluksen keulassa on fotonipurje, jota luultavasti on käytetty lähtövaiheessa ja nyt se on kasattu kokoon. Miehistötilat ovat mahdollisimman kaukana työtöyksiköstä säteiilyltä suojassa ja purjeen takana liki valonnopeudella vastaan tulevislta hiukkasilta. http://images4.wikia.nocookie.net/jamescameronsavatar/images/2/26/ISV_Venture_Star_(cross).jpg Elokuvanssa kiinnitti myös huomiota esim. se, ettei tietotekniikka perustu tekoälyyn vaan kehittyneisiin 3D käyttöliittymiin. Hyvä esimerkki on esim. kohtaus, jossa kuva siirretään eleellä isolta näytöltä kannettavaan 3d pädiin. Cameronin visio on jossain määrin pessimistinen, teknologia ei ole 150 vuoteen niin hirveästi edennyt. Myös biologian kuvaus on melko realistista. Päällisin puolin voisi haukkua Avatarin metsää ja eläinmaailmaa vain yksinkertaiseksi WOW kopioksi, mutta tarkemmin tarkasteltuna yksityiskohtia on runsaasti. Esim. eläimet ovat 6 jalkaisia (Mars kirjoista lainattu idea?). Se pätee myös lentäviin eläimiin, joilla on kaksi siipiparia. Lentävä ratsun siivet ovat mielenkiintoinen yhdistelmä pterodaktyylin ja linnun lentotekniikkaa. Siiven päissä on erilliset läpinäkyvät liuskat, jotka mahdollistavat lintujen tapaan lennon paremman hallinnan hitaissa nopeuksissa. http://ecx.images-amazon.com/images/I/41oWtrTqGQL.jpg Toki joissain yksityiskohdissa oli tarkoituksella lipsuttu realismista: http://gawker.com/5403302/james-cameron-reveals-his-quest-to-build-more-perfect-cgi-boobs Avatarin tarinaan on arvostelussa keskitytty minusta aivan liian yksisilmäisesti. Tilanne on samatapainen kuin Starship Troopersissa, elokuvan perusidea ei ole itse tarinassa räiskinnässä ja hieman kliseisissä henkilöhahmoissa. Tarinan särmiä on tarkoituksellisesti siloiteltu, jotta varmistettaisiin se, että tuotantobudjetti saadaan katettua lipputuloilla. Varmaankaan K13 leimaa ei olisi saatu, jos Jaken initiaatioriittiin liittynyt huumetrippi, olisi kuvattu. Taustat ovat kuitenkin aistittavissa leffassa, jos ei yksisilmäisesti rajaa huomiotaan vain siihen mitä näytetään. Mutta ei kai tarinaa realismin puutteesta voi haukkua, Pocahontashan on historiaan perustuva henkilöhahmo ja esim. Indonesiassa ja muualla kaivosyhtiöt melkolailla vapaasti tuhoavat ympäristöä: http://www.cnn.com/2010/WORLD/asiapcf/02/09/india.avatar.tribe/index.html Voi olla, että Avatar leffana kuluu nopeasti eikä jää historiaan kovinkaan suurena elokuvasaavutuksena vaan naurettavana aikansa peilaajana jatko-osien murentaessa hommaa edelleen. Noita asioita kun on vaikea etukäteen ennustaa.
Minulla on/off -kytkin löytyy sikäli, että menen eri asenteella katsomaan Harlinin uusinta toimintapläjäystä, kuin jotain Gibsonin jeesusleffaa. Joskus valitaan leffa olon mukaan --> tähän sopisikin joku totaalisen aivoton äksönpätkä, kun taas toisaalta kaipaa vaikeampaa pureskeltavaa. Leffat pitäisi arvostella myös omassa genressään. Jos Avatar on ohuen juonen omaava seikkailuelokuva, niin sitä ei ehkä kannata verrata johonkin Mangoliaan.
Ihan mielenkiintoista tekstiä. Itse olen kovakin scifin ystävä ja kieltämättä odotukset oli suuret kyseiseltä leffalta joten omalta osalta pettymys oli käsinkosketeltava. Elokuvassa on kuitenkin noita positiivisiakin seikkoja kuten tuo maailma sekä sen uskottavuus, mutta harmi, että tarinaltaan se sitten oli aika heikko. Starship trooper ratsasti onnistuneella mustalla huumorilla ja vaikka tarina olikin sangen simppeli niin se oli kuitenkin tarpeeksi omaperäinen joka tietyllä tavalla loppui kuten pitikin. En itse kuitenkaan osaa yhdistää kyseistä leffaa Avatariin. Mielestäni Starship Trooperissa oli hyvä tarina joka piti katsojan tiukasti otteessa myös taidokkaan ohjaajan ansiosta. Jääkö sitten tekniikka demot elämään? Ainakin tietokoneilla tehdyt tehosteet on melkein 99% aikaa myöten menettänyt tehonsa. Tuskimpa Avatar tätä onnistuu välttämään? Mutta tietty yhtäläisyytta on kuitenkin vanhaan Jurassic Park elokuvaan noin positiivisesti ajatellen. Kummassakin hienot grafiikat omana aikana ja tarinaltaan kevyet sekä suunnattu suurelle yleisölle.