Terminator: Sarah Connorin aikakirjat (Subin tahtiin)

Terminaattoreiden kirjoittamaton sääntö on aina ollut, että nykyhetken taakse ei juuri hypitä. Sellainen kun pilaisi terminaattoreiden tunnelman, johon oleellisena osana kuuluu että päähuomio kiinnittyy nykyhetkeen.

Tavallaan koko T-versumia määrittelevänä teemana on ollut eräänlainen "tämä voisi sattua kenelle tahansa" kerronta. James Cameron valitsi Sarah Connorin tarinan keskushahmoksi sillä perusteella että Sarah oli "epätodennäköisin" hahmo ydinsodan avainhenkilöksi. Sillä ettei ydinsodan avainhenkilö olekaan joku ilmiselvä valinta, kuten presidentti, neuvostojohtaja eikä edes sukellusveneen kippari, tuodaan tarinan keskiöön hahmo johon melkein kuka tahansa voisi samaistua. Jos tarinan keskiössä voi olla parikymppinen tarjoilijatar jostain Los Angelesilaisesta kuppilasta, niin sitten se voisi yhtä hyvin olla kuka tahansa muukin.

Olkoonkin, että sarjasta muistuu mieleeni ainakin kaksi kertaa kun tätä sääntöä on rikottu, ensimmäinen kerta tapahtui jo pilotissa, tosin silloin lähinnä Cameronin maininnan muodossa, ja luonnollisestikin tämän aikamatkustuksen välittömänä seurauksena, eli TDE-laitteiston ja plasmakiväärin muodossa eräässä pankkiholvissa. Toinen kerta oli jaksossa Self Made Man, jossa "Myron Stark" nimeä käyttänyt terminaattori oli joutunut erehdyksessä väärään aikaan, tosin sillä kertaa menneisyyden muuttaminen ei ollut tarkoituksellista, vaan vahinko.

Mainittakoot, että olen kuullut tälle "rajoitukselle" sellaisen perusteen, että Skynet yrittäisi välttää aiheuttamasta erehdyksessä omaa tuhoaan, joka saattaisi aiheutua menneisyyden liiallisesta muuttamisesta. Siispä Skynetin on rajoitettava aikamatkailua jossain rajoissa, mutta toisaalta lähetettävä lisää koneita niin kauan kuin pystyy ja tulevaisuuden voittamiseksi tarvitaan.

 

Ei ole, ja hyvä niin.

T3 oli loppujen lopuksi melko turha, ja sen sisällyttäminen TSCC:n tarinaan olisikin ollut hankalaa, koska T3 kertoo jo tarinan John Connorin nuoruusvuosien ja tuomionpäivän väliltä.

T3:n JC ei oikein tahdo sopia niihin raameihin joita TSCC veistelee. T3:ssa ratkaisevat päätökset on jätetty ilmeisesti C-101:n harteille. Vaikka TSCC:n JC onkin välillä melko lapsellinen, niin Cameron ei sentään vie Johnia kuin pässiä narussa. Olkoonkin, ettei Cameron otakaan ihan suoraan käskyjä "tältä Johnilta", niin monesti Johnin tahto kuitenkin tuntuu olevan Cameronin laki.

 

Viime viikolla sain uusintakierroksen BD:ltä loppuun ja voin osittain allekirjoittaa tämän väitteen. Episodit 9 - 16 muodostavat kuitenkin yhä jakson, josta puuttuu selkeä punainen lanka (ehkä episodia 11 lukuun ottamatta, joka on onnistuneempi Cameron-jakso kuin monien muiden Summer-fanien hehkuttama Allison from Palmdale).

Kakkoskauden suurimmat ongelmat ovat kuitenkin varsinkin keskiosaa leimaava liiallinen episodimaisuus verellä maalattuine taikaseinineen, kaamea Riley sivujuoni, Johnin liiallinen teiniperseily, hullu-Sarah sivujuoni kolmine pisteineen ja Cromartien kuoleman jälkeinen selkeän uhan puuttuminen. Toisen katsomisen perusteella isoin osa ongelmista oli kuitenkin Foxin syytä, vaikken Friedmanille vieläkään pysty puhtaita papereita antamaan. Potentiaalia sarjassa oli vielä paljon enempään.

Ei silti, vaikka usein tulee sarjaa haukuttua niin on se silti suurin piirtein parasta TV-viihdettä vuosiin. Jotenkin vaan tulee enemmän kirjoitettua noista negatiivisista asioista. Kirjoittamieni moitteiden jälkeen (sekä tässä että jenkkilän tahtiin -ketjussa) voi monelle tulla yllätyksenä, että anna sarjalla kuitenkin kokonaisuutena helposti 4½/5 Vielä kun tapahtuisi ihme ja saisimme jotenkin jatkoa.

 

Nuo seinäkirjoitukset eivät kyllä minunkaan mielestä olleet ihan paras tapa, jotenkin siitä jäi vähän sellainen maku että kirjoittajat olivat laiskoja, ja ratkaisivat ongelmansa TDE-taikasauvalla. Jos minulta kysytään, niin sen olisi ehkä voinut välttää vaikka Derekin ryhmällä, herra itsehän jo kertaalleen myönsi ettei tiennyt tarkkaan mitä ryhmän muut jäsenet tekivät, joten siinä kasassa olisi voinut olla paljonkin muistiinpanoja joita Derek itse ei olisi ihan suoralta kädeltä ymmärtänyt. Ja juuri näinhän kävi ARTIEn kanssa, tavallaan ihmetyttää mikseivät käsikirjoittajat jatkaneet suoraan siitä mihin jäivät.

Selkeän uhan puuttumisen voi toki puutteeksikin laskea, ja sellainen siitä varmasti tuleekin jos sitä yrittää liian pitkään venyttää, mutta tiettyyn rajaan asti se voi olla ainakin minun mielestä tehokaskin keino, se kun lisää tarinaan tiettyä epävarmuutta, joka jo itsessään voi olla pelottavaa. Sellainen tunne että kaikki hajoaa käsiin yhdistettynä tietoon lähestyvästä tuomionpäivästä on tietyllä tapaa ahdistava. Sarahin "hulluus" tavallaan sopii siihen, ja muutenkin sarjan katsojaa huijaavaan luonteeseen. Katsoja pakotetaan miettimään omien sankareidensa valintoja, perustellustikin. Se mitä Sarah sekoili kolmen pisteensä kanssa ei juuri eroa siitä mitä Cameron puuhasteli terminaattorin osien kanssa. Lopulta kaikessa hulluudessa on kuitenkin järkeä ja Cameron osoittautuu vähintään yhtä luotettavaksi kuin kuka tahansa ihminenkin, ellei peräti luotettavammaksikin. Ja tarinan hahmoista jokainen tuntuu tekevän vääriä valintoja "Johnin parhaaksi", usein jopa täysin vääristä lähtökohdista. Häntä pidetään sankarina, ja silti kaikilla tuntuu olevan käsitys siitä miten asioiden pitäisi olla.

 

Kokonaisuutena hyvä paketti vaikka kakkoskaudelta olisikin voinut pudottaa nipun jaksoja pois ja Riley olisi voinut viiltää ranteensa ennen kuvausten alkua sen jälkeen kun olisi eka kuristanut Jessen.

Uni, hautausmaa ja pari muuta jaksoa ei jaksaneet kiinnostaa ollenkaan mutta kauden loppu taas pelasti paljon ja lisää olisi saanut tulla.

 

Tänään alkais sarjan uusintakierros.

Sub 23:10

 

Subin tahtiin tuli 2. kautta katseltua aina kahteen viimeiseen jaksoon asti. Siinä kohtaa päätin tilata Blu-rayn. Ja nyt vihdoin ja viimein sain katseltua noi päätösjaksot. En kai halunnut sarjan loppuvan, joten sen takia tuli varmaan noiden katselua jahkailtua näinkin kauan. Hauska yhteensattuma oli se, että heti seuraavana päivänä eli tänään tuli tieto, että tarina saa sittenkin jatkoa elokuvan muodossa...

http://sarahconnor.wetpaint.com/thr...+DVD+movie+confirmed!!?offset=0&maxResults=20

Oli kyllä loistavaa settiä nuo päätösjaksot. Siinä Adam Raised a Cainin kohtauksessa, missä vedenkantajatermis hyökkää Weaverin taloon oli kyllä roppakaupalla sitä aitoa ja pelottavaa termistunnelmaa. Ja siihen päälle vielä se Reesen huikean tyly kuolema. Oli aika vau hetki. Jakson päättänyt laulu Donald, where's your trousers? sai taas kylmät väreet liikkeelle. http://www.youtube.com/watch?v=2VbupHLwQ5U

Viimeisestä jaksosta päällimmäisenä jäi mieleen Cameronin vankilaräiskintä ja lopun kuolema, mikä sai kyllä mielen herkistymään. Lopun cliffhanger Allisoneineen oli oikeastaan ihan hyvä päätös sarjalle, vaikka olishan sitä lisääkin todella saanut tulla. Ja niinhän sitä nyt tuleekin... :naminami:

Kokonaisuudessaan loistava sarja vaikka muutamat peräkkäiset Sarah jaksot vähän junnasivatkin 2. kauden puolivälissä. Niiden sijaan oltais voitu keskittyä Johnin ja Cameronin suhteeseen. Enemmän Cameronia ja vähemmän Sarahia siis...

 

Komppaan täysin. Tämän pätkän kohtaus alkaen ~6:06 on vähintään yhtä kovaa kamaa kuin tuo linkittämäsi laulu :weep:

 

Jaahas. Nyt on tullut katsottua tämäkin sarja. Kai tämän teon voi tekemisen puutteeksi laskea. Sarja yllätti positiivisesti. Olen pitänyt oikeastaan kaikista Terminator-elokuvista, mutta koskaan ne eivät ole kuuluneet lempielokuviini. Idea on kuitenkin kiinnostava ja joskus sitä vain kaipaa toimintaleffoja katsottavaksi. Ja elokuvat ovat olleet nimenomaan erittäin hyviä toimintapläjäyksiä.

Jos unohdetaan kaikki epäloogisuudet aikamatkustamisessa ja ristiriidat elokuvien kanssa, sarja oli kaiken kaikkiaan ihan viihdyttävä. Ajan vääntämisen kanssa on aina sama ongelma - siitä ei koskaan saada loogista kokonaisuutta muodostettua. Minulle ei ihan täysin auennut, mihin tämä sijoittuu ajallisesti elokuvien kanssa. Ilmeisesti johonkin toisen ja kolmannen leffan väliin ja ehkä jonnekin rinnakkaistodellisuuteen :hitme:.

Ensimmäinen kausi oli okei ja se parani huimasti loppua kohden. Toista kautta aloinkin katsoa suurella mielenkiinnolla ja siten se myös alkoi. Keskivaiheen jaksot - aivan niin kuin kaikki muutkin tuntuvat ajattelevan - olivat yksinkertaisesti tylsiä ja huonoja. Toisen kauden muutama viimeinen jakso onnistui yllättävän hyvin jättämään sarjasta hyvät fiilikset. Lopun cliffhanger tosin ärsytti itseä - käsikirjoittajat tiesivät sarjan saaneen kirveestä tässä vaiheessa, joten he olisivat voineet sitoa langanpäät yhteen. En pidä keskeneräisistä tarinoista.

Näyttelijävalinnat olivat osuvia. Kaikki oikeastaan vetivät roolinsa hyvin, eikä kestään ole sinällään pahaa sanottavaa. Ärsytti tosin Sarahin suuri ruutuaika, joka tuntui välillä jättävän Johnin ja Cameronin pienelle huomiolle. Ymmärrän, että sarjan nimikin antaa viitteen siitä, kuka tulee olemaan päähenkilö, mutta Sarahista ei vain oltu saatu kovinkaan mielenkiintoista henkilöä. Hän oli hyvin yksiulotteinen hahmo. John ja Cameron puolestaan olivat huomattavasti kiinnostavammat hahmot joka suhteesssa. Heidän suhteensa läpi sarjan oli mielenkiintoinen ja Cameronin näyttelijä veti loistavan terminaattori esityksen.

Punainen lanka hukkui välillä. Riley olisi voinut olla huomattavastikin mielenkiintoisempi lisä sarjaan, jos hänet olisi käsikirjoitettu eri tavalla ja tuotu esiin enemmän ja paljon aikaisemmin.

 

Uutta Terminator-sarjaa pukkaa...

‘Terminator’ TV Series in Development with ‘X-Men’ Writers