Pienten sekalaisten kysymysten ketju.

Kertokaas millä ohjelmalla voisi polttaa mp3 formaatissa olevan levyn joka toimisi autossa?? Näin ei vain tarvitsisi rontata autoon isoa kasaa levyjä kun voisi laittaa yhdelle levylle parhaat biisit. :king:

 

Ihan millä tahansa poltto-ohjelmalla. Termiviidakko on kirjava ja laajaa nimityksillä kikottelua ohjelmien tekijät tässä harrastavat, mutta the pointti on polttaa levy mp3-tiedostoja sisältävänä datalevynä.

 

CDBurnerXP

 

Edellyttää tietysti, että auton soitin tajuaa mp3-formaatin. Kaikki eivät.

 

Kun en ollut kirjautuneena, sivun alareunassa luki:

Kun kirjauduin, siellä lukeekin:

Miksi?

 

Palsta pitää meitä ruotsalaisina jossei sille asiaa ole selvitetty (siis kirjautumalla). Kun painaa ton että on aina kirjautuneena niin elämän laatu paranee kun ei tule tuohon kiinnitettyä huomiota. Toi sama homma kiusaa muillakin foorumeilla olen nokkelana kaverina huomannut.

 

iTunesilla koitin eikä se kyllä toiminut... Empä sitten ole ihan varma onnistuiko se levyn poltto, mutta luulen ainakin. Voisikohan ylipäätään toimia tolla iTunesilla??

Kiitti täytyypä kokeilla tota

Kyllä mun autossa ainakin lukee mp3.. ,että luulis tuntevan formaatin

 

Kellään tietoa mikä on 7-tien varressa Ruotsinpyhtäällä olevan keskeneräisen tornirakennelman tarina? Mikä tuo on rakennuksiaan ja miksi se on edelleen useiden vuosien jälkeenkin keskeneräinen? Rakennusrahat loppuneet / rakennuslupa evätty?

http://tinyurl.com/yckddpj

 

Kellään tietoa tai perstuntumaa siitä, kumpi olisi sähkönkulutukseltaan edullisempi tapa lämmittää suurehko määrä vettä (noin 1000l varaaja). Antaa sähköjen olla päällä kokoajan ja antaa termarin kytkeä vastukset päälle tarvittaessa, vai antaa veden jäähtyä välillä ja taas nostaa lämpötila tarvittavaksi. Eli lämpötilan ylläpito, vai jatkuva sahaaminen? Tuttavien mielipiteet aikalailla 50/50. Mitä te tietävät olette mieltä?

Talon konehuoneessa on sodan aikainen vesivaraaja joka on todellinen syöppö.

 

Antamalla veden välillä jäähtyä on keskimääräinen lämpötila alempi ja energiahukka pienempi. Samaan säästöön tosin pääset lämmittämällä jatkuvasti, mutta säätämällä termostaattiin alemman lämpötilan. Todellista vaikutusta saat parantamalla varaajan lämpöeristystä.

 

Olisikohan ollut kolmosella, kun tuli parivuotta sitten sarja jossa brittiperheet yrittävät juontajien ohjeilla pinentää energian kulutustaan ja saivat sitten palkinnoksi vuoden rahasäästöä vastaavan rahamäärän, niin siinä yhdessä jaksossa perheen äiti keksi omin päin säästävänsä lisää sammuttamalla vesivaraajan öiden ajaksi. Tämä sitten heikensikin perheen kokonaistulosta. Juontajakin erikseen mainitsi että vesivaraaja toimii taloudellisimmin kun sen pitää koko ajan päällä.
Jos vesi on jäähtynyttä, niin varaaja paahtaa aina jonkin aikaa 'täysillä', jolloin kulutus verrattuna pieneen jatkuvaan ylläpitotehoon onkin suurempi. Normaalikäytössä varaaja pidetään siis päällä jatkuvasti.

Eri asia sitten jos on lähdössä vaikkapa kahden viikon matkalle. Jos vettä ei käytetä, niin on turha pitää edes sitä ylläpitotehoa päällä.

 

Taisi brittiohjelma puhua puutaheinää eli "valistaa" ihmisiä asenteellisesti. Fysiikan lait eivät tottele kukkahattutätien asennekasvatusta.

Jos lämpöeristys on täydellinen ideaali, ettei pikojouleakaan lämpöenergiaa karkaa varaajan seinämän läpi ulos, on aivan sama millä tavalla veden lämmittää. Joka tapauksessa 100% sähköenergiasta muuttuu veden lämmön potentiaalienergiaksi eli nostaa veden lämpötilaa juuri täsmälleen sillä määrällä miten paljon sähköä käytetään veden lämmitykseen. Saa lämmittää yhden kilowatin teholla 10 tuntia tai 10 kilowatin teholla yhden tunnin, ei mitään eroa. Molemmissa tapauksissa veden loppulämpötila on aivan sama (jos lähtölämpötila ennen lämmitysvaihetta oli sama).

Pientä käytännön eroa ideaalitapaukseenkin syntyy sähköjohtimien lämpiämisestä. Mitä suuremmalla sähköteholla vettä lämmitetään, sitä suurempi osa sähköstä menee harakoille kun sähköjohdot ylikuumenevat. Joten paras hyötysuhde saadaan kun käytetään mahdollisimman pientä sähkötehoa ja siis keskeytyksettä.



Kokonaan eri asia on se, jos vettä lämmitetään auringon avulla tai maalämmöllä tai muulla ekomenetelmällä, silloin varaajan veden lämpötila täytyy pitää niin matalana, ettei varaajan vesi "lämmitä" aurinkoa/porakaivoa/lämpökeräintä eli harakoita, vaan että varaajan vesi on aina viileämpää kuin lämmitysvekottimen synnyttämä lämpötila. Siksi varaajien pohjalla makaavaa viileää vettä ensin kierrätetäänkin ekolämmittimissä, ja sähkövastukset sijoitetaan varaajan yläosaan. Voi käyttää jopa kaskadivaraajia, joissa pidetään eri osastoissa erilaisia lämpötiloja. Matalalämpöisenä varastoitava vesi lämmittää lattioita ja kuumana varastoitava vesi viedään kuumavesihanoille. Mitä pienemmällä lämpöerolla toimitaan, sitä taloudellisempaa. Ei siis kannata viedä lattialämmitysputkiin 300-asteista tulistettua höyryä, jos 30-asteinen vesikin riittää.



Ja käytännön varaajilla on sitten omat kaavansa. Varaajan seinämien ja putkistojen eristyksen puutteiden takia lämpöä karkaa jatkuvasti harakoille. Mitä kuumempana vesi pidetään, sitä kiihkeämmin lämpö karkaa pois. Tällaisessa tapauksessa ideaali lämmitystapa on "lähes reaaliaikainen lämmitys" maksimaalisen suurella sähköteholla (tai liekillä tai ydinreaktiolla). Vesi varastoidaan mahdollisimman haaleana, ja sitä lämmitetään vasta silloin kun lämmintä vettä tarvitaan, tai siis hieman etukäteen. Kun ihmiset nukkuvat tai ovat pois kotoa, vesi pidetään haaleana. Kannattaa antaa tietokoneen tarkkailla vedenkäyttötottumuksia, jolloin vesi osataan lämmittää etukäteen riittävän lämpimäksi suhteessa lämpimän veden käyttötarpeeseen. Eli tietokone tietää, että ennen saunailtaa pitää vettä etukäteen lämmittää reilusti.

Jos ei ole varaa lämpöeristää varaajaa kunnolla, kannattaa hankkia reaalikaikainen vedenlämmitin, joka ei varastoi vettä oikeastaan lainkaan, vaan lämmittää vettä sitä mukaa kun se lämmittimen läpi juoksee. Tällainen lämmitin tarvitsee mammuttimaisen sähköliitynnän, mitä useampia satoja ampeereita voimavirtaa on tarjolla, sitä reilummin vettä voi suihkuttaa. 2,3 kilowatin tehoinen pilipalilämmitin jaksaa lämmittää vain hitaasti liruvaa käsipesuvettä, suihkussa joutuu käymään haalean veden kera.

.

 

Onkos kellään kokemuksia silmälasien korjaamisesta? Itsellä urheillessa vääntyi toinen sanka juuresta ja saman puolen linssi irtosi. Kuinkakohan helposti optikko saa noista vielä käyttökelpoiset?

 

Muuten täyttä asiaa, mutta kW:n teholla 1000 h. Tai tietysti MW:n teholla 0,01 h.

 

Onnistuu kyllä iTunesillakin kunhan polttoasetuksista on valittu MP3-CD tai Data cd/dvd. Polton oletusformaatti on mahdollisesti ääni-cd eli tiedostoista muodostuu normaali audio-levy.

 

Tuntuu aika paljon vaihtelevan optikoiden palvelutaso. Toisin sanoen jossain liikkeessä voidaan sanoa, että näille ei voida tehdä mitään kun taas toisessa pyöräyttävät laseista uusia vastaavat. Kannattaa siis aina kysyä toinenkin mielipide. Tämä siis omasta kokemuksesta, oli sitten kyse rikkoutuneista laseista tai suht ehjien lasien säätämisestä.

Varaosien saanti riippuu vähän siitä, kuinka vanhat lasit ovat. Itsellä hajos pari vuotta vanhoista laseista toinen sanka ja varaosaa ei enää ollut saatavilla, joten piti ostaa uudet.

 

Tämä on minulle tyypillistä, teen totaalisen järjenvastaisia virheitä. Siinä missä joku muu tekee pienen typon eli lievän virheen, minulta lähtee virheetkin tykin suusta. Oma silmä on sokea omille virheille, siksi on erinomaista, että muut tarttuvat virheisiin, joita itse ei huomaa.

Virheeni tyyppi oli dekadi/kilo-sekoilu. Eli jos toista yksikköä kertoo dekadilla, toistakin pitäisi kertoa dekadilla eikä kilolla. Onneksi puhe ei nyt ollut lujuuslaskennasta tai rakettopolttoaineen määrästä...



Aina kun lukee netistä ohjeita tai kaavoja, kannattaa varmistaa useammasta eri lähteestä, että laskelmien lopputulos on aina sama. Koska yksi tai toinenkin kaavanpyörittäjä on voinut tehdä virheen, mutta kaikki eivät tee samanlaista virhettä. Minä ehkä saatan joskus väittää vuorokauteen mahtuvan 240 tuntia, mutta on lähes varmaa, että kun kysyy kymmeneltä eri lähteeltä montako tuntia vuorokauteen mahtuu, valtaosa lähteistä kertoo 24 tuntia. Joku ehkä väittää mahtuvan 2,4 tuntia, eli on yhtä väärässä kuin minäkin 240 tuntini kanssa. Tai siis loogisesti ajatellen 2,4 tuntia luonnollisesti "mahtuu vuorokauteen", mutta vuorokauden pituus ei ole 2,4 tuntia. Vuorokauteen mahtuu myös yksi nanosekunti. Useampiakin nanosekunteja jopa. En ala nyt laskea kuinka monta, koska laskut menisivät päin mäntyä. Tuntuu olevan nyt virheputki päällä.

 

Jos eivät ole ihan solmussa tai katkipoikki ja osatkin vielä tallessa niin väännä itse kuntoon. Yllättävän paljon kestävät kuitenkin. Toki jos ovat tuoreet ja kalliit niin oma vääntö saattaa epäilyttää... Omat lasit olleet aina halvimmasta päästä ja vahinkojen korjailu sitä myöten vähemmän stressaavaa .

 

VLC 1.0.5 kaatuu välittömästi kuvakaappauksen jälkeen. Eikä talleta edes sitä kuvaa. Mikä vikana?

 

Voisiko joku rautalangasta vääntäen kertoa miten onnistuu Windows XP:n asentaminen läppärille (Acer 7535G), jossa on SATA-kovalevy? Jos vaihtaa BIOSista jonkun IDE-emuloinnin päälle niin toimii ihan hyvin, mutta kun koneessa on dual boottina myös Win7 niin sitä täppää pitäisi joka kerta käydä muuttamassa kun boottaa eri käyttikseen, muuten tulee bluescreeniä käynnistyksessä.

Koitin jollain netistä ladatulla windows xp:n asennulevyllä jossa piti olla useampi sataa megaa SATA-ajureita, mutta eipä löytynyt tukea omalle vehkeelle. Lopulta ajoin asennuksen normaalilta asennuslevyltä IDE-moodissa, mutta alkaa palaa hermot tuohon ainaiseen BIOSissa pomppimiseen. Ilman reinstallia tuota ei taida saada SATAa ymmärtämään?

Eli mistä oikea ajuri ja miten sen saa windowsin asennuslevylle? Jotain slipstreamausta pitänee harrastaa, koska levykeasemaa koneessa ei ole. Kovalevy on Seagaten ST950032, mutta ajuria pitänee vissiin etsiä emolevyn piirisarjan mukaan?

AMD:n piirisarja koneessa on, ja jostain löysin linkin tälläisiin ajureihin jotka ehkä voivat olla oikeat: http://www.mediafire.com/?wz0lywz25xm

Mutta miten siis lyön nuo windows xp:n asennuslevylle?