Kuinka paljon mielestäsi menestymisestä saa nauttia?

Olet siis vasemmistolainen joka pitää laadukkaista merkkivaatteista ja korkeammasta kosmetiikasta?

 

Ei helvata siun kanssas. Kokeillaas nyt vielä kerran.

Eli.

Jos saat siitä mielenrauhaa, hyvänolontunnetta tai jotain muuta vastaavaa että annat raha(a)si hyväntekeväisyyteen, niin anna soittaa. Ämpärikaupalla vaikka. Mutta, jos taas keksit rahallesi oikeasti parempaakin käyttöä (ja tätä parempaa käyttöä sinä et voi määritellä erikseen jokaisen yksilön kohdalla, miljonääri tai ei; se voi olla vaikka kirjaimellisesti siinä rahassa kylpemistä jos sikseen tulee) niin sitten jätät antamatta ja ostat vaikka sen urheiluauton.

Ja ihan loppuhuomautuksena liittyen tuohon kysymykseesi, en koe yhtään mitään mitä Selänne, tai kukaan muukaan, kokee tehdessään yhtään mitään. Ne, ketkä tekevät / jättävät tekemättä, tekevät näin omista syistään. Minua ne syyt eivät kiinnosta, eikä ne minulle edes kuulu / minuun millään tavalla liity. Oma elämä ylittää tällaisten seikkojen mielenkiintoisuuden.

Tämä lienee osaltani tässä, tässä vaiheessa pitäisi viesteistä löytyä se kanta ihan sen kummemmin rimpuilematta.

Toki voi vielä miettiä että jos se Selänne tekee sitä ja tätä miettien samalla että kuka ja kokien tilanteen näin, niin onkohan ne Lamborginit kenellä oikeassa tallissa?

 

Näyttää siltä, että kukaan rikas ei voine voittaa EtP:n silmissä. Brad Pitt ja Angelina Jolie käyttävät paljon rahaa ja aikaa hyväntekeväisyyteen, mutta onhan heillä paljon asuntoja, joten ei toimi. Prinsessa Diana vietti paljon aikaa kehitysmaiden asioiden parissa, mutta prinsessana varmasti oli tottunut luksukseen, niin taitaa päästä mustalle listalle.

 

No Sean Penn on toistaiseksi voittaja silmissäni, Audista huolimatta. Tietenkin näyttelijät ovat siinä mielessä muutenkin huonoja esimerkkejä, koska monet heistä harrastavat sitä toista ristiriitaisuutta: itketään yksityisyyden puutteesta ja ilkeistä paparazzeista, vaikka ollaan ihan vapaaehtoisesti valittu julkinen ura, poseerattu lehdissä ja kerrottu kuinka mielenkiintoista elämää vietetään. Tällaisen mentaliteetin omaavien ei luulisi tämänkään ketjun aiheessa tiedostavan kuinka järkeävää oma touhu oikeastaan on.

 

Myönnettäköön, että ihan jokaista viestiä tästä ketjusta ei ole tullut luettua, joten saatan hyvinkin toistaa jotain aiemmin mainittua

Minusta tuntuu, että keskustelussa on mennyt iloisesti sekaisin mitä käsitteet hyvä ja paha tarkoittavat, ja miten ne eroavat itsekkyydestä.

Itse tulkitsen em. käsitteet näin:
Hyvä teko = Teko, joka lisää hyvinvointia oman navan ulkopuolella
Paha teko = Teko, joka lisää pahoinvointia oman navan ulkopuolella
Itsekäs teko = Teko, jonka tavoitteena on lisätä omaa hyvinvointia.

Usein itsekkäät teot tehdään muiden kustannuksella, ja ne ovat sitä kautta määritelmän mukaisesti pahoja, mutta itsekäs teko voi olla myös hyvä.

Verrataan henkilöä, joka ostaa Ferrarin, henkilöön, joka ostaa tavallisen Volkswagenin. Ferrarin ostaja laittaa >1M$ muutamaan kumin palaan ja kasaan metallia sekä muita materiaaleja, Volkkarin ostaja pistää 30k$ samaan settiin. Ferrarin ostaja pistää liikkeelle sellaisen määrän rahaa, että sillä maksetaan jopa kymmeniä miestyövuosia, Volkkarin ostajan panoksella vastaavasti maksetaan reilu puolikas miestyövuosi. Jos oletetaan, että näiden autojen valmistaminen ja käyttö eivät eroa merkittävästi synnyttämänsä kuorman osalta, on Ferrarin ostaja saanut aikaiseksi huomattavasti enemmän hyvää, kuin Volkswagenin ostaja. Ferrarin ostajan motiivit voivat olla hyvinkin itsekkäitä, mutta se ei muuta tilannetta miksikään.

Em. tilanne pätee jotakuinkin kaikkeen ns. luksustavaraan. Suhteessa tuotteen elinkaaren synnyttämään kuormaan, hinta on niin päätön, että positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset, verrattaessa normaaleihin kulutushyödykkeisiin. Johtopäätöksenä tästä: Ökyrikas, joka ostaa luksustuotteen tekee huomattavasti paremman teon, kuin toinen moinen, joka ostaa vain perustuotteen ja esim. makuuttaa erotusta tilillään.

Lopuksi voisi todeta, kaikella kunnioituksella ketjun aloittajaa kohtaan, että jotenkin tästä koko keskustelusta jää, ainakin itselle, sellainen maku suuhun, että oma mielipide on muodostettu jo kauan ennen keskustelun aloittamista ja tavoitteena on vaan tunkea se kaikkien lukijoiden kurkusta alas pohdinnan naamioon verhoiltuna.

 

Okei... eli siis tulkitsinko nyt oikein että M.Jackson (RIP) oli jonkinlainen poikkeustapaus, jolla oli ilmeisesti henkisestä häiriintymisestään johtuen oikeus tehdä rahoillaan mitä huvitti? Eli siis niin että täysjärkisiin sovelletaan korkeampia moraalisia kriteereitä kuin, öh, vähempijärkisiin?

No tältä pohjaltahan voisi tehdä valtakunnansovittelijamaisen sovintoehdotuksen jolla tämän ketjun otsikon kysymys ratkaistaan: Sovitaanko niin että ne jotka haluavat nauttia menestyksestään ja tehdä rahoillaan moraalittomasti mitä huvittaa ovat henkisesti häiriintyneitä ja heillä on siihen siksi täysi oikeus, ja sitten muut moraalisesti valveutuneemmat ihmiset voivat rauhassa harrastaa rahoillaan ihan vapaasti niin paljon hyväntekeväisyyttä kuin pystyvät.

 

Hyvä pointti. Tarkemmin ajatellen vieläpä niin että tuolla Ferrareiden yms luksustuotteiden ostamisella on selkeästi enemmän työllistävä vaikutus kuin tavallisten tuotteiden ostamisella. Yhden Ferrarin tekemiseen tarvitaan enemmän työtä kuin yhden Volkswagenin tekemiseen. Samoin ison huvilan rakentaminen työllistää ihan eri tavalla kuin perusasunnon rakentaminen. Ja ylläpito samoin, monilla rikkailla on kaikenlaista henkilökuntaa palveluksessaan mitä tavallisilla työläisillä ei ole...

 

Ei se kyllä ihan noin mene. Saman rahan voi antaa köyhille ja yhtälailla nämä työllistävät muita kun käyttävät sen rahan.

 

Toki olen muodostanut oman mielipiteeni asiaan jo ennen ketjun aloittamista. Sen luulisi olevan kuitenkin jonkinlainen vaatimus, jos meinaa ns. näkökulma-ketjun perustaa. Jos ei aseta alkuun tietynlaista mielipidettä, niin moni voi ihmetellä miltä kantilta ketjun aloittaja on otsakkeensa tarkoittanut. Toisaalta saanhan minäkin toki ilmaista mielipiteeni ketjussa, joka sitä pyytää.

Mitä tulee rikkaiden työllistämisvaikutuksiin, niin tuon Maman mainitseman pointin lisäksi (ja siihen liittyen) kannattaa myös miettiä millaiset ihmiset työllistyvät esimerkiksi Ferrareita valmistamalla. Voin olla väärässä, mutta minulla on sellainen kutina, että Ferrareita ja Lamborghineja pääsevät valmistamaan vain harvat ja onnekkaat, joilla on kertynyt varallisuutta muutenkin menestyneinä mekaanikkoina yms. Osa tuntuu kuitenkin maalaavan vähän sitä kuvaa, että mitä enemmän rikkaat ostelevat Lamborghineja ja Ferrareita ahkeralla tahdilla niin sitä enemmän köyhyydessä rypevät ihmiset pääsevät niitä valmistamaan.

 

No totta kai asia näin on. Jos mielisairas ihminen karkaa mielisairaalasta ja lyö nyrkillä naamaan ensimmäistä vastaantulijaa, niin pidetäänkö häntä vastuussa teoistaan yhtä paljon kuin jos mieleltään terve ja fiksu ihminen tekisi saman. Toinen esimerkki voisi olla vaikkapa lapset. Jos lapsi (esim. 6v) lyö puukolla jotakuta, niin käsittääkseni tässä yhteiskunnassa tälle lapselle ei tule tuomiota. Sen sijaan jos aikuinen tekee saman, niin tuomio tulee. Pointti nyt tässä on se, että eihän ihmisiltä, joilla ei ole kaikkia "työkaluja" tässä yhteiskunnassa normaalisti toimimiseen, voi odottaa samoja asioita kuin niiltä, joilla on.

Ei hassumpi ehdotus ns. sarkastiseksi ehdotukseksi. En tosin ultraluksus-miljonäärejä kutsuisi mieleltään häiriintyneiksi, vaan pikemminkin itsekeskeisiksi. Kyllä minäkin olen itsekeskeinen, mutta miljonäärillä on paljon matalampi kynnys "tehdä parannus" kuin minulla.

 

Ei se luksustavaran ostosta koitunut hyöty koske pelkästään valmistavaa teollisuutta. Jos Suomesta ostat luksustavaran, niin siitä lähtee ensinnäkin arvonlisävero valtiolle, toiseksi se työllistää kyseisen tavaran myynyttä instanssia ja kolmanneksi siitä lähtee osa yritysveron kautta lisää valtiolle.

Rahan jakaminen köyhille ei tuota samaa tulosta, sillä on todennäköisempää että ostettu auto on käytetty tai myyvän yrityksen näkökulmasta vähempikatteinen. Yleensäkin hintatietoinen kulutus kasvattaa valtion kirstua suhteessa vähemmän, kuin törsäily.

 

Niin no, valtion hyöty ei taida olla kuitenkaan ihan sama asia kuin köyhän ja kärsivän ihmisen hyöty. Ensinnäkään se ei auta kehitysmaissa asuvia ihmisiä, että Suomen (tai muun maan) valtio rikastuu. Toisekseen siitä valtion kassasta menee kuitenkin aika paljon takaisin rikkaille. Vasta olemma saaneet lukea Maria Guzeninan ahkerasta työnsä hoitamisesta parin tonnin taksilaskun kera ja kyllähän se pieni ihminen aina riemastuu, kun valtion koneiston pyörittäjät tekevät tärkeitä päätöksiä liittyen esimerkiksi omaan palkankorotukseensa.

 

Nyt pitäisi varmaan joidenkin kerrata vähän kansantaloustieteen perusteita...

 

Ja avustusjärjestöjen kautta raha tavoittaa aina tarvitsevat? Kyllä valtion kassasta rakennetaan oman kansan hyvinvointia ja muistaakseni sieltä on maksettu tsunami- ja maanjäristysalueille avustusta.

 

Ei nyt kansanedustajan palkoilla vielä varsinaisesti rikkaaksi päästä ja taitaa Maria Guzenina maksaa TV-lupansakin. Guzenina oli ajellut nyt taksilla, mutta aika paljon ne maakuntien kansanedustajat käyttävät jatkuvasti kotimaanlentoihin veronmaksajien rahoja.

 

Joo, kaikkein parasta olisi, jos ostaisimme kaikki ulkomaisista verkkokaupoista, eritoten esimerkiksi veroparatiiseista. Ja jos sattuu tilaamaan veroalueen ulkopuolelta, niin yritetään kaikkemme ollaksemme maksamatta inhottavan valtion asettamia veroja. Siten kehitysmaat pelastuvat ja köyhät muuttuvat onnellisiksi. :OI

Ei voi muuta sanoa kuin että oot kyllä tekopyhä kaveri, jonka ajatusmaailmassa on jotain hyvin erikoinsta. Onneksi, kuten lienet huomannut, kovinkaan monet eivät omaa samaa ajatusmaailmaa.

 

Kerro toki tarkemmin tästä. Tosin siinä mielessä erikoinen toteamus tuo on, että olen itseäni toistaen aika monta kertaa jo sanonut, etten itse säästy tekopyhyydeltä näitä kirjoittaessani. Juu, siinä mielessä erikoinen kaveri kyllä olen, että minusta maailmassa pitää olla kohtuutta ja myötätuntoa. Se etten omasta maksimissaan kolminumeroisen summan sisältävästä tilistäni anna puolta hyväntekeväisyyteen ei tee minusta kuitenkaan yhtä tekopyhää ihmistä kuin sellaisesta, jonka tilillä on 7-9 numeroinen summa ja joka sitä panttaa antaen hyväntekeväisyyteen korkeintaan 4-5 numeroisen summan ja samalla ostaa itselleen tallinsa täyteen 5 numeroisella summalla ostettavia autoja.

 

Olet siis sitä mieltä, että kun rikkaat ihmiset ostavat maassa x ultraluksustuotteita, niin siitä kertyvä ALV yms. menee ko. maan valtion kanssa kautta maailmanlaajuisesti köyhille ja kärsiville? Tätä mieltähän sinun täytyy olla, kun kyseenalaistat reagointini tekstiin, jossa annettiin ymmärtää, että juuri valtion kanssa kautta saadaan enemmän hyvää aikaan tarvitseville kuin suoranaisella hyväntekeväisyydellä.

 

Sori, en vaan enää millään jaksa. Joko olet trolli tai täysin naiivi persoona, jonka maailmankatsomus on syntynyt lööppilehtien kautta, mutta olit kumpi tahansa, niin en viitsi enää jatkaa (tässä ketjussa ).

 

Ehkä hyvä näin sillä tähän olen jo kerennyt tottua. Kyllä nimittelyjä löytyy, mutta jokaikinen kerta kun yritän selvittää sen logiikan ja perusteen millä oma mielipiteeni on täysin järjen vastainen, niin ei sieltä oikein mitään kuulu. Epäilemättä logiikassani on korjaamisen varaa sillä en ole niin omahyväinen, että pitäisin omia mielipiteitäni täytenä totena. Jos kuitenkin sinua ihmetyttää minun touhuni, niin voit kuvitella, mikä ihmetys täällä on, kun ilmeisesti olen pähkähullu trolli, kun minusta jokaisen ihmisen tulisi noudattaa tietynlaista kohtuutta eikä elää niin kuin olisi ainoa ihminen maailmassa.