Blu-ray elokuvat mitkä on julkaistu päin persettä

Takaan, että se kirkas välkyntä häiritsee pahasti, ellei nyt satu olemaan puolisokea. Pelkän kohinan kanssa nyt pystyisi elämään.

 

Itsellänio on Brüno Blu-Raynä, ja siinä kuva on paikoin todella rakeinen (tarkoituksella?). Sen kanssa pystyy vielä elämään, mutta myös ääniraita on kustu, koska se on niin hiljainen. Telkasta saa vääntää volat kaakkoon, että jotain kuulisi.

 

Tässä keskustelussa ei pitäisi olla mitään epäselvää, paitsi että muutama ns. pallinaama ei yksinkertaisesti ymmärrä sitä, että blu-ray on vain ja ainoastaan tekniikka, ei sen enempää eikä vähempää. Tekniikkana se mahdollistaa jotain, mutta ei takaa yhtään mitään.*

Esimerkiksi tällä threadilla on käyty keskustelua Public Enemiesin kuvanlaadusta. Ilmeisesti tilanne on kuitenkin se, että "viat" ovat olleet jo elokuvateatteriversiossa. Näitä "vikoja" ei ole lähdetty jälkikäteen korjaamaan blu-raylla. Siten itse blu-ray julkaisussa ei ole mitään vikaa, vaan "viat" (sikäli kun ne sellaisia ovat) ovat itse elokuvassa. Elokuva ei siten ole "julkaistu päin persettä" vaan enintään "tehty päin persettä".

Ero on loppujen lopuksi olennainen, koska vika ei todellakaan ole blu-ray tekniikassa.

*"Mahdollistaa parhaan mahdollisen kuvanlaadun", ei "takaa silmiähivelevän kotiteatteridemomateriaalisilmäkarkkikuvan julkaisusta, alkuperäisestä lähteestä, ohjaajan ratkaisusta tai mistään muustakaan esteettisestä arvosta piittaamatta, sillä kiiltokuvaa sen olla pitää." Mikä tässä on niin vaikeaa?

 

Mulla oli kyllä jonkin verran punkkua päässä kun katselin tuon BD:n mutta en minä mihinkään välkyntään kiinnittänyt huomiota.

 

Kokeilin tuota blu-ray-foorumilta bongattua neuvoa tiputtaa vähän kontrastia ja kirkkautta tätä pätkää varten. Nopeasti testattuna näyttäisi auttavan paljonkin. Pahimmissa kohdissa näkyy kuitenkin vielä häiritsevästi tuo kirkkauden pumppaus.

 

Oletko ajatellut vaihtaa levyä? Kun ilmeisesti tämä vika ei kaikissa levyissä taida olla?

 

Tuo vaatisi käytännössä kaksi eri enkoodausta ja tuotantoerän monistamisen kahdesta eri masterista, joista toisessa kuva pumppaa virheellisen enkoodauksen jäljiltä ja toisessa ei. Eiköhän syy ole jossain muualla, kuten erilaisissa näyttölaitteissa, niiden säädöissä ja katsojan herkkyydessä moisille ilmiöille.

 

Arvon pteittinen tahtoo siis sanoa, että kun ne levyt on levyt on vedetty samasta masterista on niiden kuvakin keskenään identtinen?

En väitä vastaan, mutta tarkoitatko, että sinänsä eri julkaisujen välillä ei ole (pitäisi olla) eroa, jos master on sama, ja esim. UK ja Skandijulkaisujen erot jäävät teksityksen tasolle, jos master on sama?

Olen kuitenkin nähnyt väitteen, että skandeissa julkaistun Sin Cityn (FS-film) ja UK (US) version välillä on eroa myös teatteriversion kohdalla, vaikka näistä ei käsittääkseni ole tehty kahta masteria? Väitteet koskevat pientä sävyeroa Kadie's Bar kohdalla, joka muusta elokuvasta poiketen ei ole mustavalkoinen.

 

Kyllä vain - kunhan ensin täsmennetään mitä tarkoitan masterilla. Viittasin monistusmasteriin, joka lähtee authorointipajalta tehtaalle ja josta koko erä monistetaan. Tuon erän sisällä ei siis voi tapahtua moisia kuvanlaadullisia muutoksia.

Masterilla tarkoitat ilmeisesti sitä raakadataa, joka saadaan esim. filmisiirrosta eli filkan digitoinnista. Sin Cityn tapauksessa ei tietenkään tehty filmisiirtoa, mutta siitäkin on tietysti olemassa ykkösmasteri, josta lyödään eri puolille maailmaa lähtevät authorointimasterit.

Authorointimastereissa voi olla eroja, ja studiolla saattaa olla tarjota asiakkaalleen useampi erilainen versio. Eroa voi olla mm. kuvasuhteessa (esim. 2.35:1-kuvasuhteesta duunattu 1.78:1-versio) ja ruutunopeudessa. Sin Cityn skandiversiossa on lievä sävyero jenkkiin verrattuna ja authorointipaja väittää käyttäneensä authorointimasteria sellaisenaan, koskematta mitenkään kuvan sävytykseen. Joko skandien authorointimasteri on ajettu eri asetuksilla kuin jenkkien, tai sitten jenkkipaja on mennyt säätämään sävyjä authoroinnin yhteydessä.

 

Ach so, en tiennyt, että - ilmaisujasi lainatakseni - "ykkösmasterin" lisäksi on vielä "authorointimasteri". Luulin, että nämä eri versiot rykäistään yhdestä ja samasta masterista siten, että tekstityksen ja muiden härpäkkeiden lisäämisen ohella itse kuvadata otetaan sellaisenaan siihen mitenkään koskematta.

Tämä selvitti. Taaskaan ne bitit ei ollut bittejä.

 

Aikaslailla usein niille tehdään jotain fjongaa vähän joka välissä, vaikkei aina saisikaan

 

Ehkä sitä pitäisi tuijottaa enempi mitä arvostelussa sanotaan kuvanlaadusta eikä pelkkiä tähtiä? Olihan tuossa myös kuvia hyvä määrä, joita voi katsoa, jos ei jaksa lukea Ei minulle tuosta arvostelusta tule mieleen odottaa lähellekään täydellistä kuvaa.

 

Minulle nyt vaan tulee marcoolion kommenteista ja tämän threadin: http://forum.blu-ray.com/united-kingdom/121544-picture-quality-problems-public-enemies.html ensimmäisestä viestistä huomattavasti negatiivisempi kuva kuvanlaadusta kuin arvio antaa myöskin sanallisella puolella ymmärtää. Siinähän lähinnä sanotaan ongelmien olevan lähtöisin jo kuvauksista, mistä herää kysymys, että minkäköhän takia leffateattereiden digitaalisaleissa kuva sitten näytti niin hyvältä? Juurikin tälläisissä epäselvissä tilanteissa haluasin kuulla ohjaajan mielipiteen asiasta (ja tiedän kyllä syyt minkä takia he eivät kuitenkaan näitä julkisesti hauku)

Ja tuo pisteiden kritisointi, kuten sanoin, oli kritiikkiä yleisellä tasolla. Ryssityt julkaisut saavat yksinkertaisesti liian korkeita pisteitä, vaikka ongelmat saatettaisiinkin tekstipuolella huomioida. Tässä saattaa olla toisaalta myös makukysymyksiä mukana. Henkilökohtaisesti kuvanlaadun vaihtelu ja vain ajoittain ilmenevät ongelmat haittaavat oikeastaan enemmän eläytymistä kuin koko ajan ilmenevä kohina, pehmeys jne. Asia kun pompahtaa monta kertaa leffan aikana mieleen toisin kuin jatkuvasti esiintyessä. Kuvanlaatua pitäisi siis arvoida mielestäni huonoimman kohdan mukaan, eikä antaa säälipisteitä ''kun näyttihän se kuva 70% ajasta hyvältä''.

 

Poimin tämän joku aika sitten Anttilan alelaarista ja oli tarkoitus katsoa viikonloppuna. Enpä sitten katsonut kovin pitkälle. Eikä ostokuittia ole enää tallessa. :OI
Melkoinen moka levyn kasanneelta. Ilmeisesti tehty ja testattu jollain läppärillä. Hyvältä kuulostaa eikun painoon.
Ovat sentään DVD:lle saaneet pukattua oikean 5.1 ääniraidan.

 

Kuitti ei ole ehdoton edellytys, jos haluat vaihtaa viallisen tuotteen.

Uskottava väite siitä, että olet ostanut ko. tuotteen ko. liikkeestä riittää. Esimerkiksi, jos muistat ostopäivän ja hinnan.

Käytännössä joskus on riittänyt, että ko. tuotetta on ollut liikkeen valikoimassa väitettyyn ajankohtaan.

Tästä täytyy pitää erillään tuotetakuu, jossa on sallittua edellyttää, että kuitti löytyy.

Nyt kyseessä on kuitenkin viallinen tuote ja koska kyseessä on ilmiselvästi valmistusvirhe, siitäkään ei voi olla kiistaa, että olisit itse rikkonut levyn. Reklamaatio on tehtävä kohtuullisessa ajassa.

Eikun takaisin kauppaan vaatimaan rahoja takaisin: muista painottaa, että sillä, että olet avannut tuotteen, ei ole mitään väliä, koska levy on viallinen. Vaadi saada testata myyjän laitteella. Painota, että haluat rahat takaisin ja vasta äärimmäisessä hädässä myönny ottamaan toinen tuote tai lahjakortti. Periaatteessa myyjällä olisi oikeus tarjota vastaavaa tuotetta, mutta elokuvat ovat siinä määrin yksilöitä, että tämä ei ole koskaan mahdollista.

 

Tämän lisäksi Atlantic Films:n asiakaspalvelu loistaa olemalla systemaattisesti vastaamatta jokaiseen asiaa koskevaan tiedusteluun.

 

DVD- ja Blu-ray-julkaisujen kansitietoihin ei voi aina luottaa, joten onko silminnäkijähavaintoja Suomessa julkaistun The Fourth Kind-blu-rayn kuvasuhteesta? Oikea olisi 2.35:1.

 

Kuten takakannessa lukee, leffa esitetään 1.78:1-kuvasuhteella.

 

Selvä. Kiitos tiedosta. Ehdin jo palauttaa avaamattoman levyn kauppaan, joten mitään vahinkoa ei päässyt tapahtumaan.

 

Lisään tähän listaan Clint Eastwoodin sotarymistelyn Where Eagles Dare. Kuva näyttää tummalta up-skaalatulta dvd:ltä. Että panavisionin negasta ei muka saa tarpeeksi resoa irti. Luin parit arvostelut netistä ja olen jyrkästi eri mieltä. Antaisin ehkä 2/5. Koska oli siellä muutamia skarppejakin kuvia, mutta mitä ne mössöt siellä tekee? Todella epätasainen julkaisu. Edes alkutekstien punaista ei ole saatu tasaiseksi. Välillä oranssia, välillä tummanpunaista.