Peter von Baghin dokumenttielokuva Helsinki, ikuisesti saa ensi-iltansa Helsingin juhlaviikoilla 15.8. klo 18.30 Bio Rexissä. Esitys avaa juhlaviikot ja se tarjotaan helsinkiläiselle yleisölle ilmaisnäytöksenä. Helsinki, ikuisesti on Peter von Baghin pitkäaikaisen unelman toteutuma. Se on suuri Helsinki-aiheinen kooste-elokuva Pohjolan valkeasta kaupungista. Kyseessä on arkistomateriaaliin ja suomalaiseen taiteeseen perustuvaa kaupunkisinfonia ja spektaakkeli illuusioiden Helsingistä. Von Bagh etsii elokuvassaan kaupungin henkeä ja sielua ja tekee sen tyylilleen uskollisena assosiaatioiden ja kompilaatioelokuvan parhaiden perinteiden mukaan. Elokuva on samalla suomalaisen taiteen kuva ja toimii paitsi Helsingin muotokuvana myös laajempana esseenä suomalaisesta kulttuurista. Suomen pääkaupunkia on kuvattu runsaasti elokuvissa, niin fiktioissa kuin dokumenteissakin. Parhaat suomalaiset elokuvantekijät ovat vuosisadan ajan kertoneet Helsingistä: Erkki Karu, Valentin Vaala, Nyrki Tapiovaara, Teuvo Tulio, Matti Kassila, Risto Jarva, Mikko Niskanen, Aki Kaurismäki... Tätä täydentävät hienojen dokumenttikuvaajien, kuten Aho & Soldanin, otokset. On olemassa kuvaa 1900-luvun ensi vuosikymmeniltä, sodasta ja rauhasta, pääkaupungin olemuksen tiivistävistä miljöistä: asemalta, stadionilta, toreilta, puistoista ja takapihoilta. Elokuvassa fiktiiviset ja todelliset henkilöt saavat saman todistusvoimaisen läsnäolon. Kollaasissa on otteita lähes sadalta Helsinkiä kuvanneelta taiteilijalta. Elokuvassa käytetään kirjallisuuden katkelmia, maalauksia ja valokuvia - kuitenkin hillitysti, pääpaino on elävällä kuvalla ja sillä ajan ja paikan konkretian pelkistävällä erityiskosketuksella, jonka vain elokuva voi todistusvoimaisesti esittää. Mukana on myös koko joukko suomalaisten rakastamia filmitähtiä Tauno Palosta ja Ansa Ikosesta alkaen. Elokuvassa eri ainekset käyvät dialogia keskenään. Tarinan kertoja, tajunnanvirran keskipiste, on tietysti Helsinki itse. Kuvat ovat puolueettomia ja järkkymättömiä, niitä vasten heijastuvat ihmisten luulot siitä mitä he ovat ja mitä heidän kaupunkinsa on, se miten kaupunki on heidän elämänsä kuori. Vanha, kultturelli Helsinki kohtaa sieluttomampien uusien aikojen nousukasmaisuuden - jossa on kuitenkin enemmän tasoja kuin kukaan omaa aikaansa elävä voi huomata. Ikuinen kaupunki on olemassa oikeasti. Menneisyys kohtaa valkokankaalla tulevaisuuden: unelman ja utopian parhaasta kaupungista. Jos ihminen harkitsemattomuuttaan tuhoaa, purkaa tai hairahtuu, elokuva palauttaa kaupunkikuvan unenomaiseen alkutilaansa. Valkokankaalla välkehtii kaikkein aikojen Helsinki, sen ajalliset ilmentymät, paikat kuin sarjana ristikuvia muistimme sydämessä. Elokuvaohjaaja, tutkija, kulttuurin monitoimimies, Valtiotieteen tohtori ja Elokuvahistorian professori Peter von Bagh on suomalaisen kulttuurin merkkimiehiä, joka on käsitellyt elokuvissaan ja kirjoissaan suomalaisuutta laaja-alaisesti ja ennakkoluulottomasti. Von Bagh on palkittu mm. DocPoint-dokumenttielokuvafestivaalin elämäntyöpalkinnolla 2005 ja vuoden parhaana tietokirjailijana Tieto-Finlandia-palkinnolla 2007. Elokuvasta hän on kirjoittanut laajasti ja julkaissut kymmeniä kirjoja, mm. kirjan Aki Kaurismäestä. Tuotantoyhtiö ILLUME OY on maamme johtavia dokumenttielokuvayhtiöitä. Ensi-ilta 15.8.2008
Kävin katsomassa tämän Bio Rexin ilmaisnäytöksessä. Yllä oleva kuvaus oikeastaan aika hyvin kiteyttää dokumentistä kaiken oleellisen. Tyylikkäästi toteuttu dokumentti piti otteessaan pienestä hajanaisuudesta huolimatta. 4/5
Upea dokumentti. Menetin alusta ensimmäiset 10 minuuttia, mutta sen jälkeen olin liimattuna vastaanottimen äärellä. Saiko kukaan talletettua kiintolevylle? YleAreenalle ei ole vielä ilmestynyt (liekö koskaan edes tulee?) ja on suuri vaara ettei myöskään DVD:llä nähdä. Jos ihmettelette mistä on kyse, niin tässä on pätkä. Linkki
Oli kyllä erinomainen dokkari. Joskus Peter von Bagh pomppii dokkareissaan jotenkin liian nopeasti asiasta toiseen, mutta tässä oli rytmi onnistunut. Ehkäpä yksi herran parhaimmista dokkareista.
Nyt jopa Kaurismäen uusin Laitakaupungin valot löytyy Yle areenalta, mutta ei tätä dokkaria. Ehkä meidän pitää perustaa kansanliike ja alkaa kinuta DVB-G:lta apua.
Helsinki, ikuisesti esitetään huomenna torstaina 7.5. Joensuussa Elokuvakeskus Tapiossa klo 16.30. Paikalla myös ohjaaja Peter von Bagh. Linkki
"Pohjolan valkea kaupunki"...luin ensin että "vaikea", mikä olis ehkä ollut lähempänä totuutta. Ankea, rumien "makkaratalojen" hallitsema kylä, jonka kadut lainehtivat kusesta, ujot jurot ihmiset jurmuttavat toisilleen ja yksiöidensä sohvilla.
Olin paikalla tänään Joensuussa, ja tosiaan leffan näyttivät. Sen jälkeen leffasta oli mahdollisuus kysellä suoraan PvB:lta. Kyselyjä tulikin aika paljon, ja oli mielenkiintoista kuulla niihin vastauksia suoraan ohjaajalta. Livenä hyvin rennon oloinen tyyppi. Kokonaisuutena tosi kiva tapahtuma! Mitä tilaisuudessa keskusteltiin?
Ai hitsi, jos postit olis ollu 1,52e, ni olisin tilannut. Tykkään kuitenkin valtavasti kohderyhmään tarkentumattomasta sinnikkäästä puffaamisesta. Sääli. Harvinaista täällä joensuussa että näyttävät lupaamiaan elokuvia, siitä plussaa, mutta ei paljon kuitenkaan.
Tuli tallennettua ja katsottua tämä ja olipas komea dokumentti. Entinen Wanha Helsinki on aina mielenkiintoista katsottavaa ja tässä monet tutut maisemat näki monella eri aikakaudella. Lukuisat elokuvista otetut kohtaukset olivat hyvin valittuja ja vanhimmat dokumenttipätkät herättivät entiset ajat eloon vielä paremmin. Rauhallinen tahti antoi ihanan unisen tunnelman koko teokselle. Hieno dokumentti.
oli niin tylsää, että ensin katoin pikakelauksella ja sitten hyppelin hieman ja poistin "ikuisesti", kesti tosiaan
Wanha Helsinki on itseäni kiinnostanut jo pitkään ja tämäkin on tallessa. Kirjahyllyssä on toistakymmentä Helsingin historiaa käsittelevää kirjaa alkaen Foto Signe Brander päätyen Raija Tervomaan loistavaan vanhalla Stadin slangilla kijoitettuun Mutsi ja mä teokseen. Lisää aiheesta :thumbsup: P.S. erep - missä päin asuitkaan/olet syntynyt ???
Tässä von Bagh onnistui vanhan materiaalin koostamisessa mm. Sodankylä-dokumenttiaan paremmin. Otokset olivat kiinnostavia ja ne oli liitetty tietyllä johdonmukaisuudella toisiinsa. Kaikista vanhin materiaali teki samalla myös suurimman vaikutuksen. Vaikka iso osa paikoista olikin tuttuja, niin tunneside ympäristöön tekee dokumentista varmastikin paljon vaikuttavamman. Ilman kotiseuturakkautta tällaisia katsoo vain ulkopuolisin silmin. -
Kaksi kommenttia: 1. Sodankylä-dokkarin matsku on selkeästi yksipuoleisempaa ja siten ei samalla tavalla kiinnostavaa ja/tai taiteellisesti haastavaa kuin Helsinki-elokuvassa. Sodankylän matskusta >90% on pelkkiä haastatteluja, mukana on hyvin vähän itse festivaalin historiasta tai kyläpahasesta (joita itse odotin enemmän kuin maailmanhistoriaa kertaavia puhuvia päitä). Von Baghin omin sanoin: "[Helsinki, ikuisesti sisältää..] kaikista parhaimpien elokuvaajiemme kaikista parhainta materiaalia". 2. Olen hieman eri mieltä toisesta näkemyksestä, mutta ymmärrän mielipiteen. Minulla tunneside pääkaupunkiimme ennen dokumenttia oli varsin negatiivinen. En myöskään tuntenut paikkoja/nähtävyyksiä juuri keskustan kolmensepänpatsasta ja eduskuntataloa enempää. Dokumentti auttoi avaamaan kaupungin sielua ja löytämään sellaisia asioita, joita en ollut hoksannut tarkastella. Silti kiellän tarkkailleeni sitä ulkopuolisen silmin ~ omalta osaltani koin dokumentissä esitetyt taideteokset ja filmikatkelmat otteiksi Suomalaisesta taiteesta, en Helsingin tai helsinkiläisten taiteesta (vaikka julkinen kulttuuritarjonta painottuu pääkaupunkiin). Myös vanhat kuvat pääkaupungista tuntuivat minusta koko kansakunnan saavutuksilta, kertoen Suomi-nimisen valtion historiaa Helsinki-nimisen kaupunkin kautta, jopa niin että samanlainen frame voisi olla Turusta, Kuopiosta tai Lappeenrannasta otettu. Samanlaista yhteenkuuluvuuden ja ylpeyden tunnetta ei tosiaankaan muodostu Lonely Planetia katsoessa.
kuule, mulla oli vanhassa pahviajokortissa 4x Helsinki... Syntymäkunta = H Asuinkunta= H Ajokortin myöntämiskunta= H Kaksoiskappaleen myöntämiskunta = H enköhän liikuin yksin kanta- ja esikaupungeilla vapaasti alle 10 vuotiaana. 13 v vanhana olin keskustassa tsupparina. 15v. lähtien olin keskustassa ilta- ja viikonloppuduunissa. esikaupungit tulivat viimeistään tutuksi kun otin opiskelujen aluksi vosikkakortin ja ajoin kaikilla puolilla pääkaupunkiseutua, pääosin yövuoroja (ularosvona markkasateessa). miten se liittyy pätkän tylsyyteen? Edit: ja miten slangi on "loistavaa" ? sehän on ihan tavallista puhetta. Edit 2: ja toi slangiseuran saitti on ihan dunkku. slumpata ei oo ostaa vaan myydä. ostaa on esim. köbaa (savolaisille: lausutaan tschöbaa) ja pointsusi on? Et arvosta Helsinki vaan "kansakuntaa"... voi v*tt* mikä intellektuelli ! Aiotko liittyä AKS:ään tai uudelleen herätettyyn hörhöjen IKL:ään? siellä ihaillaan "Kansakuntaa" mulla ei synny tollasta "yhteenkuuluvaisuuden ja ylpeyden tunnetta" tollaista roskatekstiä suoltavan kanssa. jopa 70-luvun stalinisteilla oli paremmat selitykset. heistäkään en saa "yhteenkuuluvaisuuden ja ylpeyden tunnetta". pysy siellä bortom takana ! tämähän on vaan huumoria enhän minä sinua herjaa
Kiinnosti vaan suhteesi Helsinkiin ja mistä perspektiivistä katselit pätkää. No nyt se on tiedossa. Missasit täysin pointin Raija Orasen kirjasta maininnastani Kirjoitin: En kirjoittanut: Kannattaa lukea viestit hieman tarkemmin, ennen kuin kommentoi niitä... Itse Orasen kirja oli loistava, hienoa ajankuvaa ja mukavia tarinoita sekä osuva kuvitus. Lisäksi vanhalla stadin slangilla ei turhan paljon ole kirjoja kirjoitettu. Itselläni on vino pino Helsingistä, sen historista ja elämänmenosta kertovia kirjoja ja kaikki muut on kirjoitettu pääosin kirjakielellä. Orasen kirja on virkistävä poikkeus. Slangiseuran saitilla on ongelmana, että siellä on ilmeisesti myös nuorempia ylläpitäjiä, joilla ei ole kosketusta vanhaan slangiin, ainoastaan uuteen jota ei ihan slangiksi voi kutsua. Tietysti kieli muuttuu koko ajan ja itseäni ainakin häiritsevät täysin virheelliset termit slangissa ja muussakin kielessä, kun ei tunneta niitä, niiden merkitystä tai kirjoitus-/ääntämisasua. Nykyisestä nuoriso"slangista" en ole perillä, eikä se tottapuhuen paljoa kiinnostakkaan.