Englanniksi puhutuissa tv-ohjelmissa tai elokuvissa tulee vastaan erilaiset murteet ja puhetyylit, kuten suomenkielessäkin. Esimerkiksi iso-britannialaisten ja jenkkiläisten lausumisessa on suuri ero, kuten myös jenkkien osavaltioiden välillä. Jokaista murretta ja puhetyyliä oppii kuuntelemaan kunhan korva harjaantuu ko. murteeseen ja aksenttiin. Tämä taas tarkoittaa ettei elokuvan alkupuolen puheista välttämättä ymmärrä yhtähyvin kuin loppupuolen puheesta. Elokuvat ja tv-sarjat pyrin katsomaan suomiteksteillä jos vain mahdollista, sitten enkkutekstit tai puhutut kielet. Jostain syystä tykkään katsoa animet japaninkielisellä äänellä ja enkkuteksteillä. Monesti suomiäänet on jotenki rasittavat ja tekstitykset supistetut (verrattuna esim. enkkuteksteihin). Hyvänä esimerkkinä vaikka Hayao Miyazakin elokuvat. Animen lisäksi myös mangaa seuraan mieluiten englanniksi. Osan kirjoista luen myös englanniksi, osasyynä selvästi halvempi hinta. Jokainen voikin itse katsoa play.com playtrade hintaa ja suomalaisten kirjamyymälöiden hintaa. Toinen syy tulee suomennoksesta, osalla kirjailijoista on oma humoristinen tyylinsä jota on erittäi hankala tai jopa mahdoton siirtää suomennokseen, esimerkiksi Jeremy Clarkson.
Miksi kielitaitoisen tarvitsisi katsoa elokuvia ilman suomitekstejä? Yhtä lailla kielen kuulee on siinä sitten tekstit tai ei. Joka tapauksessa jo alkuperäiskielen kuuleminen (vrt. dubbaus) harjoittaa kielitaitoa. Totta on, ettei kaikkea pysty suomentamaan, eikä suomesta löydy sanasta sanaan samanlaisia ilmaisuja. Osa vitseistä menee väkisinkin myös ohi, jos englanti ei ole se ensimmäinen puhuttu kieli. Meidän suomalaisten on mahdotonta ymmärtää kaikkia englannin kielen hienouksia ja vivahteita. Me emme millään voi ymmrätää kaikkia vitsejä tai muita vastaavia seikkoja puheesta.Suomentajan tehtävä on yrittää valottaa niitä. Lisäksi jumase nosti hyvin esiin näyttelijöiden artikulaation. En tiedä, kuinka pieni työmuisti sinulla on, mutta jos et pysty keskittymään yhtä aikaa tekstiin ja puheeseen, niin sinun onkin sitten parempi katsoa ohjelma ilman tekstejä. Et myöskään taida katsoa minkään muun kielisiä elokuvia, kuin niitä, joita puhut sujuvasti? Miksi ihmeessä ei voi olla? Kieli on vähintäänkin yhtä tärkeä kuin kuva. Jaksaako moni katsoa esim. pelkkää rymistelyä ympäriinsä ilman iskevää dialogia? Jos lukisit ensimmäisen postaukseni kunnolla, ymmärtäisit, etten väittänyt mitään tällaista. Toki arvostan suomen kieltä, mutta en kuitenkaan muiden kielten kustannuksella. Suomi vain sattuu olemaan äidinkieleni, joten luonnollisesti se on myös kieli, jota parhaiten osaan. Minusta tuntuu, että olet mieluummin ymmärtämättä kuin myönnät tarvitsevasi apua. Minun englannin kielen taidoistani voin sanoa sen verran, että olen asunut Yhdysvalloissa. Ehkä se kertoo sinulle jotakin. Ehkä sinunkin pitäisi harjoittaa tätä taitoa, sillä suurin osa meistä pystyy tähän. Ottaisit tämän harjoituksen kannalta. Tekstitykset opettavat myös lukemaan nopeammin, sillä sekunnit, jotka ne näkyvät ruudussa ovat rajalliset. Lisäksi tekstittäminen tehostaa luetun kiellen ymmärtämisen taitoja. Varsinkin lapsille tästä on hyötyä. Useinkin. Suomalaiset leffat kuule ovat välillä niin epäselvästi mumistu nauhalle, että ilman tekstitystä on vaikea saada niistä mitään selvää. Äänen voimakkuus, kun pitää kerrostalossa pitää kohtuullisella tasolla. En väitä, etteikö elokuvan katsominen ilman tekstejä voisi kehittää kielipäätä. Tottahan toki se kehittää. Mutta en ymmärrä sitä, miten tämä seikka liittyy siihen arvostaako ihminen suomentamista vai ei. Jokainen katsoo elokuvat tietysti niin, kuin parhaaksi näkee. edit: Niin, ja tuli muuten mieleeni, että voihan tätä asiaa toisestakin näkökulmasta tarkastella. Kävin Riikassa ollessani katsomassa leffassa Hangoverin. Se oli tekstitetty latviaksi ja venäjäksi. Suomalaisena olen tietysti tottunut lukemaan tekstit, joten luin ensiksi yläriviltä latviaa ja alariviltä venäjää. Kummankin kielen taitotaso on vähintäänkin auttava. Tässä tapauksessa kesti hetken, ennen kuin pystyin jättämään tekstit omaan arvoonsa, ja keskittymään itse elokuvaan.
Arvasinhan, että täällä vedettiin taas överiksi sen minkä kirjoitin. :hitme: Kyllä minä pystyn aivan yhtä hyvin seuraamaan kuvaa ja tekstityksiä yhtä aikaa kuin varmasti muutkin täällä. Tarkoitin lähinnä sitä, että kirjaimellisesti kaikkea ei voi ruudulla huomata samaan aikaan, kun lukee tekstityksiä (ja esimerkiksi sinun kohdalla vielä keskittyy tekstityksen vivahteikkuuteen). Ehkä vain pienellä osalla on tarve kirjaimellisesti kaikki elokuvasta nähdä, mutta jos minun pitää valita nähdäkö elokuvasta kaikki vai keskittyä tekstityksiin, joita en periaatteessa edes tarvi, niin valitsen aina tuon ensimmäisen vaihtoehdon. Nyt ei puhuttu siis dialogista, vaan tekstityksestä. Kirjoitukseni koski siis nimenomaan niitä, joilla on tarvittava kielitaito. Tässä en siis missään vaiheessa ole väheksynyt kielen tärkeyttä, vaan nimenomaan pohtinut sitä, miksi tekstityksiä käyttävät nekin, jotka eivät niitä tarvi. No tunteesi on väärä, lienen kuitenkin itseni paras asiantuntija. Totta kai nyt joskus, harvoin mutta joskus, tulee dialoginpätkiä, joita en täysin ymmärrä niissä olevan fraasin, termin tai sanan takia. Tällöin kuitenkaan en turvaudu tekstityksiin (jo siitäkin syystä, ettei tekstitys aina kerro koko totuutta), vaan etsin itse näiden merkityksen netistä tai sanakirjoistani. En nyt alaa omaa englannin kielen taitoani hehkuttamaan, mutta sanotaan nyt, että aika monta vuotta elämästäni olen uhrannut sen opiskelemiseen ja sen vivahteiden tuntemiseen -- edelleenkin. Edelleen en aiemmin tarkoittanut, etten kykenisi tähän. Tuskin sentään alat väittämään, ettei tekstityksien takia sinulta mene kirjaimellisesti mitään ohi. Otitko jotenkin henkilökohtaisesti vastineeni sinulle? Olin vaan aistivinani aika puolustavan ja aggressiivisen sävyn. Tarkoitus ei ollut kritisoida sinua, vaan pohtia asiaa -- aiheesta. Tuskin olet sitä mieltä kuitenkaan, että kaikille kielitaitoisille suomitekstien täytyy olla elinehto. Ja kun et ole tätä mieltä, niin ymmärrät varmaan miksi kotiteatterifoorumilla pohdin sitä, miksi jotkut näistä henkilöistä maksavat julkaisuista tuplahinnan ja/tai odottelevat niitä kuukausitolkulla (kun ne on jo julkaistu rapakon toisella puolella) vain saadakseen ne suomitekstit. Totta kai suomitekstityksillä on paikkansa niin kielitaidottomien (tai vain siinä määrin kieltä osaavien, etteivät koe ymmärtävänsä ihan kaikkea) kuin sitten niiden taholla, jotka vain suosivat suomitekstityksiä. Oma pointtini on vaan se, että paikkansa on myös sillä vaihtoehdolla, ettei käytä tekstityksiä.
Suomennokset ovat kyllä erittäin hyvä lisä, etenkin elokuviin jotka eivät ole englanniksi tai suomeksi puhuttuja. Hämärämpää sanastoa sisältävät julkaisut tulee katseltua tekstien kanssa (esimerkkinä TV-sarjoista House, jossa esiintyy paljon lääketieteellistä sanastoa).
Jos mahdollista en käytä koskaan suomenkielisiä tekstityksiä. Toisaalta englanninkieliset tekstitykset ovat lähes aina päällä. Tekstityksiä käytän syystä, että vaikka kielitaito on jotakuinkin kohdallaan, olen huono saamaan selvää puheesta ja dialogin missaaminen ärsyttää suhteellisen paljon. Tekstitystä tulee luettua vain kun dialogista ei saa muuten selvää. Tästä syystä myös suomennetut tekstit ovat hankalia, koska ne sisältävät ylimääräisen tulkintavaiheen, jossa käännän suomennoksen takaisin englantiin ja vertaan siihen mitä tuli kuultua. Tämä vaihe vie huomattavasti enemmän keskittymiskykyä kuin tekstin luku. Polliin vastasin kieltävästi, se ei kuitenkaan tarkoita että suhtautuisin negatiivisesti suomenkieleen. Oma englanninkielen käyttö ja suosiminen alkoi nuorena fantasiakirjallisuuden lukemisesta. Vaikka suomenkielen ymmärrykseni onkin parempi kuin englanninkielen, en pysty lukemaan fantasiakirjallisuutta suomeksi koska se vain kuulostaa omaan korvaan niin hassulta ja lapselliselta assosiaatioiden ollessa erilaiset. Käännöstyötä pidän tarpeellisena, mutta esimerkiksi ranskankielisen elokuvan minä katsoisin mieluummin englanninkielisen tekstityksen kanssa kuin suomennoksen. Tämä siksi, että olen tottunut englanninkieleen elokuvien ja tv-viihteen maailmassa sekä kirjallisuudessa.
En arvosta suomentamista sen enempää kuin millään muullakaan kielellä kääntämistä. En menisi myöskään tokaisemaan, että arvostaisin suomen kieltä ja olisin siitä jotenkin ylpeä. Toki suomi on ensimmäinen kieleni ja klaaraan sen selkeästi parhaiten, mutta mielestäni olisi jotenkin hassua olla ylpeä siitä, että kuuluu jonkin tietyn kielen puhujakuntaan. Pääsääntöisesti en käytä suomennoksia kun katson muun kuin suomenkielisiä leffoja: tämä johtuu etenkin siitä, että tähän kategoriaan kuuluvat katsomani elokuvat ovat erittäin voittopuolisesti englannin-, ruotsin- tai saksankielisiä. Englannin- ja ruotsinkielisissä leffoissa en käytä tekstityksiä ollenkaan, saksankieliset leffat varustan mielelläni saksannoksilla mikäli mahdollista. Saksa on minulle heikompi kieli kuin englanti tai ruotsi ja leffojen saksannokset kätevä kielitaidon ylläpidollinen työkalu. Toisaalta esimerkiksi ranskan- tai italiankielisiä elokuvia katsoessani luonnollisesti tarvitsen ehdottomasti tekstitykset. Silloinkaan en tosin varta vasten hae suomennoksia (joita ei useasti edes löydy), vaan ihan yhtä hyvin voin tyytyä vaikkapa englanninnokseen. Tekstitykset vievät tilaa ja köyhentävät visuaalista puolta, kun huomio kiinnittyy kirjaimiin itse tapahtumien sijasta. Kielelliset ongelmat ovat myös läsnä. Koen häiritseväksi sen, että esim. suomennoksessa tulee toisinaan kieliopillisten ym. syiden takia jo alussa esille sellaista, mikä varsinaisessa (muunkielisessä) dialogissa tulisi esille vasta myöhemmin. Jotain jännitysmomenttia vailla siinäkin sitten jäädään.
En jaksa lukea koko triidiä, mutta uskon että mainitsemani pointit on jo sanottu vähintään kerran. Arvostan suomentamista koska iso osa vanhemmasta ikäluokasta ei osaa englantiakaan kunnolla (dubbaaminen ei tule kysymykseenkään). Ja kyllähän se vaan on aina jotenkin helpompaa katsoa monimutkaiset leffat ihan suomeksi tekstitettynä kuin alkuperäiskielellä jossa saattavat ihan murteistakin johtuvat vaihtelut saamaan aikaan semmoisen hetkellisen ajatuskatkon. Itselle vieraiden kielten suomennokset tai englantilaiset käännökset ovat joka tapauksessa pakolliset, koska mitään muuta kieltä ei ymmärrä yhtä syvällisesti. Huonoja käännöksiä on ollut ja tulee aina olemaan, mutta sen takiahan foorumeita luetaan että onko jossain DVD:ssä jotain vikaa.
Toki tekstien suomentamista aina tarvitaan. On ihmisiä, jotka osaavat englantia täydellisesti ja jotkut eivät sitä kovin hyvin osaa tai eivät sitten lainkaan. Sitten täytyy ottaa myös huomioon, että elokuvissa on sanaleikkejä, jotka eivät ulkomaalaisille avaudu ja niissä myös joskus puhutaan murteilla tai muuten epäselvästi. Eli arvostan suomentamista korkealle. Toki joskus tulee vastaan käännösvirheitä tai laiskasti käännettyä tekstiä, mutta en anna sen häiritä kovasti. Itse pitäisin kyllä hyvänä juttuna, jos myös ekstroja vähän useammin käännetäisiin. Myös suomenkielistä kirjallisuutta on usein helpompi lukea kuin ulkomaankielistä. Elokuvien nimien kääntämistä kannatan myös. Viime aikoina on kyllä kovin paljon jätetty kääntämättä, vaikka ihan kelvollinen käännös olisi varmaan ollut olemassa. Toki on tapauksia joissa käännös on tehty päin takapuolta ja joissakin tapauksissa olisi ollut parempi jättää vain alkuperäinen nimi. Ja on myös suomenkielisiä nimiä, jotka ovat jopa parempia kuin alkuperäinen nimi.
Viime viikolla tätä aihetta jälleen mietin. Olen nyt taas asunut rapakon toisella puolella lähes vuoden, enkä ole voinut olla huomaamatta muutamaa asiaa: 1. Amerikkalaiset eivät katso vieraskielisiä elokuvia - edes parhaat eurooppalaiset/aasialaiset ym. elokuvat eivät yleensä saa teatterilevitystä. Joissain tapauksissa niitä saatetaan näyttää itsenäisissä elokuvateattereissa. Isot ketjut eivät niitä näytä. Dubattuja elokuvia saatetaan levittää jonkin verran esim. Miyzakin Ponyo esitettiin harvoissa ja valituissa teattereissa. 2. Englannin kielisen tekstityksen laatu ei ole suomalaisen tekstityksen tasoista. Luulen, että syynä on yksinkertaisesti se, että yleiset suuntaviivat puuttuvat. Toisena syynä uskoisin sen johtuvan siitä, että elokuvan tekijät kääntävät tekstitykset itse, eivätkä anna tehtävää ammattilaiselle. Tekstitys viipyy ruudulla usein liian lyhyen ajan. Tämä vaikeuttaa elokuvan seuraamista, koska itsellä ei ole aikaa lukea tekstitystä kokonaan. En tiedä, kuinka paljon tämä johtuu siitä, etten ole natiivi englannin puhuja. Totta kai voi olla niinkin, että olen yksinkertaisesti hitaampi lukemaan englantia, mutta jotenkin epäilen tätä. Vertailupohjaa ei suuremmin ole, koska en saa niitä peri amerikkalaisia katsomaan vieraskielisiä leffoja Toisaalta välillä täytyy valita englanninkieliset tekstitykset ihan englannin kielisiin elokuviinkin esim. näyttelijöiden epäselvän muminan tai vaikean aksentin takia, jolloin ainoana vaihtoehtona löytyy kuulovammaisille tarkoitetut tekstitykset - niiden lukemisessa minulla ei ole ollut ongelmia, mutta toisaalta niiden lukemista auttaa myös ääniraita, joka antaa rytmin lukemiselle.
Eipä ollut tähän tullut vastattua. Eli arvostan suomentamista ja yleisesti ottaen suomennosten laatu on korkeata luokkaa. Harvemmin tulee kuitenkaan pantua sen kummemmin merkille niitä oikein hyviä suomennoksia tai asioita jotka olisivat jääneet ymmärtämättä ilman suomennosta. Loppukevennyksenä klassinen "superlataaja" https://www.dvdplaza.fi/forums/showpost.php?p=1196400&postcount=13
Toisaalta tuohan vain tietyllä tavalla vahvistaa tässäkin ketjussa esittämääni kantaa. Esimerkiksi JTX:hän ainakin oman tarinansa mukaan oli tietoinen mitä "supercharger" tarkoittaa virallisesti suomeksi. Itse taas en ollut tietoinen tästä, koska kyse on ammattiterminologiasta mitä ei voi sinänsä mistään oppia ellei perehdy tiettyyn alaan -- ko. termi ei kuulu ns. käytännön akateemiseen englannin kieleen mitä itse opiskelen. Kun JTX ei ilmeisesti kuitenkaan ko. alaa ole opiskellut, niin sehän kertoo vain suomalaisten huimasta englannin kielen tasosta ("lievästi" yleistäen). JTX:n kaltaiset voisivat mennä helposti esimerkiksi NASA:an tai MIT:hen töihin käymättä läpi ensin terminologia-kurssia, koska esimerkiksi raketin osat ovat varmasti automaattisesti tuttuja. Tietenkään kaikki eivät voi JTX:iä olla ja tarvitsevat suomennosta... noh vaikkapa Wizard of Ozin rallatuksiin.
Aiemmin taisit jo vihjatakin ja nyt ymmärrän kantasi. Mutta sitä ihmettelen, että miksi sumputit itsesi kieltä opiskelevana ja kaikki muut "kielitaitoiset" vaihtelevilla taustoilla samaan ryhmään? Onko käsityksesi siitä mikä on tarvittava kielitaito vääristynyt? Viestin johon viittaan kirjoitit jo vuosi sitten, joten lainaan erään kohdan muistin virkistykseksi: "Kirjoitukseni koski siis nimenomaan niitä, joilla on tarvittava kielitaito." "-- pohtinut sitä, miksi tekstityksiä käyttävät nekin, jotka eivät niitä tarvi." Eikö nyt ole aika ilmiselvää että vaikka olisi "normaalisti" kielitaitoinen kuten minä, niin tässä tapauksessa minulla ei ole tarvittavaa kielitaitoa kun olen itsekin sitä mieltä, että en ymmärrä aivan kaikkea ja haluan tekstityksen osin vain varmuuden vuoksi?
Ajattelen samalla tavalla. Paitsi jos on sitten tuleva englanninkielen opettaja tai jotain vastaavaa. Varsinkin nykyään kun sekä leffoja että tv-sarjoja seurataan myös piraattilahtien kautta jolloin tekstityksiä ei ole aina heti saatavilla, on ehkä suosittua leikkiä "kovaa jätkää" ja kertoa katsovansa aina ilman tekstejä (ei kylläkään tässä ketjussa ole tapahtunut niin, jollain yleisemmällä ja vähemmän leffoihin keskittyneellä forumilla olisi varmasti tullut enemmän sellaisia kommentteja). Mielestäni tuolloin vain valehtelee itselleen. Toki riippuu myös paljon mitä katsotaan. Jos elokuva tai sarja ei sisällä mitään alakohtaista sanastoa, puhutaan selvähköä perusamerikanenglantia ja tapahtumat tarjoillaan valmiiksi pureskeltuna, niin kyllähän silloin juonen pääosin ymmärtää vaikka mute päällä. Itselleni ei ainakaan riitä vain se juonen ymmärtäminen, vaan haluan myös tietää mitä oikeasti sanottiin. Ja jos jään kelaamaan sanakirjaa päässäni enkä siltikään löydä tuntematonta sanaa sieltä, niin silloin menee helposti seuraavakin kohtaus aivan ohi. Se vie huomiota selvästi enemmän kuin tekstityksen seuraaminen. Minulle kelpaa myös englanninkielinen tekstitys - jossain määrin se voi olla jopa helpompaa vaikka suomea onkin varmasti nopeampi lukea, mutta kenties puhuttua ja luettua englantia on helpompi sisäistää kun tällöin ei tarvitse tehdä sitä käännösprosessia päänsä sisällä. Tällöinhän on jopa mahdollista, että sitä katsojana alkaa ikään kuin ajattelemaan englanniksi (niin kuin englantia kirjoittaessa). Arvostan siis ammattikääntäjiä. Mutta samaan vetoon pakko sanoa, että parhaimmillaan todella hyvää jälkeä näissä ns. fanisubeissa saadaan usein erittäinkin nopeilla aikatauluilla (pari päivää!). Niissä ehkä pyritään kääntämään enemmän suoraan sanasta sanaan ja tekstiä on selvästi enemmän. Siinäkin on puolensa.
Varmaankin sen takia, koska koen elokuvissa käytetyn kielen olevan yleisesti ottaen suhteellisen selkeää -- siis sellaista mihin ei tarvi esimerkiksi yliopistotason englannin kielen osaamista. Tämän luulisi olevan aika tärkeä pointti myös itse elokuvantekijöiden kannalta sillä pitäähän niitä tehdessä ottaa katsoja huomioon: esimerkiksi Yhdysvalloissa tunnetusti yleistieto ei ole huimaa luokkaa. Toki elokuvien dialogeihin eksyy sanoja, joita kaikki eivät tiedä. Toisaalta eikö tämä pidä paikkansa vaikkapa suomalaistenkin elokuvien kohdalla. Se pointtini, tosin hyvin pitkälle mutu-tuntumalla, on ollut lähinnä se, että se kielen osaamattomuuden tunne mikä voi tulla, jos lähtee katsomaan leffaa ilman tekstityksiä, onkin itse asiassa epävarmuuden tunne, kun ei ole "turvaverkkoa" alla. Esimerkiksi lapsi saattaa ajaa apurattailla varustetulla pyörällä täydellisesti ilman, että apurattailla on varsinaista funktiota ajossa. Kun ne apurattaat sitten poistetaan, niin yhtäkkiä ajaminen onkin todella vaikeaa ja epävarmaa. Kun on tottunut tekstityksiin vuosien ja taas vuosien ajan, niin totta kai tulee vieroitusoireita, kun ne pistää päältä pois. Ja kun korviin sitten kantautuu yksi sana mitä ei tunne, niin tuntuu, ettei ilman tekstityksiä selviä. Tätä tietenkin kannattaa sitten verrata käytännön elämään, jossa vieraita termejä (jopa äidinkielellä) saattaa kuulla hyvinkin usein, mutta ne eivät jää vaivaamaan, koska ajatteleva ihminen kyllä osaa esimerkiksi asiayhteyden kautta arvata mistä on kyse. Sekin täytyy huomioida, että muistaakseni aloitin tekstien poisjättämisen yläaste-/lukiovaiheessa -- ei ollut yliopistokoulutuspohjaa englannin kielestä. Tällöin minulle tuli juuri noita äskeisessä kappaleessa mainittuja "vieroitusoireita". Tuon tuosta vieraita sanoja hyppäsi korviin ja tuntui siltä, että pitäisi melkein joka toinen minuutti käydä sanakirjaa pläräämässä. Jonkin ajan kuluttua kuitenkin nämä "vieroitusoireet" lakkasivat eikä tekstityksien edustamien "apurattaiden" puute enää häirinnyt. Olin toki aina ollut suuntautunut juuri englannin kieleen, ja tässä mielessä ymmärrän miksi kritisoit tapaani samaistaa omat kielitaitoni muiden taitoihin. Toisaalta kun tässä olen itseäni käyttänyt "koekaniinina", niin tunne on suuri, että merkittävämmässä roolissa olisi psykologinen oireilu kuin sitten se, ettei yksinkertaisesti ymmärrä kohtauksista riittävästi ilman tekstityksiä.
Vastasin kyllä. Vaikka olen elitistinen englantia yliopistotasolla opiskellut akateemikko enkä tarvitse tekstejä englanninkielisten leffojen katseluun, tarvitsen niitä enemmän tai vähemmän muidenkielisiin leffoihin. Enkä vähiten suomalaisiin leffoihin, niissä tuppaa olemaan niin huono balanssi puheen ja muun äänimaailman välillä että ruotsitekstit on välillä pakko laittaa päälle kun ei vaan kuule/saa selvää mitä sanotaan. En ole suomenruotsalainen tai muutenkaan kaksikielinen, mutta itsenikehittämismielessä valitsen ruotsitekstit jopa jos suomitekstit on saatavilla. Oon sillai niinku dille. edit: ah, tajusin justiinsa että puhe olikin suomentamisesta eikä käännetyistä tekstityksistä yleisesti. My bad (minun pahani).
Tää kysymys on kyllä vähän sama kuin kysyisi että Arvostatko selostusta? Niin tai näin, mutta ilmankaan on hankala olla. Itse arvostan erityisesti niiden kirjojen suomentamista, joita itse haluaa lukea.