Oikeus avioliittoon, perheen perustamiseen, lasten saantiin?

Homojen adoptioasiassa ei ole kysymys itsensä sateenkaarihenkilöstön oikeudestä olla sellaisia kuin ovat vaan heidän huostaansa uskottavan ihmisalun hyvinvoinnista.

Samanliittimisten henkilöitten adoptioasiasta olen sitä mieltä että ei helvetissä ainakaan poikalapsia homoukkojen huostaan "valmennukseen" ikinä milloinkaan! Tästä ei pitäisi tarvita edes keskustella. Poikalapsen hallussapitolupaa ei tällaisille henkilöille kertakaikkiaan tule myöntää.
Tyttölasten ja lesbohuoltajien kohdalla kehityspsykologisen häiriön riski on lievempi, mutta täysin normaalipollaista kansalaista tuskin kehittyy sieltäkään. Ei siis mitään adoptio-oikeuksia minkääntyyppisille ++ tai -- -henkilöille. Pidetään yhteiskunta luonnollisena, kantani homohautomoille on EI.


Itsekin aikoinani pienen pojan elämää viettäneenä voin väittää, että ainakaan pienen miehenalun psyyke ei kestä kahden "isä"papan tilannetta ilman pahoja sivuvaikutuksia. Tilanne on liian kieroutunut ja epäluonnollinen. Kyllä, epäluonnollinen. Jotain psykologisia ongelmia tulee myöhemmällä iällä aivan varmasti; pieni poika tarvitsee normaalin lihaa syövän heteromiehen mallin miehen mallikseen l. identiteettinsä kasvualustaksi. Kaksi toisiaan pusuttelevaa puppeli-isukkia on tästä maksimaalisen kaukana. Jopa ei miehen mallia (isää) lainkaan on äärettömän paljon parempi vaihtoehto kuin totaalisen epäluonnollinen ja kieroutunut gay-miehen malli. Palstan homoadoptiomyönteisimmät viherymmärtäjät voivat tykönään pohtia, millaista olisi ollut henkilökohtaisesti kasvaa ja saada vähän vaikutteita kahden puppeli-isukin huostassa.

Selkäpiitäni karmii miten kieroutuneita tilanteita tällaisesta kahden homoisän ja myöhemmin adoptio-homoisoisän tapauksessa voisi laajemmassa mittakaavassa seurata. Ei saatana nyt oikeesti!

Yhteiskunnan ei pidä tukea tämmöisen luonnottoman rakenteen kehittelyä. Luonto on kehittänyt tähän evoluution avulla estomekanismin (samanlaisilla liittimillä varustetut henkilöt eivät lisäänny keskenään) eikä sitä pidä mennä sorkkimaan.


Muuten gay-populaatio rekisteröiköön suhteitaan yms. mitä nyt haluavatkaan minun puolestani kuten lystäävät, evvk.

 

:hitme:

Ylivoimaisesti suurin osa homoista on eriliittimisten henkilöiden "valmentamia". Täten poikalapsien hallussapito heteroilta pitää kieltää!

 

Kyseessä on yksilöt jotka eivät luonnossa lisääntyisi. Tähän ei pidä kajota.

 

Siis useammalla kuin joka kymmenenellä ihmisellä tässä maailmassa on jotakin vikaa geeneissään? Puhumattakaan suuresta osasta väestöä, jolla on vähintäänkin bitaipumuksia. Todistetusti muistakin nisäkkäistä on löydetty tietty prosentti homoseksuaaleja, joten ihminen ei ole tämän taipumuksen kanssa yksin. Minulla oli ainakin koira, joka oli aivan selkeästi lesbo

Homous ei ole tarttuvaa, eikä se ole valinta. Ihminen on joko homo, hetero tai biseksuaali. Kasvatus ei muuta sitä mihinkään. Eli kahden homon kasvattama poika ei automaattisesti kasva homoksi. Hän on sitä, mitä hänen geeninsä määrittävät. Tällä periaatteellahan heteroiden lapset olisivat aina heteroita. Teillä tuntuu olevan jonkinlainen stereotypia homomiehistä. Homoseksuaaleihin mahtuu varmasti yhtä paljon erilaisia ihmisiä kuin heteroihinkin.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, että mikä homoudessa pelottaa teitä heteromiehiä?

Lapsi tarvitsee häntä rakastavat vanhemmat. Muuta ehtoa en vanhemmuudelle laittaisi.

edit: Ainoa, mikä lasta saattaa hätkähdyttää siinä, että hänellä on kaksi isää/äitiä on se, kuinka muut lapset suhtautuvat häneen. Mutta tässäkin on sitten taas kyse siitä, kuinka suvaitsevainen maailma on. Lapset heijastavat vahempiensa näkemyksiä tällaisissa asioissa, silloin kuin he ovat liian nuoria päättämään itse. Joten tämäkään ei ole mikään este, kun saataisiin ihmiset ymmärtämään, että kaikki eivät ole samanlaisia kuin he itse.

 

Sanoisin että riski kohoaa aika paljon. Puhumattakaan muista pälliongelmista; meininki kotona vs. "muualla" on liian poikkeavaa mikä aiheuttaa kognitiivisen resonanssin. "Elä tee näin niinkuin minä ja Göran-äiti", opettaa Palle-isukki pojalleen enne maailmalle lähtöä.

Poika on joko lataamossa tai setan jäsen itsekin.

 

Nykyään suvaitaan aivan liikaa kaikenmaailman ihme hiihtäjiä. Vai vielä oma pikkupuppeli pitäisi saada?
Olisivat tyytyväisiä että heitä ei enää suoranaisesti jahdata (haeta laitokseen paranemaan) yhteiskunnan taholta; tiukka kontrastipalaaminen pariksi vuodeksi takaisin 60-luvun oikeuksiin niin eiköhän se vikinä siitä vaimene.

 

Ihmettelen aina sitä tarmoa jolla sinunkaltaiset jaksavat taistella 'suvaitsevaisuutta' vastaan. Paraneeko elämänne sillä että kulutatte aikaa ja energiaa tuontapaiseen fantasiointiin. Asianhan ei pitäisi millään tavoin vaikuttaa omaan elämään. Vai perusteletteko tuon vastustuksenne jollain perinteisillä pelko- ja porttiteorioilla? Vai onko takana vain taas jonkinlainen omien turhautumien purkaminen johonkin sellaiseen ihmisryhmään jota on turvallista ja itselle riskitöntä vastustaa.

En nyt oikeastaan ota kantaa juuri tähän asiaan vaan yleisesti ottaen tämän kaltaisiin. Tässähän on kyseessä kuitenkin asia, jonka toteutuminen ei vaikuta kenenkään tilaan taloudellisessa mielessä tai mitenkään omia etuja heikentävästi. Ymmärrän toki periaatteellisenkin (tai vaikka uskonnollisenkin vaikken sitä pidä kovinkaan järkiperäisenä) vastustuksen ei siinä mitään.

 

Itse pidän kuvottavana ajatuksena että kaksi homoa tai lesboa adoptoisi lapsen. Ainakin homoparin kersalla tulee olemaan koulussa kovat ajat ja muutenkin. Viimeistään siinä vaiheessa kun koulukaverit ovat pelaamassa pleikkaria, Göran-äiti tulee kotiin ja antaa Palle-isukille kielarin kaikkien nähden. Voi iskeä kaveri kato...

 

Tarmoa pitää olla liiallisen suvaitsevaisuuden generoiman vinoutuman vastavoimaksi. Muuten täällä on kohta jokin esinerakastajien lahko vaatimassa oikeutta päästä rekisteröimään parisuhdetta kaiuttimiensa* kanssa.

P.S. En ole osallistunut juurikaan koskaan näihin "yhteiskunnallisiin" aiheisiin. Nyt menee jo kutenkin niin pervoksi että oli liityttävä remmiin.


P.S.S. Tämä ei ole mitään taistelua. Vaan foorumikirjoittelua.


*=Kannatan rekisteröityä parisuhdetta vain aktiivikaiuttimien kanssa.


Uskonnolla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä, olen maksimaalisen epäuskonnollinen henkilö. Kaikki uskonnot evankelis-Joulupukkilaisuutta lukuunottamatta pitäisi kieltää.

 

Ei vissiin ole kauaa siitä kun nämä tyypit taisteli eri rotusien ihmisten liittoja vastaan ja nyt ollaan lähes identtisillä arguimenteilla "puolustamassa" viimeistä linnaketta. Säälittävää ja surullista. Varmaan kädet puuskassa istuu himassa ja miettii lisää rajoituksia muiden ihmisten elämiin, prioriteetit kunnossa.

 

Itse kukin voi joko hyväksyä tai olla hyväksymättä, oma valinta tai korkeintaan yhdistyksen/puolueen tms. valinta. Mutta mitään universaalia lakia, määräystä tai luonnonlakia, joka moisen kieltäisi ei kuitenkaan ole olemassa (uskovaisen pään sisällä asuvan mielikuvitusolion mielestä asia voi toki olla toisinkin). Eli kuka tai mikä olemassaoleva taho on päättänyt, että ei voi kajota? Kaikki ihmiset ovat eläimiä, eli siis luonnollisia olioita ja siten osa luontoa. Joten on hassua jos moiset luonnolliset oliot kuitenkin kykenevät tekemään jotain luonnotonta silloin, toimiessaan luonnollisella tavalla.

Moni heterokin on "valuvikainen", eli joko siittiöt ovat sellaisia, ettei lisääntyminen luonnollisesti onnistu tai sitten naisessa on jokin lapsen saamisen estävä "valuvika". Ja vaikkapa sektio, eli keisarileikkaus on nykyään lähestulkoon rutiinitoimenpide, kun taas ennenvanhaan sellaista tarvitseva nainen olisi kuollut (= luonto on huolehtinut näin, joten ei pidä kajota?). Wikipedian mukaan vuonna 2005 suomalaisista 16,0 % syntyi keisarileikkauksella ja nykyään on täysin normaalia, että sekä äiti että lapsi/lapset jäävät eloon.

Toisaalta, on olemassa paljon homoja ja lesboja, joilla ei ole tuollaista "valuvikaa", eli luonto ei siis ole heiltä lisääntymiselimien toimivuutta poistanut. Ja entäs transsukupuoliset, aseksuaalit, biseksuaalit ja sen sellaiset, joista siis osalla on "valuvika" ja osalla ei ole, kun sillä siis viitataan kykyyn lisääntyä? Valtaosa homoista lienee heteroparin lapsia.


Miten pitkälle olet valmis viemään rotuoppisi? Eli jos sinä esim. olet älykkyysosamäärältäsi jonkun tietyn rajan alle, jonkun tietyn testin perusteella, onko silloin oikein että sinut luokitellaan vaikkapa ali-ihmiseksi ja steriloidaan? Entä jos olet liian ruma? Liian lyhyt? Lihava? kömpelö? Puhevikainen? Entäs jos sinulla on jonkunlainen henkistä heikkoutta osoittava fobia tai joku herrarotua rappeuttava perinnöllinen sairaus? Entä onko suvussasi vaikkapa jonkunlaista mielisairautta? Eikö kaikenlainen vammaisuuskin ole luonnotonta, joten ei muuta kuin heikäläisetkin junaan ja "suihkun" kautta, kiitos. Vai oletko kuitenkin niin jalo ihminen, että antaisit kaikkien "valuviallisten" kuitenkin elää?

Kaikkien omasta mielestään herrarotua, arjalaisuutta tms. edustavien kohdalla on aina sangen mielenkiintoista, että ne vääränlaiset eli "vialliset" ihmiset eivät koskaan satu olemaan asiasta päätävien kaltaisia. Eli jos asiasta päättävällä tai jollain hänen lähipiiristään on vaikkapa diabetes, niin silloin diabetes ei tietenkään ole rodullisen heikkouden merkki. Muutoin se tietenkin on sitä, kunnes asiasta päättävä itse saa aikuisiän diabeteksen, jolloin se onkin taas vain merkityksetön läääketieteellinen pikkujuttu.


Juutalaisia itänaapurissamme, ajalta ennen N-liittoa. Varmaankin "valuvikaisia", joten lienee siksi ihan ok?


Nämäkin olivat varmaan "valuvikaisia" ja siten siis luonnottomia. Tuskin nuo vinoutuman vastavoimaa edustavat (= tässä tapauksessa natsit) muuten olisivat lahdanneet niin paljoa juutalaisia ja siinä sivussa myäs homoja ja sen sellaisia. Että kehtaavatkin mokomat jäädä täysin asiallisen teloituksen jälkeen tuolla tavalla provosoivasti vuotamaan kuiviin, tahraten koko pihan.

 

Onko se kiusatun vika että häntä kiusataan?

 

No niin, lähtihän se soliferi taas keulimaan. :hitme:


Tässä ei ole kysymys mistään tällaisesta natsi- yms. übermensch -paskasta. Vaan siitä että homoille ei niitä kersoja tule huostaan antaa. Touhutkoon keskenään aivan vapaasti - mutta ei kersoja. Comprende?

 

En nyt itsekään usko, että tuollaista tarkoitit, mutta jos lähdet perustelemaan asioita genetiikalla, niin olet itse astunut noille jäille ihan omin voimin (ja antanut vastustajalle melkoisen lyömäaseen).

 

Varmaan tiedätkin että Suomessa on lukuisia perheitä jo nyt joissa on tuo kaksi isukkia, pitäisikö poliisien hakea lapset huostaan pillit vinkuen kunnes Maverick löytää kylliksi hyvät geenit omaavat (ja luonnollisesti eri sukupuolta olevat) vanhemmat?

 

Geeni -sanavalinta oli virheellinen. Perutaan se, cancelia sille; tulee vääriä mielleyhtymiä.

En tiedä. Vaikutukset nähdään sitten aikanaan. Voi poloisia ipanoita, mitä muuta tuohon voi sanoa.

 

Mietittäessä homoparien kasvatusvaikutuksia lapsiinsa on hyvä tehdä jako fyysisen ja sosiaalisen sukupuolen välille. Vaikka homoliitoissa onkin kyseessä kahdesta samaa fyysistä sukupuolta olevasta henkilöstä on heillä kuitenkin yleensä melko perinteisen tyyppinen sosiaalinen roolijako.

 

Samalla kannalla minäkin.

Nyt odotellaan jäykkänä kuka haukkuu mut kapeakatseiseksi, kaapissa eläväksi natsi-hitleriksi.

 

Itse en muista nähneeni edes kavereiden heterovanhempien antavan kielareita, kun minä aikoinaan pikkupoikana saavuin leikkimään heidän lapsensa kanssa. Tai sitten olen vain unohtanut, kun ei ole moinen pikkuseikka tuntunut mitenkään merkittävältä ja tärkeältä seikalta, toisin kuin ne kaverin legopalikat, junaradat ja muut jänskät lelut.
Kersoilla tulee olemaan kovat ajat varmuudella vain, kun heitä vanhemmat ihmiset opettavat niille toisille kersoille, että noita kuulu haukkua näin ja näin ja myös näin kannattaa haukkua. Se on ihan oikein, koska tuollaiset ihmiset ovat kuvottavia, koska minä niin sanon/Jumala sanoo/Allah sanoo! Todellisuudessa ne pikkutaaperot eivät välitä pätkänkään vertaa siitä, että onko se tarhakaveri tai hänen vanhempansa ihonväriltään tai muulta ominaisuudelta tietynlainen vaiko ei.

Eli homofobia ja monet muutkin sellaiset asiat lienevät hyvinkin pitkälti kotona ja muuallakin vanhemmilta ihmisiltä opittuja asioita. Ja on toki olemassa kaikenlaisia stereotyypit täyttäviä naminamihomoja, sekä varmastikin myös jokunen tosielämän Kummeli-hahmolta vaikuttava (se taitaa kyllä päteä heteroihinkin...). Mutta eiköhän kohtalaisen moni HLBT-väestäkin ole tylsän arkisia ja tavallisia (ei hassua puhevikaa, ei pinkkejä lappuhaalareita, ei kiharaa peruukkia, ei meikkejä miehillä, nimi ei olekaan Håkan tai Börje, ei S&M-varusteita päällä arkikäytössä (useimmilla ei koskaan). Ja useimmat tutut, sukulaiset ja työkaverit ovat heteroita, jopa vanhemmatkin useimmiten...).


Oletetaanpa, että on homovanhemmat, jotka pitävät lapsesta hyvää huolta (ravinto, uni, terveydenhuolto, koulunkäynti, harrastukset) ja tarjoavat hänelle turvallisen kasvuympäristön (ei huumeita, alkoholismia, perheväkivaltaa, jatkuvia riitoja, kroonisia ongelmia poliisin ja sosiaalitoimiston kanssa, ei vankilakierrettä, avohoitoa, katkaisuhoitoa tms.). Työpaikan tai muun syyn johdosta ei tole taloudellisia ongelmia, eli on asiallinen omistusasunto, lapselle oma huone ja harrastusvälineitä, seuramaksut hoidetaan jne.
Ja että on heteropari, jossa aina raskaudenkin aikana ryyppäävä äiti ei ole koskaan elämässään käynyt mitään koulua peruskoulun jälkeen (ainakaan loppuun saakka), eikä ole käynyt missään töissäkään, paitsi muutaman päivän maksimissaan siivousta minimipalkalla, kunnes saa potkut sekavan käytöksensä vuoksi. Mies taas on puolet elämästään linnassa istunut väkivaltainen narkkari, joka on käyttänyt lapsia hyväkseen ja saanut siitä lieviä tuomioitakin. Molemmilla mielenterveysongelmia. Syy jatkuvaan vuokrakämpän vaihtumiseen on häätö vähintään pari kertaa vuodessa.

Kumman sinä noista valitsisit, jos siis olisi vain nuo kaksi vaihtoehtoa? Täysin rappiolla olevan heteroparin, vaiko kunnollisen homoparin? Siis kun lapsen etu asetetaan etusijalle, eikä sinun mielipiteesi. Joo, taas kerran tuli tahallisen kärjistetty esimerkki, mutta ei kuitenkaan mitenkään mahdoton sentään.
Pointti: pelkkä heterous ei vielä kovin paljoa vanhempien hyvyydestä tai huonoudesta kerro. Kuten ei homouskaan. Ja tietenkään en väitä, etteikö em. tilanne voisi olla päinvastoinkin, eli rappiolla oleva homopari vs. kunnollinen heteropari. Jolloin ko. homoparilla ei mielestäni tulisi olla oikeutta adoptioon, eikä edes biologisiin lapsiinsa --> lapsien huostaanotto.

Pedofilia on kamala asia ja siltä suojaamiseksi tekisi mieli ihan vain varmuuden vuoksi hyväksyä melkein mitä vain toimenpiteitä. Toisaalta, monet pedofiilit eivät ole homoseksuaaleja ja osa heistä on naisia. Ja varsin usein lienee lähisukulainen tekijänä, eikä suinkaan toinen vanhemmista. En tosin ole aiheeseen tarkemmin tutustunut.

Useimmat homot omaavat täysin toimivat lisääntymiselimet, comprende? Eli lesboparista vaikka molemmat voivat synnyttää halutessaan lapsen tai useitakin lapsia, kunhan ensin jollakin keinolla ovat raskaaksi hankkiutuneet, kuten vaikkapa naapurin homomiehen tietoisella avustuksella tai spermapankkia käyttäen. Tai ikävämmin, yhden illan jutulla heteromiehen kanssa. Ihmiset kun ovat ihmisiä, olivatpa he homoja tai eivät. Hätä keinot keksii.

Eli pitäisikö tuollaisilta pareilta siis käydä hakemassa lapsi pois, koska he toki "saavat touhuta keskenään vapaasti", kunhan eivät kuitenkaan tuollaista mene touhuamaan? Vai saavatko sittenkin pitää lapsensa, jolloin ehtosi "mutta ei kersoja" jäisi toteutumatta.
Voipa joskus kuolemantapauksenkin johdosta tulla eteen adoption harkinta lapsen kannalta vähiten stressaavana vaihtoehtona (esim. lesboparista toisen sisko ja hänen miehensä kuolevat kolarissa, alaikäinen lapsi jää eloon. Ei muita lähisukulaisia elossa. Siis se sama kummilapsi jonka hän on vauvasta saakka tuntenut ja joka on säännöllisesti ollut hänen luonaan hoidossa). Homofoobikko vastaisi tietenkin että ei jumalauta nyt lesboparille mitään kersoja anneta! Minä taas vastaan, että jos parin asiat ovat kunnossa, on ko. paikka lapselle todennäköisesti se paras paikka, kunhan hän itsekin on moiseen halukas. Luonnollisesti jonkunlaista seurantaa tulisi olla, alussa tiuhemmin (homoja tai ei).


Mitä mopedin keulimiseen tulee, niin jos ovat karrikoidut esimerkkini joskus hurjia, niin ovat kyllä sinunkin juttusi melkoista tykitystä. Eli millä ihmeen oikeudella sinä määräät toisten ihmisten elämästä? Koska ja mistä sait moiseen valtuudet? Jos kyse ei kerran ole mistään übermensch-paskasta, niin mistä sitten on kyse? Eli kovin on nyt Päivi Räsäsmäistä meininkiä.

Mitä jos joku täysin tuntematon ihminen tai ihmisryhmä pitäisi ehdottomana oikeutenaan määrätä, että mitä sinun seksielämääsi tai perheelämääsi kuuluu ja mitä siihen ei missään tapauksessa saa kuulua. Ja biologista lastasi et ole oikeutettu pitämään, koska elät heidän mielestään väärällä tavalla. Tuskin pitäisit moista toimintaa oikeudenmukaisena.

 

Nyt on siis kysymys lapsesta eikä vanhempien "oikeudesta" häneen kuin johonkin lemmikkieläimeen tai häämatkaan San Fransiscoon. Onkos arvoisilla homoadaptiomyöntäjillä ihan oikeaa käytännön kokemusta/tutkimustietoa millaisia kansalaisia näistä samanmerkkisten emohenkilöitten kasvatusunioneista oikein todella kehittyy? Mittaustuloksista kiinnostavimmat olisivat homoprosentti ja mielenterveysongelmien esiintyminen.

Ei kersalle pidä sälyttää mitään psykososiaalis-sekofysikaalista arvuutteluroolileikkiä "Isi puhuu ja käyttäytyy kuin täti vaikka näyttää sedältä, onko isi setä vai täti". Aivan helvetin epänormaali tilanne, väitättekö että tämä ei viisitoista vuotta 24/7 katseltuna vaikuta lapsoseen millään tavalla? Tämmöistä sekotilannetta ei voi luomuna syntyä mitenkään.


Lastenkodissa ammattikasvattajien huostassa on parempi kasvaa jos normaalia kotiympäristöä ei ole saatavissa. Painotan sanaa normaali.
Jos epänormaalitkin kotiympäristöt kelpaavat, voihan sen kersan viedä vaikka Korkeasaareen orankien kasvatettavaksi. Kyllä hyvä oranki aina naperon tai pari kasvattaa, luulisin. Lapsikaan ei tästä kärsi varmaan paljon yhtään, onhan olo karvaisessa kainalossa banaania maistellen niin turvaisa ja kodikas.


Jos ipana on biologisesti oma l. pukuhuoneet ovat menneet sekaisin vasta myöhemmin, voidaan harkita lievennystä. Menettelystä päättäköön kasvatualan ammattilaiset, asia on minulle liian vaikea. Puutuin tässä nyt lähinnä rivihomojen ei-biologisen adoptiopenskan hakuun mitä ei tule sallia. Tarjotaan vaikka kissan- tai koiranpentua heille korvikkeeksi jos joku pentu on ihan pakko saada.