Tuli suomitarjouskin. 3kVA muuntaja kahdella 115V toisiokäämillä 410/kpl (alv 0%), ilman postimaksuja ja ilman muuntajan kupua. Samoilla vermeillä, alvilla ja posteilla hinta kapuaa varmaan 600 euroon. Hintaeroa jonkin verran.
No, hinta ei todellakaan ole paha. Veikkaan vaan ettei tuohon hintaan muuntajissa ole eristettä käämitysten välillä. Eriste vähentää parasiittistä kapasitanssia ja siten häiriöiden läpäisyä. Se myös vaikeuttaa käämitystä ja lisää hintaa. Eristysmuuntajia testatessani osoittautui käämitysten välinen kapasitanssi ylivoimaisesti parhaaksi todellista häiriöeristystä indikoivaksi mittaussuureeksi. Ero eristetyn ja eristämättömän välillä oli hurja. Off-line upseissa taitaa olla häiriösuodattimet ja kuristimet, joten sellainenkin on parempi ratkaisu kun nyt suunnittelemasi muuntaja. Puhumattakaan siitä että ilman mitään lisähäiriöeristyksiä pärjää mainiosti. Se on sähkölaboratoriot ja -huoltokorjaamot sitten erikseen.
Kyllä tuossa muuntajassa pitäisi olla kaikki mahdolliset herkut, "[audio grade] Transformer will also has electric and electromagnrtic shields, epoxy filled interior and mounting pads in price". Myös tavallisessa vähän halvemmassa muuntajassa sanotaan olevan "interwinding shield", mutta sitä ei ole täytetty millään eikä siinä ole tuota elektromagneettisuutta vähentävää kupua. Ei ole imo mitään syytä olettaa, että henkilö valehtelisi. Puolassa on yleinen hintataso matala verrattuna Suomeen, ~40% matalampi ei paljon heitä. Lisäksi muutaja tulee suoraan valmistajalta, eikä välikäden kautta (trafoxin muuntajia jälleenmyy partco ilmeisesti, ja luultavasti yhdyshenkilö ilmoitti tämän jälleenmyyntihinnan, sillä mainitsi tuosta jälleenmyyjästä erikseen). Ja eikös sen eristeen olemassaolon voi tarkastaa muuntajan johtojen lukumäärästä. Eikö eristeen pidä olla kytkettävissä maihin, joten eikö eristeeseen kytketyt johdot tule siis muuntajasta ulos?
Tuossa on avainsana. Se puuttui aikaisemmin lainaamastasi tekstistä. Kysy valmistajalta paljonko kiinnostavien mallien "inter winding capasitance" on vaikka 100 Hz ja 10 kHz taajuuksilla. Se kertoo paljon.
Ei puuttunut, siellä se on mainittu . Se "electric [and electromagnetic] shields..." tarkoittaa käsittääkseni siinä audio grade -tekstissä juurikin tuota eristystä/elektrostattista suojaa/Faradaysuojaa, mitä näitä nimiä on. Elektromagneettinen taas sitä suojakupua. Joo kysyinkin jo, että ovatko mitanneet käämien välistä kapasitanssia ja paljonko se on, mutta en älynnyt kysyä eri taajuuksilla. Ei ole vielä tullut vastausta. Toroideissa varmaan hyvä arvo on alle 3pF ja huippuhyvä 0,5-1pF vai kuinka?
Ykskytä, osaatko minua kokeneempana audioharrastajana sanoa, että käytetäänkö vahvistimissa yleensä noita faradaysuojia muuntajan käämien välissä? Mutulla sanoisin, että ei käytetä kuin jossain high-end malleissa. Mites hakkurit suodattavat häiriöitä? Mulla on DCX2496:ssa hakkuri, ja laite myös suhisee. Suhina voi johtua monestakin seikasta, mutta veikkaatko, että suhina pienenisi jos eteen laittaisi balansoidun toroidin? e: balansointi meinaa siis, että muuntajan, jossa on kaksi toisiokäämiä (esim. meillä 2x115V), toisiokäämit kyketään sarjaan ja niiden muodostama keskikohta kytketään maihin. Tuo nostaa häiriöiden suodatusta kuulemma paljon. Lisäksi kun faradaysuoja kytketään maihin, niin kasvaa suodatus entisestään.
Hiukan hämäävästi sanottu, mutta olet varmaan oikeassa. Yleensä näkee käytettävän termejä "Faraday Shield" tai "Electrostatic Shield". Kupu tosiaan suojaa magneettisilta häiriöiltä. En ole mitannut isoja verkkomuuntajia. Audiosignaaleille tarkoitetuissa muuntajissa alle 200 pF on erittäin hyvä (vaatii kaksoiseristyksen) ja 20000 pF on tyydyttävä. Mittaustaajuus oli 100 Hz. Erot eristämättömän, eristetyn ja kaksoiseristetyn välillä olivat merkittävät.
En valitettavasti osaa tässä asiassa auttaa. Koskaan ei ole ollut tarvetta lähteä selvittämään verkkomuuntajapuolta tarkemmin. Valmistajien jäljiltä asiat on jo yleensä riittävän hyvällä mallilla. Tähän on kyllä yksi poikkeus. Eräästä vahvistimesta en saanut mitattua kuin vaatimattoman rolleyes 120 dB dynamiikan. Valmistajan kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi että muuntajaa vaihtamalla voisi muutama desibeli irrota lisää. Heillä olikin ehdottaa pakkamuuntajan tilalle sopivaa toroidia. Tämä vahvistin tuli mittauskäyttöön. Kotiaudiosovellutuksissa riittää hyvin vähempikin dynamiikka.
Häiriöneristyspakkamuuntajilla päästään (vähintään) 0,0005 pF kapasitanssiin tämän mukaan: http://www.surplussales.com/transformers/IsolationXmers-3.html Käytion vahingossa pikoja myös toroideilla; niillä kannattaa siirtyä nanofaradeihin. Eli siis alle 1-2nF (1000-2000 pF) on luultavasti erittäin hyvä tuossa kokoluokassa. Plitronin toroideissa näyttää kapasitanssi olevan ~0,65 nF ja 2,93 nF välillä, 3kVA toroideissa pyörii jossain 1,3nF kieppeillä. En tiedä kumpi suodattaa häiriöitä mitatusti paremmin, balansoitu faraday-suojallinen toroidi vai tuollainen pakkamuuntaja. Mitään järisyttävää eroa tuskin on, vaikka kapasitanssia on toroidissa prosentuaalisesti huikeasti enemmän.
Hintatasokin on näissä sellainen mitä oletin noin ison kunnollisen erotusmuuntajan maksavan. En EU:sta tiedä mutta USA:ssa on balansoidut muuntajat kotikäytössä kielletty. Erittäin hyvä tietopaketti on Residential Power Distribution & Grounding - The Truth (kts. mm. sivu 26). Sähköongelmat USA:ssa ovat suuremmat ja normit eri, mutta sen kun huomioi niin tuosta voi oppia paljon. Oletko harkinnut valmista häiriövaimennusmuuntajaa, esim. Norateliltä? Itse virittämällä voi jäädä oleellisia asioita huomiotta. Parhaassa tapauksessa laite ei vain suojaa halutulla tavalla. Huonoimmassa tapauksessa grillaat itsesi tai jonkun muun.
Jännä kyllä että balansoidut ovat kielletty, ne ovat sähköturvallisuuden kannalta jopa edullisia (tai en nyt tiedä, molemmilla on kääntöpuolensa) ja balansoitua muuntajaa "suositellaan" esim. kosteisiin tiloihin, koska maihin vuotavaa virtaa ei käytännössä ole (kunhan kytkentä on kunnossa). Balansoinnin eduista HH:n puolella kirjoitettiin näin: "toisiokäämien sarjaankytkennän muodostaman keskipisteen suojamaahan ja saavutetaan se etu että mahdollisissa verkkosuotimellisissa laitteissa Y-konkkien vuotovirta ei kulje maajohtoa pitkin, kun vastakkaisvaiheiset jännitteet kumoavat toisensa jo verkkosuotimessa. Äärijohtimien välille saadaan sama 230 VAC. Ehkä tärkeimpänä ominaisuutena pitäisin muuntajassa sitä että sillä on mahdollista tehdä verkkosuotimelle toiminnallinen maadoitus vaikka töpseli seinässä olisi maadoittamaton. Ei 115 VAC jännitteitä laitteiden/antenniverkon välillä." Missä tilanteessa jännite voi päästä maihin tuolla kytkennällä; jos toinen karva irtoaa maista? Eikös tällöin maihin johtunut jännite ole puolet verkkojännitteestä eli 115V; onko tuo vielä tappava? Onhan tuo tietysti riski vaikka nirri ei lähtisikään. Mikä laite osaa ilmoittaa, jos maissa kulkee voimakkaat jännitteet? Sellaisen voisi hommata. Kyselinkin jo hintoja tuolta Norateliltä, 1,5kVA erotusmuuntaja olisi maksanut 400-500 euroa ja sellaisen suoraan ostoon tarvitaan yritys. Muuten joutuu jälleenmyyjältä hankkimaan.
Eiköhän pieni vuotovirta ole harmittomampi kuin 115 VAC, jota sulake ei katkaise. Laitteet yleensä pyritään suunnittelemaan niin että vikatilanteessa ne ohjaavat virrat maihin. Balansoidussa jännitesyötössä jää tällöin jännitettä 115 VAC. Jo 9 VDC voi olla tappava. Yleensä alle 50 VAC pidetään turvallisena. Vikavirtasuojia myy kaikki sähköliikkeet ja marketit. Se vaatii maadoitetun pistorasian. Vaan eipä tainut olla noita linkittämiäni häiriövaimennusmuuntajia tuohon hintaan.
Ihan totta kaikki tyynni . Vaikuttaako se asiaan, että tapahtuuko vika laitteessa vai tuon muuntajan balansointikytkennässä vai jääkö balansoidulla kytkennällä kummassakin tapauksessa 115V jännite maihin? Mites "normaalilla" ei-balansoidulla kytkennällä tuo menisi, eikös sillä voisi ohjautua täysi 230V maihin, eli itseasiassa enemmän? Mulle on vähän epäselvää miten tuo muuntaja kytketään. Tuleeko käämien välillä oleva eriste kytketyksi molemmista päistä maihin, eli muuntajan yli kulkee yhteys maahan normaalisti? Vai kytketäänkö muuntaja maadoitetussakin pistorasiassa vain kahteen karvaan? Kun tuolla saa luotua maan myös pistokkeessa, jossa ei ole maaliitäntää, niin putoan kyllä kärryiltä tällaisena ei-sähkärinä. Eli kyse on siis jostain "teko"maasta? Tällöinhän balansoidun kytkennän kuuluisi kai negatoida kaikki maahan kohdistuvat jännitteet, jotka saavat alkunsa muuntajaan kytketystä laitteesta? Ainoa vaaratilanne on, että maahan kytketyistä muuntajan käämien karvoista toinen pääsee irti eikä enää negatoi toisen karvan jännitettä, jolloin maa jännitteistyy? Rautalankaa? Tuollainen pitänee hommata kaveriksi. Clasulla näyttäisi olevan kätevä pistokkeeseen ensin laitettava malli. Hinta oli sellaisen pienimmän (1,5kVA) valmiiksi koteloidun p&p-mallin hinta, niitä pelkkiä muuntajia sai 1kVA-luokassa 100-200€ (jos osti suoraan eikä jälleenmyyjältä), en isompia malleja kysellyt mutta 3kVA-malli voi hyvin maksaa sen 500-600€. Voihan tuon toroidinkin kytkeä ei-balansoidusti jos haluaa, mutta en näe sille tarvetta.
Normaalisti sähköverkkoon kytketyssä maadoitetussa laitteessa vikatilanteessa virrat ohjautuvat maahan, joka hetkellisesti nostaa virran niin suureksi, että sulake laukeaa. Balansoitua sähköa saavan laitteen virta ohjautuu myös maahan mutta koska neutraali ei ole maan kanssa samassa potentiaalissa jää näiden välille jännite. Muuntajan ensiöpuolella ei olla tilanteesta välttämättä moksiskaan vaan jatketaan jännitteen syöttöä. Nyt täytyisi varmaan lopettaa ennen kuin joutuu syytteeseen . Eristeet kytketään yhteen toisiopuolen maan kanssa. Ensiöpuolen maata ei käytetä ollenkaan tai se kytketään samaan. Ammattitaitoinen sähkösuunnittelija määrittää kytkennät halutun toiminnan mukaan. Kytkentä voi olla vaikka kondensaattorien välityksellä. Hintavertailussa kannattaa huomioida että valmiissa erotus-, suojaerotus-, lääkintäsuojaerotus- ja häiriövaimennusmuuntajissa on muutakin toiminnallisuutta kuin muuntajan ominaisuudet ja schuko-liittimet.
Mitä etua noista kondensaattoreista saadaan, mitä kokoluokkaa tulisi käyttää ja miten ne kytketään? olen saanut käsityksen, että ilman konkkiakin pärjää vallan mainiosti, mutta saisiko isoilla konkilla jotain etua hetkellisiä tehotarpeita ajatellen? Vastaa vaikka niin, että miten itse toteuttaisit kytkennän, jos olisit tekemässä erotusmuuntajaa itsellesi, ja korostat ettei mitään kerrottua saa kokeilla itse, niin ei synny vastuuta .
Kondensaattoreilla ei ole tässä mitään tekemistä tehoreservin kanssa. Niiden avulla voidaan kompensoida muuntajan induktanssia, vaikuttaa siihen miten maakytkentä toimii eri taajuuksilla ja suodattaa häiriöitä.
Ferriitteja on olemassa eri taajuuksille, 50Hz-miljooniin... Miks sen upsin niin tehokas pitaa olla ? Verkkokaupalla on halvimmatkin satasen mallit jo 500-700 VA. Jos ei toi teho piisaa niin kyl on jo valtavat vahvistimet... Isossa kotiteatterissakaan ei oo pakko sita subbarivahvistinta laittaa upsin peraan. Pelkka muuntaja on ihan turha ellei jotain maalenkkia tarvi erotusmuuntajalla poistaa. Laitteissa kun ON jo muuntajat ja virtalahteet erottamassa ne sahkoverkosta ? Miks siis useita tarvis ? Halpa ups vaan valiin ja se on siina. Sori kun skandit puuttu, tassa US -mallin iPadissa kun ei oo niita...
100W/ch vahvistin tarvitsee arvioiden mukaan noin 1300VA:n erotusmuuntajan dynamiikkahuippuja varten. Tuollainen muuntaja ei annan tehoa 1300 wattia, vaan muuntaja saturoituu vähän muuntajasta riippuen luultavasti jo 1000 watin kieppeillä. Erotusmuuntajat toimivat parhaiten silloin kun niitä ei kuormiteta maksimitehoilla. Ja muuntajan tulee olla 3kVA siksi, koska mulla on laitteita jonkun verran. Subivahvistinten kytkeminen tuohon täytyy kokeilla erikseen, voi olla että ne saavat mennä suoraan seinään kiinni.
Ykskytä tai j_a_k jne., saako kahdella 1,6kVA tai 3kVA muuntajalla kytkettynä sarjaan (tai miten täytyykään) vielä huomattavasti parempaa suodatusta kuin yhdellä? Nuo ovat niin halpoja, että mikään ei estä ottamasta viimeisiä hyötyjä irti ja lisäämällä kapasiteettia niin, että saan myös subivahvaimet kiinni. Mutta kannattaako kapasiteettia lisätä suurentamalla yhtä muuntajaa vai ottamalla kaksi?
Periaatteessa kyllä, kaksi vaimenninta peräkkäin, mutta nuo käämien välieristeiden kytkentöjen vaikutukset kannattaa miettiä. Mutta samalla kasvaa jännitevaihtelut kuormituksen mukana. Onko muuten subivahvistin muuntajalla vai hakkurilla toteutettu? Kannattaa huomata, että jos perässä ei pfc:llä varustettu hakkuri (eli perinteinen muuntaja tai hakkuri) noilla tehoilla, niin erotusmuuntajan jännite notkuu ihan kivasti, kun kuormitus on vain jännitehuippujen ympäristössä, ei koko jaksolla. Mutta noissa halpisUPSeissahan menee normaalitilanteessa sähkö suoraan läpi (joku onneton filtteri voi olla), eli sellainen ei auta tässä tapauksessa.