Sori, tämä ei nyt varsinaisesti kuulu tänne ja kysyin asiasta jo täällä: https://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=83022&page=6 mutta tämä tuntuu olevan vilkkaampi ketju. Tämä oli siis kysymykseni: "Onkohan joku jo kysynyt esim. Warner Brosin maajohtajalta, miten The Pacificin kelvottoman version omistajat voivat vaihtaa levynsä uusiin? Tämän listan lopulta löytyy yhteystiedot: http://www.filmikamari.fi/page.php?id=19 Siellä on muitakin yhteystietoja, joista voisi olla hyötyä. Mulla itsellä ei ole näitä levyjä, mutta kiinnostaisi kuulla vastaus, mikäli joku on kysynyt."
Kysymykseesi en osaa vastata, mutta kyseisestä DVD-käännöksestä on blogikirjoitus ja keskustelua av-kääntäjien blogissa: Lisätietoa The Pacific -sarjan suomennoksesta.
Teemalta eilen tulleessa Patsaspäiväkirjat -ohjelmassa 60 feet oli pariin otteeseen tekstityksessä 180 metriä. Esitellystä patsaasta oli kyllä helppo havaita, että oltiin kaukana noista korkeuksista.
Semmoista suomentamiseen liittyvää kysyisin fiksummilta, että jos leffassa puhutaan etäisyyksistä noin-etäisyyksinä tai muista lukuarvoista, jotka eivät ole SI-järjestelmässä, niin pitääkö luvut kääntää tarkasti SI-järjestelmään, vai saako kääntämisessä käyttää järkeä? Esim. 3000 feet on paljon fiksumpi kääntää 1000 metriin kuin 914,4 metriin. Jos siis kyse ei ole tarkasta mitasta. Yksi keksitty esimerkki käyköön hmm... esimerkistä: Jos jostain henkilöstä sanotaan vaikka, että "hän painaa ainakin 200 paunaa", niin mielestäni on parempi kääntää, että "hän painaa ainakin 100 kiloa" kuin "hän painaa ainakin 90,7 kiloa" tai "90 kiloa". Vitsi menettää täysin merkityksensä, koska sata kiloa on samanlainen selkeä raja kuin kaksisataa paunaa. Jos nyt joku ymmärsi mitä meinaan.
Saa ja pitääkin käyttää järkeä. Kohdekieleen lokalisoidussa muunnoksessa on syytä käyttää samaa määrää merkitseviä numeroita kuin alkutekstissäkin. Esimerkissäsi "3000 feet" siis käännettäisiin tämän mukaan todellakin "1000 metriksi" - paitsi jos kyse on ilmailusta, jossa Suomessakin yleensä käytetään yksiköinä jalkoja... Ihan suoraviivaista ei kääntäminen siis tässäkään tapauksessa ole. Yksityiskohtaisempaa keskustelua merkitsevistä numeroista löytyy vaikkapa Tiede-lehden foorumilta: http://www.tiede.fi/keskustelut/kemia-fysiikka-ja-matematiikka-f3/merkitsevannumeron-tarkkuudella-t7071.html (Alun höhän jälkeen ketjusta löytyy ihan asiallisia selostuksiakin.)
Kiitoksia vastauksesta. Merkitsevät numerot ovat ihan tuttu juttu, mutta en tiennyt, että niiden perusteella muotoutuu nuo käännökset. Nytpä tiedän.
Mutta miten murtolukujen osalta? "half inch" = ~1.27 cm? Merkitsevillä luvuilla oikea käännös olisi 13 millimetriä? Puoli tuumaa kuulostaa paremmalta - ja tuuma on kuitenkin täälläkin käytössä oleva mittayksikkö (kakkosnelonen). Useimmiten käännetty "sentti" tai "reilu sentti"? "an eighth" (of gallon) = pint = ~473 ml oluttuoppi "an eighth" (of ounce) = ~3.5g huumeannos "quarter mile" = ~402 m - yleisesti moottoriurheilussa varttimaili, mutta käännetään aika usein 400 m (mikä on merkitsevin luvuin kai ihan oikein, mutta kontekstista riippuen...) Moottoriurheilusta tulikin mieleeni: "0-60 mph" = ~0-97 km/h = ~0-27 m/s (tämä olisi SI-järjestelmän mukana oikea) mutta useimmiten kai käännetään nollasta sataan. Muistelen nähneeni käännöksiä tyyliin "3.5 secs from 0 to 60" = "kolme ja puoli sekuntia nollasta sataan" mutta tuossa tuleekin virhe sisältöön.
Eikös tuo pintti ole suomessakin aika yleinen koko, kun kaljaakin saa pintin tölkeissä. Tuo 3 km/h ei varmaan ole niin merkittävä ero, että sen vuoksi kannattaisi suomennosta muuttaa. Kiihtyvyyteen vaikuttaa niin monet asiat, että tuo menee hyvin virhemarginaalien sisälle. Ja luulen, että autovalmistajat itse ilmoittavat saman sekuntilukeman sekä maileissa että kilometreissä, jolloin teoreettinen virhe tulee jo silloin.
Moottoriurheilussa tuo on merkittävä ero, varsinkin kun puhutaan tuhannesosasekunneista. Myös nopeahkon perheauton kiihtyvyyksillä merkitsevää eroa syntyy, 0-60 mph 8.0 sekuntiin eroaa lukemasta 0-100 km/h 8.2 sekunnissa. Autonvalmistajat eivät varmasti ilmoita samoja lukuja. Kysymys olisi ollut tylsä, jos tähän olisi helppo vastaus
Mainittu "nollasta sataan" (kilometriin tunnissa) on alkuperäinen perinteinen tapa ilmaista asiat. Siis 100,00 km/h on rajapyykki, jonka saavuttamisen kohdalla lopetetaan operaatioon kuluneiden sekuntien laskeminen. Kun joku britti/jenkki puhuu suustaan: "0-60 mph" niin tuollainen puhe on jo pyöristetty epätäsmällinen käännös alkuperäisestä. Kun sitä sitten käännetään "takaisin" alkuperäiseen suuntaan, joka siis on "nollasta sataan", ei saa lisätä virhettä keitokseen. Esim. auto, joka kiihtyy 3500 millisekunnissa nollasta sataan, voidaan puheessa mainita kiihtyvän "3,5 sekunnissa 0-60 mph". Sitä EI saa kääntää mukamas matemaattisen tarkasti tähän tyyliin: 3,5 sekunnissa nollasta ( 60 * 1,609344 = ) 96,56064 kilometriin tunnissa.
No joo. Kyllähän siihen saa laskennallisen eron. Ja onhan se tietenkin moottoriurheilussa iso aika. Tarkoitinkin vain sitä, että kun noita kiihtyvyyksiä ilmoitetaan, niin ei ole olemassa mitään tiettyä aikaa, jossa auto aina kiihtyy nollasta sataan, vaan siihen vaikuttavat monet asiat lähtien ilman lämpötilasta. Yleensä autotehtaat vielä ilmoittavat hieman liian optimistiset lukemat. Näin ollen ilmoitetulla kiihtyvyydellä ei sinänsä ole oikean kiihtyvyyden kanssa muuta tekemistä kuin se, että auto kiihtyy suunnilleen näin nopeasti tähän nopeuteen. Jos esimerkiksi kiihtyvyys lasketaan keskiarvona, saa mittauskertoja olla aika monta, jotta virhemarginaali olisi tuota eroa pienempi, koska yksittäiset mittaukset kiihtyvyydessä poikkeavat toisistaan melkoisesti. Ehkä eron ilmoittaminen voisi olla paikallaan urheiluautoille, mutta normaalin perheauton tapauksessa en usko, että sillä olisi kenellekään merkitystä. Ja jos kiihtyvyys ilmoitetaan 0-100 km/h, kuten DVB-G kertoo, eikä maileissa, niin silloinhan mitään ongelmaa ei sinänsä edes kääntäjällä ole, koska hän oikeastaan vain oikaisee jo tehdyn virheen. Tietenkin joku voisi tutkia asiaa, jos mielenkiintoa enemmän on. Eli ilmoittavatko autonvalmistajat saman lukeman, eri lukemat vai ainoastaan 0-100 km/h lukeman?
USA:ssa ilmoitetaan lähes poikkeuksetta 0-60 mph. Esimerkiksi auto- ja moottoripyöräharrastajille erolla on todella iso merkitys. Tietenkään lukemaa ei pidä laskennallisesti lähteä muuttamaan, mutta tuolloin pitäisi myös "suunnilleen" käännös jättää mielestäni tekemättä.
Tarkistin Corveten sivuilta ja he ilmoittavat hieman eri lukemat 0-100km/h ja 0-60 mph, joten ainakin urheiluautojen kohdalla näin on. Meni itseasiassa ihan tasan nuo kaikki laskut ja ilmoitetut erot eri mallien kohdalla. Joten oikeassa olit. Normaalistihan sillä ei niin väliä ole (meikää ei haittaa vaikka TopGearissa olisi väärin käännetty), mutta erikoisemmissa ohjelmissa olisi ehkä paikallaan jättää mailit maileiksi tai laskea kiihtyvyys uudestaan. Sinänsähän tämä on pilkun viilaamista, jos miettii vaikka tuota Sampan kertomaa virhettä, mutta ymmärrän kyllä niitäkin, joita se häiritsee.
Kyllä valmistajat ilmoittavat erikseen tai vain jomman kumman, 0-100 km/h ja 0-60 mph jotka siis eivät ole todellakaan sama numeroarvo. Jos automallille on ilmoitettu tehtaan toimesta vain 0-100 km/h arvo, niin silloin britit ja amerikkalaiset käyttävät sille 0-62 mph termiä, joka on siis numeroarvoltaan sama kuin 0-100 km/h. Saman auton 0-100 km/h ja 0-60 mph kiihtyvyydet voivat olla yllättävän paljonkin erilaiset, ihan vain esimerkkinä hitain oma auto, 150 hv tehoinen etuvetoinen 5-ovinen monikäyttöperheauto, jolle valmistaja on ilmoittanut 0-100 km/h kiihtyvyydeksi 8,5 s, ja 0-60 mph kiihtyvyydeksi 7,9 s. Syy näin suureen eroon on se, että 60 mph nopeus saavutetaan kyseisellä automallilla 2-vaihteella, jolla moottorin kierroksenrajoitin tulee vastaan 97 km/h nopeudessa ja siis 100 km/h nopeuteen kiihdytettäessä täytyy vaihtaa kolmosvaihteelle ja tämä vaihtotoimenpide nostaa sen 0-100 km/h kiihtyvyyden lukemaa niinkin paljon. Tuo 0-100 km/h (tai 0-62 mph) kiihtyvyyden tai 0-60 mph tuijottaminen on aika turhaa, koska se ei kerro kauheasti auton suorituskyvystä kun se on niin lyhyt aika ja pieni nopeus. Varttimailin kiihdytyksen loppunopeus ja kiihdytysaika esimerkiksi kertovat paremmin suorituskyvystä. Tai vaikka 0-100 mph tulos (monilla nopeahkoilla autoilla itse asiassa lähes sama, itselläkin muilla omilla nopeammilla autoilla varttimalin kiihdytyksen loppunopeus sattuu olemaan juuri n. 100 mph, tuo mainittu 8,5 s 0-100km/h kiihtyvä saavutti varttimaililla vain 140 km/h nopeuden) Mutta noissa tv:n Top Geareissa ja Fifth Geareissakin juontajatkin yleensä mainitsevat onko jonkun testatun auton kiihtyvyys valmistajan mukaan 0-60 mph vai 0-62 mph (eli siis yleensä joku "metrisessä" maassa tehty auto).
Paitsi että Top Gearissa yleensä tarkoittaa ei kertaakaan. Olen saattanut missata jakson pari, eli pari kertaa 15 tuotantokaudessa voi olla mahdollista. Se ei ole silti yleensä. edit: ja tarkoitan tätä uutta 2000-luvun top gearia.
The Matrix Revolutions (Canal+ Film HD) bongailtua elinmerkkejä = signs of life (elonmerkkejä) - olikohan kirjoitusvihre kun niitä riitti... piirittäkää! = huddle up! (kerääntykää)
Terminator: Sarah Connorin aikakirjat DVD: Motherboard oli suomitekstityksessä käännetty kiintolevy. Kyseessähän on tietenkin emolevy.
Minä tarvitsisin (leikisti) "käännösapua" vaikeaselkoisen lähdemateriaalin kanssa. Sisu-ohjelmassa 24.10.2010 puhui suomeksi eräs hevosen hoitaja näin: Tää on sillai niinku ku käsin ei kuitenkaa niinku noit syvempiä lihaksia pääse. Ni tää laite on siihen taas sit et se vähä vähän syvemmältä eihän tämäkä toki varmasti ihan. Ihan tuotanin mutta se että saa saa vähän niinku ja plus sitte se että se on vähän helpompi hierookki jo ihan niinku käsin kusse rentoutuu. ? En sitten millään tajua mistä puheessa on kysymys. Puheesta puuttuvat kaikki ne sanat, joita aivoni jäivät kaipaamaan. Ihan kuin puhuja omassa päässään sanoisi lauseet järkevästi, mutta suu jättää tärkeimmät sanat kertomatta. Kääntäjän työ, jos joku raukka siis joutuisi tuon puheen muulle kielelle kääntämään, tai vaikka suomeksi nyt ensihätään, on täydellistä kidutusta. Kuvaa ja ääntä yhdistämällä yritin keksiä mistä puheessa EHKÄ oli kyse. Jotenkin näin minun "käännökseni" aiheesta menee: Ei saatana, yritin kyllä kääntää, mutta en saanut mitään tolkkua lähdemateriaalista. En voi lähteä keksimään omasta päästäni mitä minä sanoisin samassa tilanteessa, koska ei ole hajuakaan mistä puheessa oli kyse. Vaaditaan ÄO yli 150 tulkkaamaan tuo puhe selkokielelle. Minulla ÄO on ehkä 80. Videokuvassa nainen hieroo hevosen selkää hieromakoneella. Minua olisi kiinnostanut tietää mikä laite se oikein oli, mitä sillä tehdään ja miten se vaikuttaa. Ja tykkääkö/hyötyykö hevonen hieromakoneesta. Saada edes jotain lisätietoa tapahtumasta. Auta armias jos joutuisin kuuntelemaan kyseistä puhujaa päivät pitkät. Menisi hermot. Aivoni ovat 100% yhteensopimattomat tuollaisen kommunikaatiotavan edessä. Kaipaan dataa, teknisiä termejä, faktoja, tuloksia. Mitään tällaista puheessa ei ollut. Oli vain kesken jääviä lauseentynkiä ja täytesanoja sikin sokin. Puhekieli, josta nyt on kyse, kuulostaa jopa ihan vakuuttavan oloiselta puhuttuna, mutta kun sen näkee printtinä, vakuuttavuus on poissa, tyhjä totuus paljastuu. Puheen äänenpainoista ja puhujan ilmeista/eleistä ilmeisesti saa lisätietoa joka avustaa rikkinäistä puheilmaisua. En osaa kääntää ilmeitä puheeksi. Vaikka katsoisin videota miljoona kertaa, en tule ikinä tajuamaan mitä kuvassa puhuttiin. Osaako joku muu kääntää kyseisen puheen suomeksi?
Heh, tää oli hauska Tää on sillai niinku ku käsin ei kuitenkaa niinku noit syvempiä lihaksia pääse. Tää on sillai niinku [hyvä] ku käsin ei kuitenkaa niinku noit syvempiä lihaksia pääse [hieromaan]. Tää on hyvä ku käsin ei syvempiä lihaksia pääse hieromaan. Ni tää laite on siihen taas sit et se vähä vähän syvemmältä eihän tämäkä toki varmasti ihan. Ni tää laite on siihen taas sit [hyvä] et se [hieroo] vähä vähän syvemmältä [kuin käsin] eihän tämäkä toki varmasti ihan [kaikkeen pääse käsiksi]. tää laite on siihen hyvä et se hieroo vähän syvemmältä kuin käsin eihän tämäkä toki varmasti ihan kaikkeen pääse käsiksi. Ihan tuotanin mutta se että saa saa vähän niinku ja plus sitte se että se on vähän helpompi hierookki jo ihan niinku käsin kusse rentoutuu. Ihan tuotanin mutta se että saa saa vähän niinku [koneella hierottua] ja plus sitte se että se on vähän helpompi hierookki jo ihan niinku käsin kusse rentoutuu. saa vähän koneella hierottua ja sitte on vähän helpompi hierookki ihan käsin kusse rentoutuu.